Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,221 - 2,230 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Visakallo Visakallo

    Ukrainan sota nosti ainoastaan auringonkukansiementen hintaa. Pähkinät, maissi, kaura, ym. siemenet ovat olleet suunnilleen samanhintaisia kuin edellisenä talvena.

    jees h-valta

    Visan havainto erittäin todellinen. Tässä eilen aamusta yöstä kummastelin kun naapurin autotallin liiketunnistinvalo paloi lähes jatkuvasti. Aloin seurata miksi ja kun kävin hakemassa aamun lehden laatikosta syy selvisi. Ilmeisesti naapurilla siinä lintujen ruokintaa lähellä koska neljä valkohäntää pöllähti pakosalle kun löin oven kiinni. Ne ovat jo aiemminkin pyörineet jopa omassakin puutarhassani mutta kun ei mitään syötävää ne löysivät naapurin ruokintapaikan. Ihan tämän talven ensimmäiset havainnot meidän asutusalueelta peurojen ilmaantumisesta asutukseen. Myös ilves on rähissyt huomattavasti lähempänä tänä keväänä. Taitaa sen jahtikin siirtyä saman tein pihoihin. Tuon lintujen ruokinnan lopetusta toivoisi kyllä laajemminkin tietoisuuteen leviävän. Mökillä on pienten kontiaisten mylläys aivan mahdotonta kun naapuri ruokkii aktiivina läpi talven.

    Gla Gla

    Minulla ei ole jyrsijäongelmaa, vaikka epäilemättä joku ruokintapaikan alustoja käykin putsaamassa.

    suorittava porras suorittava porras

    Kun maastoruokinta loppuu , ruokittavat vaeltavat taajamiin. Eikös ole hienoa seurata söpöjä nelijalkaisia tuvan ikkunasta käsin? Moni mieskin pehmenee ja herkistyy ,kun kauris katselee suurilla kosteilla silmillään ikkunan takaa suoraan silmiin ja hetken päästä jatkaa innokkaasti syömistään.

    Tavallisesti mieluusti omissa oloissaan viihtyvät naapuritkin ”lähentyvät toisiaan” näissä tilanteissa .”Lähentymistä” tapahtuu varmasti ,kun toinen ruokkii ja nauttii näkemästään ja toisen naapurin ,joka ei ruoki,istutukset katoavat parempiin suihin. Veikkaan ,että puntit mielipideiden suhteen vallitsevasta tilanteesta ovat aika tasan ,joten ”tarinaa” ja yhteisiä hetkiä(yhteenottoja) tulee riittämään. Toiset tahtovat hävittää kaikki otukset ja toiset ovat ehdottomasti sitä mieltä ,että karvakaan ei saa katketa.

    Tätä taustaa vasten rauhaa rakastavan ihmisen on parempi olla ruokkimatta metsäneläviä pihapiirissä olipa sitten kyseessä lintu tai nelijalkainen.

    Gla Gla

    En ymmärrä. Kun metsästäjät ruokkii peuroja, ei vahinkoja ruokinnan ansiosta synny. Kun muut ruokkii lintuja parilla litralla auringonkukkaa, oheistuotteena syödään istutukset ja menee vielä naapurisopukin.

    Ongelmat ratkeaa, kun toimii suorittavan tavoin. Itse en ole kuullut naapurisopua koettelevista ongelmista, jotka olisivat peräisin lintujen ruokinnasta.

    suorittava porras suorittava porras

    Fiksut metsästäjät sijoittavat ruokintapaikat mahdollisimman kauas asutuksesta ja joissakin tapauksissa massiiviella ruokinnalla loitommalla houkutellaan nelijalkaiset pois viljelyksiltä.

    Se on kiistatonta ,että ruokinnasta innostuttiin jossakin päin liikaa ,mutta nyt tapahtunutta vahinkoa yritetään korjata. Se ei onnistu hetkessä. Tämän takia ruokintaa voi vähentää vain sitä tahtia ,kun kantaa saadaan pienemmäksi. Muussa tapauksessa vahingoilta ei voi välttyä.

    Gla Gla

    Minun metsäni sijaitsee niin kaukana asutuksesta kuin se täkäläisessä maisemassa on mahdollista. Pihallani pyörivät peurat ja kauriit ei haittaa, aiheuttaa vaan ikkunan takana ilmakivääriammuntaa (vrt. ilmakitaran soittaminen). Taimikoitani nuuskivat peurat on paljon suurempi ongelma, eikä siihen ruokinta apuja tarjoa. Päinvastoin, jostain lukemani selvityksen mukaan 2 km säteellä vahingot kasvaa. Siihen ei auta edes fiksujen metsästäjien toiminta, vain lyijy (nykyään toivottavasti kupari). Kun kuviokoko yleensä on jotain hehtaarin luokkaa, jokaisen ruokintapaikan alueella on useita taimikoita.

    Jos ruokintaan yhdistyy aktiivinen kyttäys, en ruokintaa vastusta.

    Peurakanta on pudonnut viime syksyn n. 160 000 -> n. 100 000. Riittääkö perusteeksi vähentää ruokintaa vai pitääkö vahvuuteen jo laskea äitipeurojen mahoissa kasvavat peuravauvat?

    Visakallo Visakallo

    Ruokinta, tekevät sen sitten ketkä hyvänsä, vaikuttaa valkohäntien lisääntymiseen. Asiaa on aivan turha sotkea vahinkojen ehkäisyyn ruokkimalla. Kun kanta suurenee, lisääntyvät myös vahingot.

    Visakallo Visakallo

    Sorkkaeläinten ruokinta vahinkojen ehkäisymielessä on sama, kuin heittäisi ruoantähteen pitkin pihaa siinä toivossa, ettei hiiret ja rotat tulisi sisälle rakennuksiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsästäjät varmaan tietävät parhaiten alueensa tilanteen. Talvetkin ovat erilaisia. Runsaslumisena talvena kauriit kokoontuvat ruokinnoille ja varmaan pysyvätkin niillä metsästyksestä huolimatta. Sieltä niitä voi napsia pois sitä mukaa kuin lahtivaja vetää. Lumettomana talvena ruokinnan voinee päättää metsästysajan päättymiseen, mutta runsaslumisena talvena ja tihentymäalueella ei.

Esillä 10 vastausta, 2,221 - 2,230 (kaikkiaan 2,447)