Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 2,371 - 2,380 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla Gla

    Metsästäjä-lehti: Vaikka metsästäjät yleisesti tiedostavat valkohäntäpeuran arvon riistaeläimenä, lukijapalstoilla sitä hanakasti parjataan ”tuhoeläimeksi”. Onko asia oikeasti niin?

    Kysymykseen oli laitettu vastaamaan ilmeisen intohimoinen metsästäjä. Kun harrastuksen julkisuuskuvan merkitystä pidetään tärkeänä, miksi sorrutaan näin ala-arvoiseen kirjoitteluun?

    Tässäkö kaverin meriitit metsätalouden harjoittamisessa: Kun sen samaisen [peuran vikuuttaman] puun antaa kasvaa, en ole huomannut metsäyhtiöiden valittaneen puun laadusta. Ei silloin eikä nytkään. Paperimassassa tuskin näkyy, onko peura tai hirvi maistellut puuta, Nordblad naurahtaa.

    Ei metsäyhtiöt massapuun laadusta valitakaan. Päinvastoin, kuitua tukkipuun mitoilla on hyvä asia niille. Onko se metsätaloudenharjoittajan edun mukaista, se on paljon kiinnostavampi kysymys.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten saisi opetettua hirvet maistelemaan vain vähän sivuoksia ja vain niistä puista jotka tullaan hakkaamaan selluksi? Ruotsin Norrlannissa ja muistaakseni myös Suomen Lapissa ollaan huolissaan tervasroson leviämisestä ja sen esiintymisestä jo taimikoissa. Ehkä itiöt iskevät helpommin mäntyyn hirvien vioittamista kohdista. Tosin Lapissa voi olla kyse sopivista kosteusoloista sienelle, koska hirvikanta ei ole hirmu korkea. Joku kirjoitti FaceBookissa että Kittilässä tervasrosoa on paljon 1960-luvun auratuissa männiköissä.

    Gla Gla

    Valikoivan metsästyksen kriteereitä pitää kehittää.

     

    Nostokoukku

    Ns. Osaran aukoille kasvaneissa männiköissä on tervasroso-ongelma. Kyllä sekin tauti ilmeisesti hirven syyksi vielä muljahtaa. Ainakin tällä palstalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kauriiden karkotus kotipihalta: asenna sähköpaimen. Ei taida olla kuitenkaan sallittua asemakaava-alueella, ja täällä on sallituksi aidan korkeudeksi määritelty 120 senttiä joka ei riitä kauriita vastaan. Auttaisi varmaan pitämään myös porot poissa kotipihasta pohjoisempana.

    https://www.hs.fi/koti/art-2000009533063.html

    Nostokoukku

    Miksi ei saa asentaa sähköpaimenta asemakaava-alueelle? Saahan siellä luultavasti ajaa sähköautolla ja -pyörälläkin. Mihin perustuu aidan max. korkeus 1,2 m? Täytyykö kaava-alueella pystyä vahtimaan naapuria ilman häiritsevää aitaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei orapihlaja-aidan korkeutta ole täällä rajoitettu. En tiedä mihin tuo puusta tai metallista rakennetun aidan korkeussäännös perustuu, ehkä kaupunkikuvan yhtenäisyyteen? Sähköpaimenen kiellosta ei ole tietoa vaan tää on arvaus.

    Rukopiikki

    Maisemaan saa tehdä 300 metriä korkeita myllyjä pyörimään, vilkkumaan ja välkkymään ja ääntämään, mutta matalallekin aidalle ja vaikkapa julkisivun värille ja materiaalille on tarkat rajoitukset.

    Pähkähullu Suomi! Mutta sitähän se on kun vain eurot kiiltää silmissä ja raha on suurin jumala.

     

    Metsuri motokuski

    Jos ainoa asia on verrata rukopiikki korkeutta niin onhan se noin. Tuohon vertailuun voisit liittää vaikka kaikki kännykkä ja telkkari mastot.

    Visakallo Visakallo

    Paljon helpompi on suojata valkohänniltä kasvimaa ja istutukset kuin aidata koko piha. Nimm. Kokemusta on!

Esillä 10 vastausta, 2,371 - 2,380 (kaikkiaan 2,447)