› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 2,447)
1 2 3 … 27 28 29 … 243 244 245

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Sent on: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter Planter 5.10.2019, 19:50

    Otsikon kattavaan valkohäntäpeurakeskusteluun lienee syytä tuoda mukaan myös saariston asukkaiden mielipide. Muitakin haittoja on kuin metsä-, viljelys-, puutarha- ja liikennevahingot.

    https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016062921808376

    https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016080221986832

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.10.2019, 20:09

    Täytyy heti korjata Iltalehden toimittajan väärinkirjoitus (linkki 1): metsäkauris on eurooppalainen laji, vain valkohäntäpeura on tuotu Amerikasta.

    Metsästäjät ovat joutuneet jo manner-Suomessa myöntämään, että  kasvinsyöjäeläimet, erityisesti myyrät ja kauriit, määräävät punkkien määrän (Ahvenanmaalla tätä ei vielä uskota). Ilmeisesti tuhansien ihmisten kärsimys ja taloudelliset haitat (hoitokulut ja poissaolot työstä) ei paina vaakakupissa niin paljon kuin oikeus metsästää, kun valistus ei ole realisoitunut halukkuutena leikata pienten hirvieläinten kantoja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.10.2019, 20:14

    Koetetaan pysyä asiassa ja asiallisena. Kiitos.

    Remie 5.10.2019, 20:38

    Kyllä valkohäntä peura on haitallinen .Syö kaalit, kurkut, osan kukkia. läjijä saa lapioida pihalta. Ennen kaikkea varuillaan pitää olla tien päällä, yhtään ei tiedä milloin loikkaa mistäkin. Ovat tulleet kovin rohkeaksi, ennen kun siirtyi ikkunaan peurat hävisi pihalta nyt ei tapahdu mitään, syönti jatkuu. Olen ainakin kyllästynyt niiden lihaan, en syö enää muruakaan. Kuten edellisestä voi kuvitella.

    Remie 5.10.2019, 20:52

    Wiki antoi seuraavaa.
    <h3 class=”in-block”><span id=”Ravinto” class=”mw-headline”>Ravinto</span><span class=”mw-editsection”>Muokkaa</span></h3>
    <div class=”thumb tright”>
    <div class=”thumbinner”>
    <div class=”thumbcaption”>Emo ja vasa ruokailemassa.</div>
    </div>
    </div>
    Valkohäntäpeura aterioi herättyään ensi kerran aamunsarastuksen aikoihin ja toistamiseen illalla ja jatkaa ruokailua usein yöhön asti. Sen ravinto koostuu monenlaisista kasveista ja kasvinosista, kuten heinistä, ruohoista, varvuista, pensaiden ja puiden lehdistä, viljanjyvistä, tammenterhoista, marjoista ja omenoista sekä sienistä<sup id=”cite_ref-EOL_14-4″ class=”reference”>[14]</sup><sup id=”cite_ref-luonto-opas1994_13-6″ class=”reference”>[13]</sup>. Erityisesti se pitää maitohorsmasta.<sup id=”cite_ref-ksml_24-1″ class=”reference”>[24]</sup> Amerikan ankarilla aavikkoilmaston alueilla valkohäntäpeura elää erilaisilla kaktuksilla ja jukilla. Sokerintuotantoalueilla sokerijuurikas on paikoin merkittävä osa syksyn ja alkutalven ravintoa. Talvisin männyn ja varsinkin katajan neulasilla ja vuosikasvaimilla sekä pihlajan, haavan ja pajujen oksilla on ravinnossa suuri osuus.<sup id=”cite_ref-Nuorteva1989_15-6″ class=”reference”>[15]</sup><sup id=”cite_ref-luonto-opas1994_13-7″ class=”reference”>[13]</sup> Se myös kaivaa lumen alta ruohoja, mustikan ja puolukan varpuja ja jäkälää.<sup id=”cite_ref-ksml_24-2″ class=”reference”>[24]</sup><sup id=”cite_ref-Nuorteva1989_15-7″ class=”reference”>[15]</sup>

    Paksu, yli puolimetrinen lumikerros haittaa valkohäntäpeurojen liikkumista ja luontaista ravinnonhankintaa.<sup id=”cite_ref-Nummi88_5-30″ class=”reference”>[5]</sup><sup id=”cite_ref-Nuorteva1989_15-8″ class=”reference”>[15]</sup>Pienisorkkaisilla jaloilla ei ruoan kaivu lumesta onnistu. Lisäksi eläimet pyrkivät talvisin kerääntymään suuriin laumoihin, jotka helposti kuluttavat pienen alueen ravintovarat loppuun<sup id=”cite_ref-Nummi88_5-31″ class=”reference”>[5]</sup>. Suomessa ne selviävätkin talvisin paljolti metsästäjien suorittaman riistaruokinnan avulla.<sup id=”cite_ref-Nuorteva1989_15-9″ class=”reference”>[15]</sup> Ruokintaan käytetään eniten omenia ja juureksia, kuten perunaa, porkkanaa ja punajuurta sekä viljaa, heinää ja lehtikerppuja. 1990-luvulla suoritettujen kyselyjen ja laskentojen perusteella Suomessa on keskimäärin yksi ruokintapaikka kolmea peuraa kohden.<sup><i><abbr title=””>lä</abbr></i></sup>

    Gla Gla 5.10.2019, 20:54

    40 vuoden testauksen ja kehitystyön (on siis eri asia kuin muutama koeajo vanhalla Corollalla) tuloksena meillä on hirvieläimiä enemmän kuin koskaan aiemmin. Tästä metsästyspiireissä ollaan avoimesti iloisia, kuten kommentit riistanhoidon menestystarinasta osoittaa. Jos jonkun mielestä järjestelmä toimii, pitää kysyä, onko ihmiset järjestelmää vai järjestelmä ihmisiä varten.

    kim1 5.10.2019, 21:03

    Remie totesi että peurat tulleet rohkeammaksi…,voin kyllä allekirjoittaa..,minunkin puutarhan yksi peura ottanut vakipaikakseen..,videokuvaakin  olen ottanut kun pimeeseen aikaan olen tullut kotiin….hiluxissa pitkät päällä ,niin 6-7 peuraa möllöttävät 2 metriä auton keulasta,ja ei oleaikomustakaan siirtyä muualle….,siis minun kotipihalla,eikä omenoita maassa kun yleensä ne kerään talteen..

    Remie 5.10.2019, 21:29

    Mikäli wikin kirjoitus pitää paikkaansa, kohta on istuttaa mitään taimia metsään. Peuroja voi lähes verrata lampaisiin jotka syövät laitumet multaan asti. Ei saada kunnon runkoja jos latva tuhotaan. Männyt tulevat kiemurtelemaan koko ikänsä. Tietysti voi ajatella ettemme me muutenkaan saa kun ikä loppuu kesken.

    rööri roope 6.10.2019, 09:13

    Austraaliassa on laajat alueet aidattu.Nurmikot ja pellot.Kenguru on aika tuholainen sillä mantereella.Onhan se kyllä metsästettävkin eläin austraaliassa,mutta kanta vain leviää ja suurenee.Suomessakin kannattaisi aidata peurat ja kauriit aitauksen sisäpuolelle kun kerran ei metsästäjät saa niitä lahdattua.Siellähän ne oisi aidan sisäpuolella kaikkien metsästettävänä ilman lupia.

    suorittava porras suorittava porras 6.10.2019, 09:17

    Lisäksi uutiset Australiasta kertovat ,että 90% liikenneonnettomuuksista johtuu törmäyksestä eläimeen….

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 2,447)
1 2 3 … 27 28 29 … 243 244 245