Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vesilahdella valkohäntäpeurat aiheuttavat suuria taimikkotuhoja. Valkohäntäpeuran ylitiheä kanta aiheuttaa tuhoja taimikoiden lisäksi viljelysadolle ja puutarhoille.

    Maaseudun Tulevaisuus 29.09.2019 (tilaajille).

    Voisiko joku tilaaja kertoa mitä taimia syövät?

    Planter Planter

    Kun olet Mhy:ssä saat varmaankin MT:n metsänomistajanumerot. Jos on tallessa  25.9.2019 lehti, siinä oli juttu aiheesta. Syö mäntyä ja kuustakin, melkein mitä vaan, kun on tiheä kanta. Olen itsekin nähnyt, kun yhdessä saaressa oli 3 ha männyn istutustaimikko heti istutuksen jälkeen syöty.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.517718

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.517573

    Kuvan viereisen kuvion hakkuussa tukeista meni lahokuituun lähes 20%, itiöitä on ilmassa. Pelkään vaan, että polkujen kohdalle tulee 10m leveä lahokuusi ura, kun juuret poljetaan paljaaksi ja sorkitaan kuoret pois, polut lisääntyvät koko ajan. Pian ei viljellä enää kuustakaan. Niitä kuva naurattaa, joiden tiluksilla ei juurikääpää ole, mutta täällä tästäkin tulee ongelma.

    https://www.metsalehti.fi/app/uploads/2017/08/img0110-250x333.jpg

    Ei kannata kuitenkaan huolestua. Maa-ja metsätalousministeriön alaisen riistantutkimuksen mukaan valkohäntäpeurasta ei ole muuta haittaa kuin kolarit.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu kiitos Planter, on lehti. En hoksannut että tuo on se sama juttu. Näemmä syövät kaiken alle rinnankorkeutta lyhyemmän ja hirvet sitten jatkavat siitä.

    Puuki

    Mustikan väheneminenkin johtuu tiheimmillä alueilla ainakin liian suuresta valkohäntäpeurakannasta eikä metsänhoidosta.  Harvennusten tekemättömyys lisää sitä mustikan katoa muuallakin.

    Remie

    Kyllä voidaan A.J . Kaikki kelpaavat mansikan taimista aina kukkiviin ruusuihin. Mikään ei jää syömättä. Nyt on syöty katajatkin.  En tiedä mitä maaseutu kirjoittaa, mutta vandaaleja ne ovat.

    suorittava porras suorittava porras

    Iltasanomista poimittua:

    Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset olivat 1970-luvulla viisi kertaa altistuneempia borrelioosille kuin 2010-luvulla.
    Paljon julkisuudessa viime aikoina ollut puutiaisten välittämä infektiotauti lymen borrelioosi ei olekaan mikään nykyajan sairaus. Sairaus on ollut Suomessa yleinen jo 50 vuotta sitten. Näin kertoo Turun yliopiston tutkimusryhmän yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n kanssa tekemä tutkimus.

    Tutkimus osoitti, että 1970-luvun taitteessa ihmiset olivat viisi kertaa altistuneempia borrelioosille kuin 2010-luvulla.

    jees h-valta

    Varmaan olivatkin altistuneempia kun vähissä vaatteissa ja kengittä kesä kuljettiin. Mutta,kas kummaa, eipä altistuttu kun ei ollut punkkeja jotka olisivat levittäneet borrelioosia. Eipä ollut silti niiden isäntäelukoitakaan. Tiedä eitten mitä järkeä on uutisoida altistumisesta kun ei ole mille altistua.

    Planter Planter

    Noin voi hyvinkin olla. 1970-luvulla maalla asui suurempi osa ihmisistä ja heinämaalla mekin pojat kirmasimme paljain jaloin shortseissa. Mistään borrelioosista ei ollut mitään tietoa, joten tartuntoja tuli varmasti, eikä diagnooseja tehty, eikä tautia hoidettu.

    Meille borrelioosi tuli tietoon vasta joskus 1990-luvun puolivälissä, kun tuttava sairaanhoitaja oli kuuntelemassa Turun Yliopistossa Jorma Oksin tohtorinväitöstä aiheesta. Hän sitten huomasikin meillä puolison polvitaipeessa ison ihottumaläiskän ja patisti erikoislääkärille, onneksi. TK-lääkäreillä ei ollut vielä silloin tietoa taudista.

    Punkit ainakin ovat lisääntyneet sen jälkeen, ei oikein ole lapsuudesta muistikuvaa tällaisesta punkkimäärästä, olisi varmaan huomannut. Ehkä borrelioosi tuli silloin jostain muusta pistävästä ötökästä. Esim. paarmoja oli lehmilaitumilla mahdottomat määrät ja nekin levittävät borrelioosia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Linkki suorittavan uutiseen:

    https://www.is.fi/terveys/art-2000006281057.html

    Aika mielenkiintoinen tieto, että borrelioosi olisi ollut jo 50 vuotta sitten Suomessa yleinen. Ei ainakaan Keski-Suomessa meillä ollut lapsuudessani 1960-luvulla punkkeja kiinni ihossa, niin että miten sitten borrelioosi levisi?

    Sinällään tauti on tiedetty Euroopassa ainakin Pohjoismaissa jo vuosikymmeniä sitten. Hyvä historiikki aiheesta kiinnostuneille alla olevassa linkissä. ”Ruotsalainen Hollström kokeili EM:n hoitoon penisilliiniä, ja hyvä hoitovaste sai hänet vakuuttuneeksi siitä, että taudin aiheuttaa punkin kantama bakteeri.”

    https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1992/9/duo20158

    Remie

    En ollut ennen kuullutkaan koko uhkaa kunnes luin jostain hirviösanan . Aurooraborrelioosi, mietin mikä hitto to oikein on jotenkin tuttu mutta ei täsmää mihinkään. Asia jäi pitkäksi aikaa silleen. Sitten leikkasi tartunta joka ajaa ihmiset katsomaan talviseen yöhön revontulia. Kysymys kuuluukin saako kaikki ihmiset punkin puremasta mitään oireita. Ehkä vain jotkut. Kuinka tutkia asia ottamatta haitallista rokotusta.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 2,447)