Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Taviokuurna

    Juna on jo mennyt eikä sorkkaelikoiden riesaa poista enää kuin jokin tauti – paha vain jos se tarttuu ihmiseenkin…

    Inhoan termiä ”suunnitelmallinen kannanhoito”, sillä ajetaan vähä vähältä ahdinkoon ruuan ja puun tuottajia ihan eteläisen Ruotsin malliin. Sieltä oli tuoreessa Land -lehdessä karmeat laskelmat, mitä maksaa teillä, pelloilla ja metsissä sorkkariistan kasvatus.

    Kuusipeuran saalis 2 -kertaistui vuodesta 2010 vuoteen 2018 noin 50000 elikkoon vuodessa, saksan hirven samoin, yli 11000 elikkoon vuodessa. 7 kymmenestä maanviljelijästä kärsii villisiasta, kanta kasvaa vaikka esim. vuonna 2018 ammuttiin 112352 sikaa ja auto tappoi yli 7000.

    LRF on kartoittanut, mitä sorkkariista tulee maksamaan kärsijöille ja vaatii uutta metsästyslakia. Oleva laki maksattaa n. 700 euron sakot seurueelle, joka kaataa vahingossa yhden hirven enemmän kuin on lupia.  Mutta jos kuusipeurojen määrä ylittää monin kerroin laidunten kantokyvyn, ei tapahdu mitään.

    Dronen käyttöä vaaditaan sallittavaksi esim.villisikojen etsinnässä, mutta löydetty sika on kovin kaukana pakasteesta.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Taisi tulla selitys siihenkin, miksi Suomen vilkasliikenteisimpiin kuuluvalla kehä kolmosella ei ole riista-aitoja, ainakaan länsipäässä. Kauriseläintenhän pitää päästä kulkemaan ruokintapaikoille ja pois.

    Minun inhokkisanani on ’kestävä riistatalous’.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aprillipäivän Länsiväylä-lehdessä paikalliset Espoon riistaviranomaiset perustelevat kauriiden talviruokintaa virkistysalueella Espoon Keskuspuistossa samalla syyllä kuin metsästäjät muuallakin, siis että se mahdollistaa metsästyksen ja pitää kauriit poissa pihoista.

    Entäs jos ruokkisi kauriita Keskuspuistossa vain metsästyksen aikaan, jos silloinkaan, ja keskittäisi sen sijaan sekä ruokinnat että metsästyksen Pohjois-Espooseen harvempaan asutulle alueelle? Lisäksi asetettaisiin tavoitteeksi säätää metsästämällä kannan rakenne urosvoittoiseksi, jolloin uusia vasoja syntyisi vähemmän. Paksun lumen aikaan ruokaa ei ole ihmisten pihoissa (muuten kuin lintujen ruokintapaikoilla) joten eivät ne kauriit sinne silloin tule. Kesäisinkään ne eivät tule, jos kanta on riittävän alhainen. Liian suuri kanta on siis perussyy sekä pihatuhoihin että liikennevahinkoihin.

    Kehä 3 pitäisi suojata riista-aidalla. Sitäkään ei voida rakentaa, jos eläimiä on paljon, koska vaarana on niiden jääminen aitojen väliin. Ehkäpä riittäisi se, että aita olisi kehä kolmosen pohjoislaidalla. Tämä vähentäisi eläinten tuloa tiuhaan asutulle alueelle ja Espoon Keskuspuistoon.

    https://www.lehtiluukku.fi/lehti/lansivayla/1.4.2020/242075.html

    kim1

    Annelii…Kai olet huomannut että tietyt tahot viettävät aprillipäivää 24/365.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos viittaat ’tietyillä tahoilla’ riistakonserniin, niin ehkäpä näin on, mutta pätenee myös se, että ’joitakin voi huijata jonkin aikaa mutta ei kaikkia kaiken aikaa’.

    Planter Planter

    ”Espoon riistaviranomaiset perustelevat kauriiden talviruokintaa virkistysalueella Espoon Keskuspuistossa samalla syyllä kuin metsästäjät muuallakin, siis että se mahdollistaa metsästyksen ja pitää kauriit poissa pihoista.”

    Voisiko tätä hyväksi havaittua menetelmää käyttää muidenkin pihojen tuholaisten torjuntaan ja kannanhoitoon. Talviruokintapaikkoja voisi perustaa myös rotille. Ne pysyisivät talven pois ihmisten nurkista ja niitä voisi helpommin pyydystää ruokintapaikoilta. Kesällä ne saisivatkit levittäytyä taas ihmisten pihoihin, kuten kauriit, silloin löytyy riittävästi purtavaa kasvimailta, puutarhoista ja proteiinia grillauspaikoilta.

    Metsuri motokuski

    On näköjään Espoon riistaviranomaisiin pesitynyt vihreä ajattelu. Niin kuin pääosin kaikille eteläsuomen asukkaille alkaa vihreät ajatukset olemaan liian hallitsevia. Paitsi suurpetojen osalta. Kauriskanta on jo niin suuri että on ongelma mihin ne joudutaan sijoittamaan.

    Huomaa että vaihtoehto ei ole kannan rajoittaminen ja alentaminen vaan muu hömppä. Tämä uppoo hyvin asukkaisiin ja yleiseen mielipiteeseen. Kauriit ja muutkin eläimet  ovat söpöjä niitä halutaan nähdä eikä rajoittamistoimiin haluta ryhtyä. Nehän voisi sinne Espooseen siirtää vaikka pari susilaumaa niin ei tarvitsisi ihmisten kauriitakaan metsästää. Voitaisiin jatkaa ruokintaa vanhaan malliin.

    puunhalaaja

    Tässä kuvassa metsästäjien arvio jäävästä kannasta kauden jälkeen: https://aijaa.com/mrooV4 käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että mun torpan edessä pellolla on iltahämärässä 12 peuraa. Kymmenen kilometrin matkalla laskin pelloilta vauhdissa yli sata peuraa. Taipaleen suunnalla missä otuksia on hurjasti, näkee jo nyt 40- 50 eläimen laumoja. Syksyllä nuo laumat onkin sitten todella isoja

    Visakallo Visakallo

    Ennen rajan sulkeutumista oli silmiä aukaisevaa käydä Länsi-Uudellamaalla ja nähdä sikäläinen peura-tilanne. Jos pihassa aikoo jotain kasvattaa, korkea aita on ainoa mahdollisuus. Ennen aidattiin pihoja, jotta koirat pysyisivät tontilla. Nyt on korotettava aitoja, jotta valtion elukat pysyvät ulkopuolella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ja sama Pohjois-Suomessa porojen kanssa!

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 2,447)