Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Tolopainen

    Jesse ei hirvi ole tyhmä se ei syö suolaa ämpärikaupalla, laita vain tarjolle haavikkoon. Jos hirvet ne talloisi saisit valtiolta korvauksen. Kyllä Jesse maanomistaja hirvenpyyntiin pääsee, miksi et lähde.

    jees h-valta

    Miksi lähtisin? Olen ulkoistanut sen tahoille joilla luulin olevan haluja hoitaa kannansäätelyvelvoite kuten ovat luvanneet. Katteettomia lupauksia.

    Puuki

    Metsän elukathan on viisaita luonnostaan . Ei ne syö mitään joka vahingoittaisi niitä jos ei ole pakko .  Inehmo o paljon tyhmempi. Se syö joskus vaikka mitä vahingollistakin,  mättöä kilokaupalla.

    Tolopainen

    Ihminen on ainoa eläin, joka käyttää alkoholia. Paitsi tilhet, jotka humaltuvat käyneistä pihlajanmarjoista, mutta nekään eivät juopottele tietoisesti.

    Puuki

    Eräs kyyhkylaji syö myös käyneitä marjoja ja saattaa tippua kännissä puun oksaltakin. Luin jutun pari pv sitten kirjekyyhkystä joka oli ilmestynyt kotialueelleen 24 vuoden jälkeen katoamisestaan.   Arvelivat sen lentäneen harhaan humalassa ja siksi saapui takasin syntymäalueelleen ”vähän” myöhässä.   Kyyhkyt on pitkäikäsiä; keskimäärin elävät n. 25 vuotta, se jutun kyyhky oli 29 v vanha.       Sattumalta tai muuten pihaan tuli juuri tänään kirjekyyhky, jonka varmistin olevan kirjekyyhky kysymällä kyyhkyas.-tuntijalta birdlife:sta .  Kesyn oloinen oli ja koetin ruokkiakin sitä kaurahiutaleilla (joka ei ole paras mahdollinen eväs niille, vaan jyvät) .    Iltapimeällä kävin  ulkona  ja kuulin sen kyyhkyn  lähtevän lentoon pihalta. Levähteli päivän ainakin tähän palaan,  ja lentää ehkä sen jälkeen kotilakkaansa jonnekin .

    Visakallo Visakallo

    Puuki: ”Metsän elukathan on viisaita luonnostaan . Ei ne syö mitään joka vahingoittaisi niitä jos ei ole pakko . Inehmo o paljon tyhmempi. Se syö joskus vaikka mitä vahingollistakin, mättöä kilokaupalla.”

    Tuo ei pidä täysin paikkaansa. Esim. hirvi voi syödä vapaasti tarjolla olevia viljanjyviä niin paljon, että kuolee.

    Tolopainen

    Saattaa hirvien joukossakin olla ahneita yksilöitä.

    Planter Planter

    Tänä kesänä kelpasivat  jo tahmealehtiset tervalepän lehdetkin. Taustalla oleva pensas on kynitty puhtaaksi ja nyt kurkotellaan ison lepän lehtiä.

    MFDC8688

    puunhalaaja

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.1212521

    ”En puhu peuraongelmasta, vaan peurarikkaudesta”, sanoo Hyvinvointia riistasta -hankkeen suunnittelija <b>Petteri Pietarinen</b>.

    Planter Planter

    Tässä hyvinvointia riistasta hankkeen loppuraportti:

    ” Meillä on tämä peura;hieno ja ainutlaatuinen Suomen luonnossa elävä eläin. Siitä pitäisi puhua positiivisesti, sillä sitä oikealla tavalla hoitamalla saavutamme erilaiset tavoitteet, puhutaan sitten taloudellisesta hyödystä maanomistajille, metsästäjille, metsästyksen järjestäjille tai liikennevahinkojen tai maatalouden vahingoista. En puhu peuraongelmasta, vaan käytän mielelläni termiä peurarikkaus,”

    https://riista.fi/wp-content/uploads/2020/10/hvr-loppuraportti-pietarinen-valmis-002.pdf

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 2,447)