Keskustelut Harrastukset Suuri puhallus

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 94)
  • Suuri puhallus

    Merkitty: 

    Numerot tekstin joukossa ( ) viittaavat linkkeihin joista tieto löytyy.

    Normaalisti yhteiskunnassa toimitaan niin, että jos jossain alkaa syntyä suuria taloudellisia vahinkoja, tutkitaan mistä ne johtuvat ja yritetään ehkäistä vahinkoja.

    Tässä tapauksessa toimittiin aivan toisin. Vuonna 2009 hirvivahinkoja korvattiin 5,6 miljoonalla eurolla, 3 miljoonalla eurolla 2010 (1). Keskimäärin korvaussumma oli 2000-luvun alkupuolella 3,3 miljoonaa euroa. Korvaussumma oli noussut liian suureksi, jotain oli tehtävä. Korvauksiin käytettävät rahat kerätään metsästäjiltä lupamaksuina. Rahat eivät riitä, eikä valtion kassastakaan heru. Eikö olisi aika loogista ajatella, että lähdetään rajoittamaan tuhoja?

    Tässä lähdettiinkin tuhojen rajoittamisen sijasta rajoittamaan maksettavia korvauksia. Järjestelmä toimi hyvin. Korvauksen saannin ehtoja kiristämällä korvauksiin tarvittava raha oli 2015 pudonnut jo 0,45 milj. euroon (2).

    Tällä aikavälillä on käytetty laskevaa korvaussummaa uutisoinnissa valtamedioissa hyväksi laittamalla yhtäläisyysmerkki maksettavien korvausten ja toteutuneiden vahinkojen välille (3). Hirvituhot ovat siis laskeneet jyrkästi, jopa muutamissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä (9) on vedetty tällainen johtopäätös.

    No nyt uudistetaan korvausjärjestelmää taas: Luin jokin aika sitten Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja-teemanumerosta uutisen: ”MTK on mukana korvausjärjestelmän uudistamisessa. Arvioisin, että korvaustasot nousevat uudistuksen myötä jopa kolmanneksen”.

    Siis korvaus nousevat vuoden 2015 tasosta 0,14 miljoonaa euroa, jopa 0,59 miljoonaan euroon. Fantastista! Tätä pidetään aina esillä, korvausta saa älkää valittako.
    Professori Matti Kärkkäinen on arvioinut, että hirvet aiheuttavat ainakin 100 miljoonan vuotuiset kustannukset (4). Mainittakoon, että petovahinkoja korvattiin 7,3 milj. euroa  ja metsästyskoirasta voi saada korvausta 10 000€ (5). Koko Lounais-Suomen vuotuiset taimikkotuhokorvaukset olivat yhden koiran verran?

    Tätä voisi kuvata vaikka näin: Metsuri sahaa vahingossa reisivaltimonsa poikki. Paikalle hälyytetään ensihoitoryhmä. Ensihoitajat yrittävät pienenpienellä lasten nalle-laastarilla tyrehdyttää verta suihkuavaa isoa avohaavaa.

    Nyt jäi kassaan ylimääräistä rahaa, kun korvaukset lähes nollaantuivat. Kiinnostuin mihin ne ylimääräiset rahat joutuvat? Tutkin asiaa. Lakiin riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta  oli lobattu muutos, jolla metsänomistajille tarkoitetut rahat voidaan palauttaa takaisin riistaorganisaatiolle (6). Käyttötarkoituksena ”hirvikannan hoito”. Siis metsänomistajille tarkoitetut korvausrahat voidaan palauttaa ”hirvien hyvinvoinnin” parantamiseen. Niin on myös tehty, niitä on palautettu.

    Tuosta noin 600 000€ korvauspotista, jos se  jaetaan kaikille metsänomistajille tasan, tulee 1€ / nuppi. Eikö olisi syytä aloittaa norminpurkutalkoot ja pistää jokaisen tilille suoraan kerran vuodessa se 1€? Kannattaako työryhmien kuluttaa palavereissa housuntakamuksiaan miettien montako oksakiehkuraa pitää olla syöty latvankatkaisun lisäksi, jotta taimi on vielä hyvä ja kehityskelpoinen (=monihaaraisen aihio).

    Hirvituhojen jatkuminen ja vakavuus on kyllä riistaorganisaation tiedossa, eikä voi yrittää selittää, että tuhot olisivat pienentyneet. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen järjestämillä vuoden 2017 riistapäivillä oli asia esillä. Osallistujina oli suuri joukko riistakeskuksen henkilökuntaa. Juho Matalan esityksestä ”Hirvi satavuotiaassa Suomessa” asia tulee täysin selväksi (7).

    Viitteestä (8) ilmenee selkeästi, mikä on korvausjärjestelmän ongelma.

    Metsänomistajien korvausrahat on puhallettu takaisin omiin taskuihin.

    (1)

    http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/farre-algskador-en-forvaltningsplan-under-arbete

    (2)

    https://www.metsakeskus.fi/uutiset/tihea-hirvikanta-tuhoaa-kuusikoita

    (3)

    http://yle.fi/uutiset/3-6632861

    (4)

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/professori-hirvituhoista-jopa-100-miljoonan-euron-menetykset-mets%C3%A4taloudelle-mets%C3%A4st%C3%A4jien-aika-kaivaa-kuvetta-1.163910

    (5)

    http://yle.fi/uutiset/3-7831003

    (6)

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042

    (7)

    http://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    (8)

    http://yle.fi/uutiset/3-8434077

    (9)

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/115281/Nuotio_Iiris_Ryyppo_Laura.pdf?sequence=1

  • Planter Planter

    Arvoisa suorittava porras! Ette tainneet lukea edes viestiketjun aloituslinkkejä. Ette myöskään ole tietoinen, että hirvikanta ja vahingot ovat olleet keskimäärinen kasvussa jatkuvasti 20- vuoden takaisesta.

    http://yle.fi/uutiset/3-8434077

    Kuvahaun tulos haulle hirvikanta

    suorittava porras suorittava porras
    1.  Vuonna 2015 kaadettiin 5000 hirveä enemmän , kun 2014 . Ja vuonna 2016 jälleen 5000 yksilöä enemmän , kun vuonna 2015 . Eli reagoitu on. Lähipäivinä selvinnee nykyinen talvehtiva kanta  .
    Timppa

    Onkohan meidän hirvissä jotain vikaa?  Viikonloppuna kävin ”nauhomassa” tulevan aukon. Niinhän siinä vanhassa männikössä olivat hirvetkin haahuilleet.   Taidettiin emännän kanssa häiritä parin hirven päivälepoa.  Juoksivat melkein auton edestä, kun oltiin kotimatkalla.  Näytti hyvin maistuneen jotkut koivuvesat.  Vastaavasti tien varressa sopivan kokoiset mäntytaimet olivat saaneet olla rauhassa.

    Planter Planter

    2.

    suorittava porras
    3.1.2017, 20:55
    Kuluneella metsästyskaudella kaadettiin maassamme yli 10 000 yksilöä enemmän verrattuna edeltävään kauteen ja reilusti yli 2 000 yksilöä enemmän , kun ennen jahtia ennustettiin. Tämä saattaa merkitä sitä yhdessä alentuneen havaintomäärän kanssa, että ensi syksynä luppia myönnetään niukemmin.

    ”Havaintoilmoituksia tehtiin kuluneella metsästyskaudella aivan eri tahtiin verrattua edellisiin kausiin” ”Hirviä ei välttämättä ollut enempää , mutta havaintokirjauksia tehtiin ja havainnoista ilmoitettiin ahkerammin.”

    suorittava porras
    31.1.2017, 20:18
    Yllätys jäi tässä tapauksessa ns piippuun. Olin poiminut jostakin tämän vuoden pyyntilupien määräksi alunperin 37 400 kpl . Sen ja kaadettujen eläinten perusteella lupien käyttöaste näytti muodostuvan lähes 100:ksi. Suluissa näkyy todellinen pyyntilupien määrä , jonka perusteella käyttöaste jääkin hiukan alle 90%:iin eli normaalitasolle. Saalista on kuitenkin kertynyt 5000 yksilöä viime kautta enemmän .
    …Kannattaa siis päivittää tietojaan itse kunkin : )

    suoritava porras
    16.11.2016, 19:15
    Yllättävän nopeasti hirvien määrä on lähtenyt tällä alueella kasvuun .
    Kun tilannetta tarkastellaan riistahavaintokartoilta pitäjätasolla , on kyseessä tilastolinen kummajainen . Hirvitalousalueen puitteissa hirvikannan kehitys näyttää kartalla maltilliselta . Mielessä pyöriikin kysymys siitä , mikä on saanut hirvet muuttamaan yhtäkkiä ”meille” ?

    suorittava porras
    28.11.2016, 20:18
    Hirvien määrä laskee . Kaatoja on tähän mennessä 41612 , vastaava luku samaan aikaan viime vuodelta on 33329 . Jahtipäiviä on kertynyt 61646 ja vuosi sitten 55847 .Hirvihavaintojen määrä jahtikauden kuluessa on laskenut viime vuoden n. 193 tuhannesta 188 tuhanteen .(kaadetut yksiöt sisältyvät havaintojen määrään ) (lähde ”oma riista”-tilasto )
    suorittava porras
    30.12.2016, 19:47
    Kyseessä on metsästäjien ilmoittama jäävä kanta (RiistaWeb).
    Mitäs luulette tapahtuvan , jos parjaamanne luken tilastot mitätöitäisiin lupaprosessissa . Eli , jos metsästäjät hakisivat lupia pelkästään omien havintojensa perusteella , olisi hirviä vähintäänkin riittävästi .

    suorittava porras
    13.2.2015, 21:02
    Moneen vuoteen ei ole saatu kaikkia lupia käytettyä. Kaatoprosentit
    80 pinnassa.Ensi syksylle onkin motto , että älä ammu sitä hirveä tänään, minkä voit ampua vielä tulevana vuonna.

    suorittava porras
    27.2.2015, 18:17
    Onkohan nuo hirvet asettuneet asustelemaan palstan hirvihysteerikkojen mannuille ? Valtakunnan tasolla metsävahingot ovat vähentyneet dramaattisesti vuoden aikana . Hirvikolareiden lievä lisääntyminen puolestaan saattaa kieliä vain siitä , että hirvi joutuu kaverin löytääkseen liikkumaan paljon enemmän ja on näin useammin alttiina kolareille.

    suorittava porras
    19.10.2015, 20:16
    Hajusteet taimikon ympärillä alentavat vahinkoriskiä huomattavasti . Voisin väittää , että varsin vähällä vaivalla tuota keinoa käyttäen taimikko on täysin turvassa hirviltä.

    suorittava porras
    21.11.2016, 19:58
    Sen verran korjaan , että uutisen mukaan Kontro ja hallitus veti tietyt johtopäätökset hävittyään äänestyksessä ”kovemman siiven ” edustajille äänin 600 -800. Suunta voikin olla ihan toinen, mitä Jesse uumoilee .

    suorittava porras suorittava porras

    Hienoa Planter , kun jaksat kaivella vanhoja kommentteja ! Kulunut metsästyskausi kului uuteen järjestelmään perehtymisen merkeissä . Kommentteja ja lukuja joutui välillä päivittämään oman virheen tai reaaliaikaisen tiedon päivittymisen myötä . Edellisen kommenttini luvut ovat ajan tasalla .

    Mitä tulee vuoden  2015 kaatotavoitteeseen ja mottoon , että hirven voi jättää ampumatta ja ampua vasta seuraavalla kaudella ,on kerrottava , että vuoden 2014 alueellemme ilmoitettu hirvien jäävä kanta oli 3 yksilöä ja koko kunnan alueella keskim. alle 2 hirveä/ 1000ha. Tästä johtui suositus maltilliseen metsästykseen . Hirvikanta oli laskenut tasaisesti vuosikymmenen alusta lähtien .

    Kuluneelle jahtikaudelle lupamääriä lisättiin . Kohdallemme osui vasainvaasio , jonka torjuimme kaatamalla 8 vasaa . Muualla pitäjässä vasoja esiintyi niukemmin . Kaatomäärässä tuplasimme pääluvun viime vuoteen verrattuna , mutta ilman oma riistan ajantasaista tietoa metsästystilanteesta olisi kaatomäärä jäänyt viime vuoden tasolle ei 5 hirveen 10:n asemasta .

    Planter Planter

    Suorittava porras:

    ”Varsinainen männyntaimikko kannattaa kasvattaa korkean hirvirisikin alueilla pidemmäksi ennen varsinaista taimikon harventamista .”

    ”Hirvikanta oli laskenut tasaisesti vuosikymmenen alusta lähtien”

    Eipäs kun noussut!

    Osaatko sanoa, miten paljon pidemmäksi tämä taimikko kannattaa kasvattaa ennen varsinaista taimikon harventamista?

    3-4 vuotta vielä?

    Kuvahaun tulos haulle älgar äter tall gran

    Planter Planter

    Tässä suuressa puhalluksessa jäi vielä vaivaamaan tämä. Miten jokin työryhmä, jossa on mukana Metsäkeskus, MTK , Tapio ym …..ja Riistakeskus, voi saada aikaan niin täydellisesti Riistakeskuksen tahdon mukaisen korvausjärjestelmän?

    Voisiko selitys olla sellainen, että nälkäpalkalla töitä tekevälle huippututkijalle, jonka erikoisalana on hirvien aiheuttamat taimikkotuhot, tarjotaankin huippuvirkaa, kunhan käyttää tietojaan viran edellyttämään tarkoitukseen. En ota nimiä esiin, mutta annan Antonille muutaman linkin vinkiksi, jotta voi siellä pölypilven takana tehdä uuden kirjauksen muistikirjaansa…..ellei jo ole kirjattu.

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6701.pdf

    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp047.pdf

    https://www.edilex.fi/mt/mmvm20100023

    http://yle.fi/uutiset/3-9284551

    https://riista.fi/riistahallinto/suomen-riistakeskus/

    http://aijaa.com/lJ5M7Q

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätieteen Aikakauskirjan artikkeli Heikkilä & Härkönen on lukemisen arvoinen. Hauska huomata, että siinä on osin on aivan samoja pohdiskeluja kuin mitä tällä palstalla on esitelty: mitä on kestävä metsästys ja pitäisikö maankäyttöluokkien jakauma ottaa huomioon tavoiteltuja hirvitiheyksiä laskettaessa.

    Metlan ”working paper” on jo osittain vanhentunut, kun nykyisin metsästysseurat hakevat luvat ja Suomen Riistakeskus hyväksyy ne, yrittäen toteuttaa riistaneuvostojen päättämiä tavoitetiheyksiä. Kehityksen avainasemassa ovat siis toisaalta riistaneuvostot (että tavoitetiheydet laskisivat) ja toisaalta metsästysseurat (että hirvilupia haettaisiin ja hirviä kaadettaisiin riittävästi).

    Planter Planter

    Nyt on viilattu ja hyölätty uutta hirvivahinkoasetusta ja valmista on tullut.

    *****************************************************

    Hirvieläinten aiheuttamat metsävahingot vuonna 2016 olivat noin 432 000. Arviointimenetelmän yksinkertaistaminen nostaa keskimääräistä korvaustasoa noin 9 prosenttia. Vuoden 2016 hirvivahinkojen määrään suhteutettuna korvaustason muutos olisi ollut noin 147 000 euroa.

    Asetusehdotusta on valmisteltu hirvieläinten aiheuttamien  metsävahinkojen osalta yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n, Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen sekä Tapio Oy:n kanssa.

    Esim näistä ei saa korvausta:

    Mänty:

    Taimikossa:

    Vaurioluokka I, ehjät ja lievästi vaurioituneet taimet:

    * vähäisiä oksavaurioita (< 75 % neulasmassasta)
    * pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta,
    kaikki ylimmän oksakiehkuran versot eivät ole vaurioituneet
    * kuorivaurio alle 25 % vaipasta

    Taimikkoa varttuneemmassa puustossa:

    Pieni kuorivaurio:
    * vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 50 %

    http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80532e75

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Katkelma tuire nygrenin väitöskirjasta: ”…ryhtymistä toimenpiteisiin hirven suojelemiseksi häikäilemättömältä salametsästykseltä. Samaan aikaan maanviljelijät valittivat hirvivahingoista; vaadittiin jopa hirvikannan hävittämistä kokonaan. Lopulta, kun kanta oli jo huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen aktiivisena toimijana oli vastaperustettu Suomen Yleinen Metsästäjäliitto, joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvi oli tuolloin kuitenkin suuri harvinaisuus – jälkihavaintokin kelpasi uutiseksi lehdille…”

    Nyt vajaa sata (100) vuotta myöhemmin tuon samaisen metsästäjäliiton puheenjohtaja toimi pitkään maaseudun tulevaisuuden päätoimittajana.

    Maaseudun Tulevaisuus on maa- ja metsätaloustuottajain äänenkannattaja. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Noin tuohon kakkossivulle on kirjoitettu. Pahemmin ei voi valehdella.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 94)