› Keskustelut › Luonto › Syyt maaseudun autioitumiseen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 556)
1 2 3 4 5 … 54 55 56

  • Syyt maaseudun autioitumiseen

    Sent on: 29.3.2017, 15:48

    Merkitty: 

    Maatalouden koneellistuminen,tilakoon kasvu ja vähemmän työvoimaa vaativat viljelymenetelmät.

    Myöskin metsätalouden koneellistuminen on yksi merkittävä tekijä.

    1950-luvulla ihmiset alkoivat muuttaa työnperässä kaupunkeihin.

    Syitä on varmaan muitakin,mutta Susi ei kuulu niihin syihin.

     

    Tekijä
    William Munny William Munny
    Theme Luonto Luonto
  • Puuki 5.4.2017, 08:10

    Suomessa ei oikein pärjätä alkutuotannossa  bulkkitavaratuotteiden takia.  Palkkojen ja muiden tuotantopanosten korkeiden kustannusten takia täällä pitäisi pyrkiä erikoistumaan tuotteisiin joiden jalostusarvo olisi  entistä suurempi.

    Luomutuotteet  voisi olla  sopiva tapa nostaa kannattavuutta. Suomessahan on miltei ainutlaatuiset olosuhteet tuottaa puhtaita elintarvikkeita ja esim. korkealaatuisia yrttejä maailmanmarkkinoille.

    Metsäpuolella arvokas puu menee useimmiten pilkkahinnalla eikä laadukkaan puun kasvatukselle ole siten olemassa tarpeeksi porkkanoita.

     

     

    Jätkä 5.4.2017, 10:05

    Viimevuosina saksassa on palkat nousseet kymmenkertaisesti suomen palkankorotuksiin verrattuna. Ehkä juuri sen takia saksalla menee nyt niin hyvin – kuluttajilla on ostovoimaa…

    MaalaisSeppo 5.4.2017, 12:05

    Saksa pärjää tehokkuudellaan. Hyvinvointi Saksaan tulee viennistä. Saksan kauppataseen ylijäämä on ilmeisesti kansakunnan kokoon nähden ekana maailmassa. Tästähän Trumppikin hermostui, kun oma maa velkaantuu koko ajan.

    Kulutuksen merkitystä hyvinvointiin liioitellaan. Suomessa (avoin talous) perustuu ulkomailta otettavaan velkaan. Otetaan velkaa 100 yksikköä, josta puolet menee ulkomaille heti takaisin sieltä tuleviin tuotteisiin. Eipä juuri lämmitä. Vieläkin tätä kulutusmantraa jotkut esittävät tosissaan.

    Jätkä 5.4.2017, 16:17

    Jos ja kun funtsataan tuota ulkomaantuontia, niin pitäisi koko ajatusmaailmaa rukata toisen tapaiseksi. Esim kaikki julkinen hankinta, hankitaan sitten vaikka rakennusurakoiden tekijöitä, pitäisi laskea tarkoin, paljonko kotimaiset rakentajat maksavat veroja ja maksuja tänne. Samoin kaikessa materiaalihankinnassa pitäisi ottaa huomioon urakoinnin ja hankintojen vaikutus kansantalouteen. Käytännössähän on niin, että sadan yksikön hankinnasta koituu kotimaiseksi hyödyksi usein paljon yli sata yksikköä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.4.2017, 17:47

    Eikös joku EU-direktiivi sano että kotimaista tuotantoa ei saa kilpailutettavissa hankinnoissa suosia? Vai onko vaikkapa lähiruuan suosiminen mahdollista?

    Jätkä 5.4.2017, 19:28

    Ei tietenkään suoranaisesti suosia, mutta kukaan tai mikään ei kiellä suorittamasta edullisinta hankintaa. Sen ei tarvitse olla halvin, vaan paras valinta.

    Jos ajatellaan vaikka puolustusvoimien kuorma-autohankintaa, jossa hankittiin raskaita kuormureita – ihan luokkaa puutavara-auto. Tutkitaan autojen ominaisuuksia ja valitaan ratkaisevaksi ominaisuudeksi se, että teli nousee ylös myös täydessä lastissa, että saadaan auto kääntymään ahtaissa kääntöpaikoissa. No hyvä: on vain yksi sellainen automerkki, jonka teli nousee ylös asti täydellä kuormalla.

    Miten otetaan vähintään kolme tarjousta, kun on vain yksi automerkki? Pyydetään kaikilta piirimyyjiltä tarjous ja ostetaan edullisimman mukaan.

    Jos olisimme joutuneet ostamaa metsäopistolle aina halvimmat moottorisahat, olisimme joutuneet taistelemaan kiinalaisten sahojen kanssa. Päätimme ensin, millaisia sahoja ostetaan ja pyysimme vähintään kolme tarjousta ja myös saimme niitä. Ostimme edullisimman mukaan parhaita mahdollisia sahoja.

    MaalaisSeppo 5.4.2017, 19:39

    Julkisissa hankinnoissa on kotimaisuusaste ehkä hieman suurempi kuin yksityishenkilöillä. Yleensä kulutuksen lisäämisellä tarkoitetaan yksityishenkilöiden kulutusta.

    Kilpailuyhteiskunnassa on pitkässä juoksussa julkistenkin hankintojen pärjättävä avoimessa kilpailussa, muutoin julkinen puoli syö yksityisen puolen tuottaman lisäarvon ja enemmänkin, kuten nyt tapahtuukin.

    Kurki 6.4.2017, 20:10

    —-Viimevuosina saksassa on palkat nousseet kymmenkertaisesti suomen palkankorotuksiin verrattuna. Ehkä juuri sen takia saksalla menee nyt niin hyvin – kuluttajilla on ostovoimaa…—–

    Nousivatko palkat Saksassa 12% vuonna 2016 kun Suomessa ne nousivat yksityisellä puolella n. 1,2%, vaikka vuodelle 2016 oli neuvoteltu käytännössä 0-ratkaisu 16e/kk . Todellisuudessa Saksassa metallin palkat nousivat vuonna 2016  n. 2,4%.

    http://www.verkkouutiset.fi/talous/palkansaajien_ansiot-56400

    Tolopainen 6.4.2017, 20:20

    Kun Lipponen ajoi Niinistön kanssa Suomen Euroon hän lupasi että vastuullinen ay-liike pitää huolen Suomen kilpailukyvystä. Jompikumpi kumpi on pettänyt. Lisäksi tuli globalisaatio, joka on vienyt töitä halvan kustannustason maihin, joissa ihmisten on tehtävä töitä elääkseen, ilmaista leipää ei kehitysmaissa jaeta.

    lastunraapija 8.4.2017, 21:08

    Onnellisuusindeksien mittaus kertoo, ettei Saksa mitenkään ihannemaa ole. Pohjoismaat, Australia  ja Sveitsi asettuvat kärkeen. Saksa tulee monta sijaa alempana. Saksassa on paljon eriarvoisuutta. Aiemmin tulleiden vierastyöläisten lastenlapsetkin vielä kärsivät eriarvoisuudesta työmarkkinoilla. Ennen kuin pääsee työttömän kirjoihin, pitää yrittää saada minityöpaikkoja muutamaksi tunniksi päivässä palkalla, jolla ei elä eikä maksa asunnon vuokraa. Eläkeläisiä löytyy, jotka ovat vailla sähköä ja lämpöä rahan puutteessa. Monella eläke ei riitä työaikana hankitun omakotitalon ylläpitoon, vaan edessä on pakkomyynti. Valtio on verottanut kassansa pullolleen rahaa, jota ei käytetä ainakaan köyhille. Viime vuoden julkisen vallan kassan ylijäämä oli 19 miljardia.  Käytetään tiemmä talouskriisin jälkien paikkaamiseen. Saksan sosiaaliturvan heikkouden takia palkkaeurojen riittävyyttä on vaikeaa verrata Suomen tilanteeseen. Eräät firmojen omistajat kylläkin nostavat miljarditilejä ja joidenkin johtajien palkat ovat miljoonalukemissa vuodessa. Köyhemmän kansalaisen taskuun voi koko kuukauden tili mahtua vaikka kolikkoina. Hyvä ammattimies sentään pääsee tienaamaan. Rouvansa saa yleensä osapäivätöitä. Kansalaisen ostovoima on siten kovin vaihteleva käsite Saksassa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 556)
1 2 3 4 5 … 54 55 56