Keskustelut Luonto Syyt maaseudun autioitumiseen

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 556)
  • Syyt maaseudun autioitumiseen

    Maatalouden koneellistuminen,tilakoon kasvu ja vähemmän työvoimaa vaativat viljelymenetelmät.

    Myöskin metsätalouden koneellistuminen on yksi merkittävä tekijä.

    1950-luvulla ihmiset alkoivat muuttaa työnperässä kaupunkeihin.

    Syitä on varmaan muitakin,mutta Susi ei kuulu niihin syihin.

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Selvennettäköön että en esitä maataloustuesta luopumista. Nykyjärjestelmän mukaan on Suomessa elettävä, eli kierrätettävä rahaa EU:n kautta ja jos se ei riitä niin maksettava kansallista tukea. Pientiloilla voidaan huomioida eläimet parhaiten joten en olisi kannustamassa jättimäisiin yksiköihin ainakaan eläintuotannossa. Toisaalta iso saisi laitettua biokaasulaitoksen.

    Remie

    Tulisi paljon halvemmaksi kun ei koko tuki järjestelmää olisi, Turhaa byrokratiaa suunnattomasti ja kaiken laista säätämistä. Ruokailun yhteydessä tukiaiset maksetaan ja pienituloiset maksaa suhteettoman suuren osan tuista, iso tuloisiin verraten vaikka syövät saman verran. Lapsiperheet ruokailessaan kuluttaa 60% perheen tuloista kun taas isotuloiset vain 10% tuloistaan. Lapsissa on kuitenkin tulevaisuus, ei heitä saisi laittaa maksumiehiksi. Lapsilta jää helposti saamatta jotain hyvin tähdellistä, vaikka ei muuta niin kyky ajatella oikeudenmukaisesti kun kaiken aikaa kohdistuu syrjintää ja syrjään työntämistä. Rahatalous on luupitettu siten että perille asti tarpeeseen on hyvin pienellä osuudella mahdollisuus päästä , eikä aina lainkaan.Rahat kuluu loppuun ennen kun rahasta kerätään erinäisiä maksuja  kohtuuttoman paljon ja tarpeettomasti verrattuna suoraan toimintaan.

     

    Puuki

    Onhan ne nykyajan navetat robottilypsykoneineen automatisoitu aika pitkälle.  Mutta kun uudet isot tuotantotilat on rakennettu ja kalliit robotit  hankittu kustannusarvioiden pohjalta, jossa ei ole osattu ennakoida n. 20 % :n tulotason yht.äkkistä laskua, ei ole varmaan helppoa pärjätä taloudellisesti.

    Puun maailmanmarkkinahinnat vaihtelee aika paljon. Mutta Suomessa ylituotannon takia ei niinkään. No onneksi myös täältä voidaan viedä puuta. Se homma onkin lisääntynyt viimeaikoina.  Vielä kun alettaisiin paremmin erottelemaan arvokkaimmat puun osat erilleen ja kauppaamaan niitä oikeisiin osoitteisiin, niin tilanne normalisoituisi myös pyöreän puun myyntihintojen osalta.

    Remie

    Perhe on viljellyt sukupolvelta toiselle samaa tilaa  1960 luvulla oli lehmiä 25 paikkeilla. 2010, 120 lypsävää, nyt 240 lypsävää. Jokin ei ole uhteessa. Yksi ihminen ei tarvitse yhden lehmän tuotantoa , ei edes puolta. Periaatteessa alkukantainen ihminen tuli yhdellä lehmällä ,yhdellä sialla ja 30 kanalla toimeen kun maata oli noin 1,5 ha . Näin eleleli minun vaarini 1950 luvulla. Mikä on muuttunut että pitää olla sata määrin nautoja että perhe tulee toimeen. Nyt on pelit ja vehkeet viimeisen päälle. Automatiikka avittaa sen kun  vain saadaan paikalle. Ei ihminen syö sen enempää kuin ennenkään. Epäilen että vika on asenteessa. Kaupungissa eläminen on yliarvostettua hulinaa ja hälinää , melua ja melskettä. Kun miettii miksi mikä on siellä niin tärkeää että ihmisen pitää moista sietää, nauttia siitä ei voi kukaan. Ihmiset kuitenkin uurastavat mitä ihmeellisimmässä paikoissa leipänsä eteen sen sijaan voisivat tuottaa leipänsä omin avuin ilman välikäsiä, ja elämä olisi paljon helpompaa ja antoisampaa. Ihminen opetetaan lapsesta asti käymään ylikierroksilla , ajatukset ovat  yhtä sekamelskaa joita ei saa mitenkään järjestykseen. Kaupungissa asuvilta puuttuu se metsä joka tuo ihmiselle sen levollisen ja turvallisen tunteen, ihminen tiedostaa metsässä että hän on turvassa kaikelta uhkaavalta ympäristöltä. Jokaisen pitäisi pysähtyä kuuntelemaan erinäisiä linnun lauluja ja miettiä olemassa olon perimmäistä tarkoitusta, ja se olo on liittymistä yhteen luonnon kanssa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei Suomessa ole mistään kaupungista pitkä matka metsään. Minullakin vain puoli kilometriä matkaa, niin on kymmeniä hehtaareita metsää (Espoon Keskuspuisto), eikä siellä useimmiten törmää ihmisiin jos kävelee pienempiä polkuja pitkin. Espoosta on vielä suuri osa metsää ja viljeltyä peltoa. Tänne pk-seudulle mahtuisi helposti asuttamaan koko muun Suomen väestön, eikä vielä tekisi tiukkaakaan.

    arto arto

    Kaupungissa asuvilta puuttuu se metsä joka tuo ihmiselle sen levollisen ja turvallisen tunteen, ihminen tiedostaa metsässä että hän on turvassa kaikelta uhkaavalta ympäristöltä. Jokaisen pitäisi pysähtyä kuuntelemaan erinäisiä linnun lauluja ja miettiä olemassa olon perimmäistä tarkoitusta, ja se olo on liittymistä yhteen luonnon kanssa……Päivät metsässä illat kaupungissa. Leppoisaa oleilua ja tuttujen ihmisten kanssa jutustelua. Viikonloput lepoa ja maapaikalla marjastusta/metsästystä/mönkijällä ajelua. Kyllä kaupungissa kivaa, kaupat nurkalla. Ennen tarvitsi jotain aja 30km maalta kauppaan. maalla lenkillä liki yksin kaupungissa aina jokin seuralainen. Ei se pahaa tee parempaa kuin maalla asustaa kaupungissa.

    Remie

    Maalla asuminen on niin paljon muuta kuin asumista, kaiken aikaa pitää tehdä jotain konkreettista, ja silloin käy Espoon metsikkö ahtaaksi. Leipä pitää hankkia, tekemällä erinäisiä työtehtäviä.

    Remie

    1960 luvulla oli harvinaisuus jos kauppaan oli pidempi matka kuin 2km. Matka on kymmenkertaistunut eikä yksikään maaseudun asukas ole ollut  kauppoja lopettamassa. 10 km ringille mahtui hyvin 9 kauppaa 3 postia 5 koulua, 2 apteekkia, 4 lääkäriä, 2 paloasemaa 2huoltoasemaa. 34 korjaamoa ja seppää , 11 autoilijaa, 80 traktoriurakoitsijaa. Nyt näistä ei ole mikään enää jäljellä. Kaikki on loppunut säästösyistä. Milloinkahan tämä säästäminen alkaa tuottamaan tulosta. Niin paljon on väkeä siirtynyt kaupunkeihin että sieltä jo pitäisi tulla niin paljon säästöä että koko eurooppa saisi elantonsa. Lisäksi muut säästötoimet ja leikkaukset. Kertokaahan viisaat mistä mättää että on pulaa rahasta , luulisi kaikilla jo olevan kun niin kauan on markkinoilla pyörinyt ja säästetty on vaikka mistä.

    sitolkka

    Lisäksi kiersi vielä runsas joukko kauppa-autoja.

    Remie

    Elintärkeä havainto, kauppa-autoja oli ja kaikilla oli mukavaa.Korillinen munia kauppa-autoon , sillä sai särvintä, suolaa, sokeria, hiivaa, ja vapuksi sitrunoita simaa varten, kesäksi kaljan maltaita myös jotain mausteita. Eikä oikein muuta ollut tarvekkaan.

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 556)