Keskustelut Luonto Syyt maaseudun autioitumiseen

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 556)
  • Syyt maaseudun autioitumiseen

    Maatalouden koneellistuminen,tilakoon kasvu ja vähemmän työvoimaa vaativat viljelymenetelmät.

    Myöskin metsätalouden koneellistuminen on yksi merkittävä tekijä.

    1950-luvulla ihmiset alkoivat muuttaa työnperässä kaupunkeihin.

    Syitä on varmaan muitakin,mutta Susi ei kuulu niihin syihin.

     

  • Remie

    Jo Vain käsitys on aivan yleinen että maajusseilla menee hyvin ja ovat äveriäitä kuin Roope ankat. Nähdään vain se kalusto jolla jussi ajelee vaikka vempaimet on eritahojen omistamia . Jokainen tietää itstsestään kuinka vaikea on hankkia 600 000 € maksava auto, joka on vain hetken huvi kun auto on ikä loppu ja pitää ostaa uusi. Maataloudessa on aivan sama.  Nyt nurinkurisuus korostuu kun lainat on halpoja, näennäisesti. Yhä vaikeammaksi tulee velan takaisin maksu ja mahdottomaksi jos korot vielä nousee 16% joka on nähty. Koriluotossa huiteli 23% korko ja kulut päälle , monella oli ilme tiukka ja kalpeat loukku posket.

    Jovain

    AJ: Tarkoitan maa- ja metsätaloutta elinkeinona. Oikeastaan tuossa annatkin jo vastauksen. Kysymys on huonosti tuottavasta alasta ja se tulee yhteiskunnan puristuksesta. Nyt puhutaan jo teollisesta toiminnasta, että jollain tavalla voi tulla toimeen. Jos huonosti tuottavasta alasta joutuu luopumaan tai jostain muusta syystä joutuu luopumaan tai tulee konkurssi, on realisoinnin jälkeen omaisuus halpaa. Normaalitilanteessakin huonosti tuottavien alojen hinnat ovat halpoja. Sanoisin, että tämän tapaisesta hintatasosta on kysymys maaseudulla. Plussaa on puuhapalstat tai jostain muusta syystä maksetut korkeammat hinnat. Tottahan korkoloukku voi laueta jossain vaiheessa.

    Remie

    Vielä on eräs ratkaiseva seikka joka korostaa maaseutuun luottamuspulaa. Koskaan ei voi tietää mitä poliitiikot saavat päähänsä. Nyt oli hyvä osoitus tämä pohjavesialueiden merkitseminen pohjavesialueiksi ja velvoitteet niiden osalta vaikka alueilla ei ole lainvoimaa niin kuitenkin vedotaan lakiin?? Mikä on valtavassa ristiriidassa yhteiskunnan tasa-arvon kanssa. Pidän itsestään selvänä ettei voida lakiin vedotota jos alue ei ole saanut kyseistä lainvoimaa. Nyt on maassamme valtava määrä näitä pieniä pohjavesialueita joissa ei edes ole vettä mutta oletetaan olen kun pinta maa on soraa. Nuo kuivat soraharjanteet on otettu vesiensuojelun piiriin jos siellä asuu ihmisisä, metsiä ei ole otettu vaikka sieltä suihkuaa pohjavesi eikä peltoja vaikka vei lainehtuu pellolla kesän kuivimpaan aikaan pulputen maasta ylös ja ojiin. Koko lain säädännöltä putoaa pohja pois kun näin toimitaan. Mitä seuraavaksi, on suuri mysteeri ja elämää suurempi kysymys. Sanon että nykyinen järjenjuoksu on kuivaa ja tuomittavaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt olemme Jovainin kanssa samalla aaltopituudella. Mutta miksi maatalouden tuotantopanokset ovat sitten niin kalliita, että viljelijän palkka jää kovin pieneksi? Sama ongelma siellä kuin metsätaloudessa, että alkutuottajalle jäävät aina jäännöserät? Vielä eloa kuristetaan lisää metsäsertifikaattien kiristyvillä ehdoilla.

    Remie

    Maatalouden tuotantopanokset ovat nousseet jyrkästi tehomaatalouden myötä. Syy on selvä. Työvälinetä pitää olla runsaasti verrattuna politiikon työhön , hänellä on työkalu eli leuka aina mukana. Maanviljelijä joutuu uusimaan kalustoaan tämän tästä, sensijaan politiikon leuka kestää koko työrupeaman. Vielä konkreettisempi asia on se että peltoja on viljelty 100vuotta, ja viimeiseen 50 vuoteen peltoon ei ole lisätty muuta kuin kemian tuotteitta. Siis tuo kemian tuottama lannoite pitää muuttaa elintarvikkeeksi yhdessä kesässä muuten vesi vie ravinteet kiainesperäusestä maasta vesistöön. Toisin oli ennen Humusperäinen maa sitoi ravinteita kuin imupaperi eikä vesi päässyt liottamaan ravinnetta pois. Lisäksi ravinteita lisättiin peltoon tasaiseen tahtiin ja ravinteet oli osaksi vielä kiintoaineessa kuten turpeessa oljessa kuten karjanlanta kokonaisuudessaan. Olipilli suojasi ravinteet loistavasti, nyt oljet mursataan jota likistetään saveen jota eivät sido yhtään mitään. Nykyään maa antaa vaivoin sen mitä viljelijä sinne laittaa , ja jos epäedullinen kasvukausi niin viljelijä maksaa vuosia tuota huonoa satoa. Viljely ja karjanhoito on tehty mahdolliseksi vain siksi että sukupolven vaihdoksen kautta tila siirtyy pojalle. Jos ei poikaa ole tila menee lisä maaksi jollekkin. Tämä nykyinen politiikka on aiheuttanut sen että Brasiliassa poltetaan metsää kun lihaa tarvitaan , lihaa voisi tuottaa Euroopassa joka tilalla mutta politiikot estävät tämän tuennan kautta valillisesti. Viljelijät pakoitetaan ahdinkoon jotta he tekevät sitä mitä poliittinen eliitti haluaa, eikä heillä ole hajuakaan siitä mihin kaikki lopulta johtaa. Kaaokseen ja sekasortoon. Ruoka on se asia jonka eteen ihminen on valmis tappamaan kun sitä ei ole.Jouduin viljelemään maata olosuhteiden pakosta 1950 ja 1960 koko ikäni asunut maalla ja seurannut tilanteen kehittymistä ja lopputulos oli nähtävissä silloin kun maatilat siirtyivät karjattomaan maatalouteen. Niin ei olisi missään tapauksessa päästä käymään. Vedet olisi puhtaita eikä järjettömiä hajuhaittojakaan olisi. Työ tilalla olisi mielekästä ja moninaista jopa viihdyttävää heinälato romanssien myötä , joista monesti seurasi riuskoja työniehiä ja ahkeria emäntiä. Nyt tämä luonnon prosessi on on lopetettu kokonaan, isännät eivät jaksa lisääntyä eikä emännät suostu jaksamaan.

    Puuki

    Mutta miksi maatalouden tuotantopanokset ovat sitten niin kalliita, että viljelijän palkka jää kovin pieneksi? Sama ongelma siellä kuin metsätaloudessa, että alkutuottajalle jäävät aina jäännöserät? Vielä eloa kuristetaan lisää metsäsertifikaattien kiristyvillä ehdoilla.

    Tuota sopiikin pohtia. Ollaanko siirrytty  ikään kuin siirtomaa-aikaan tuotannon pääraaka-aineiden hinnan alennuksen muodossa ?  Koneet , laitteet ja palvelut on kallistuneet niin , että alkutuotteita tarvitaan moninkertainen määrä entiseen verrattuna , jotta sitä tuotantoa voidaan edes harjoittaa jotenkin ilman konkurssia.   Voisihan se mennä niinkin, että elintarviketuotantoa ja maataloutta ei tuettaisi ollenkaan (koko EU-alueella) . Miten kävisi ? Voisi tulla ehkä nälänhätä jossain vaiheessa .  Infaatio ainakin kiihtysi hintojen noustessa normitasolle; sille jossa tuottaminen olis mahdollista ilman tukia. Sama metsäpuolella ; myytäisiin puuta vain maailmanmarkkinahinnoilla. (Kemeratuet on  pieni marginaalierä joten samasta tukien vaikutuksesta ei voi puhua  kuin maatalouden puolella. Mutta saman suuntainen vaikutus silläkin, koska puun kantohinnat on laskeneet tukien mukana).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puulla on jo tavallaan maailmanmarkkinahinnat koska tuotteiden markkina on globaali. Yritykset investoivat sinne missä raaka-aineen hinta ja muut kulut ovat kilpailukykyiset. Ruuan hinta kyllä nousisi ilman tukia selvästi.

    Remie

    A.Jalkanen on asialla oikealla. Tuet vääristää planeetan järjestelmää. Kaikkialla, siellä viljellään missä maksetaan parhaat tuet vaikka toisaalla olisi paremmat edellytykset tuotannolle. Sääntely ja tuet romuttaa markinatalouden painopisteen. Tuet pakoittavat viljelijät isompiin ja isomppiin tilakokoihin jolloin hallittavuus tulee mahdottomaksi ja voljelijän palkka sen kuin pienenee vaikka kilot lisääntyy. Kyllä elintarvikkeiden alkutuotanto pitää perustua kilopohjaiseen korvaukseen tehdystä työstä eikä pääoman määrään perustuvusta tukijärjestelmästä joka ei loskaan kulje käsi kädessä kysynnän kanssa. Viljelijä on työläinen muiden ohessa ja kysymyksessä on viljelijän toimeentulo ja hyvinvointi siinä kuin muidenkin. Eihän nörttejäkään mikään tukijärjestelmä säätele ja sanele paljonko tukea maksetaan , se on tulos tai ulos. Lähes kaikkea tuetaan ja se on saanut aikaan sen että yritysten pitää olla mega luokkaa ennen kuin kannattaa ja se antaa leipää vain harvoille. Viljelijän panostus työhönsä maksaa omaisuuden , nörtin vain muutaman kympin jolla voi rustata koodia siinä kuin 10000€ koneellakin.  Kaiken pitäisi olla suhteessa muihin riippumatta alasta. Lääkärit puurtaa silmät punaisen vuorokaudet läpeensä ja saavat palkaksi hermoromahduksen , työ on vastuullinen kun kysymyksessä on ihmishenki. EU Mep ihmiminen reissaa ja saa tuplapalkan eikä ole vastuussa mistään. Päättäjät tekee Olkiluoto 3 kaltaisia päätöksiä joka menee mönkään jo peruskiveä muuratessa, tai TYKS sairaalaan laajennosta joka piti saada Moottoritien päälle. Kuka ei ole kysynyt miksi sairaala piki saada juuri tuohon , sekin alku metreillä hajoitettiin ja yritetään taas uudestaan. Entäs länsimetro , ei tarvita paljon älliä kun tuon kaltaisia hankkeita tehdään ,jokainen kykenee tuohon. Kukaan ei vastaa mistään kun kansa mksaa. Tehdään sutta ja sekundaa niin paljon kuin ehditään ja nautitaan järjetöntä palkkaa ja silmittömiä palkkioita , ja mistä metsikköön menneestä työstä.  viljelikä kun töpeksii noin niin hän on konkurssissa. Tässä mättää ja pahasti. Enkä edes ole viljelijä, vaimo viljelee tomaattia kasvihuoneessa 9 taimen voimalla.

    Remie

    Ruuan ostaja sen tuenkin maksaa , joten unohtakaa se halpa ruoka. Ei tarvitse kuin vähän ajattelee niin asia selviää jokaiselle. Ei ne tuet miltään toiselta calaksilta tule. Joka ainoa sentti revitään ruokailijan tilistä. Kuinka suuri väestö antaa noin itseään vedättää, poliittista peliä ja illuusio pelkkä halpa ruoka. Ruuan hinta on suhteessa tilipussin paksuuteen. Jos ei tilipussia niin ruoka on kallista , tuskin Sipilä pitää ruokaa kalliina.

    Kalle Kehveli

    Työpanos monella viljelijällä on vuositasolla niin pieni, ettei sillä pitäisi kenenkään koko vuoden leipäänsä tienata. Samoiten automaatio on maataloudessa verrattuna teollisuuteen aivan lapsen kengissä, paljon on kehittämistä tehokkuudessa.

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 556)