› Keskustelut › Metsänhoito › Taimikon varhaisperkausta koneellisesti

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 97)
1 2 3 … 8 9 10

  • Taimikon varhaisperkausta koneellisesti

    Sent on: 21.5.2016, 09:07

    Taimikon koneellinen varhaisperkaus on tehnyt tuloaa jo kymmenkunta vuotta, mutta nyt taitaa olla tulossa sille oikea aika. Tähän mennessä koneet ovat olleet varsin keskeneräisiä, mutta olen päässyt näkemään uuden tulokkaa, joka sai ainakin itseni todella vakuuttuneeksi työnjäljestä, toimitavarmuudesta, sekä yksinkertaisesta rakenteesta. Koneella pystyy tarvittaessa vesakon kannot käsittelemään Purppuranahakkasienell. Koneella pystytään tekemään myös boorilannoitus, jos taimissa on boorin puutosta. En tiedä soveltuvatko käsittelyaineet yhtäaikaa kaytettäväksii, eli miten aineet reagoivat keskenään, mutta jompi kumpi on mahdollista levittää samaan aikaan, kuin tehdään perkaus. Työnjälki oli mielestäni todella hyvä ja puustovaurioita ei ollut kuin muutamissa taimissa ajouralla. Alueella oli hirvet näyttäneet tehneen enemmän tuhoja mäntyihin kuin kone. Koneen merkki on muuten ”Risupete”.

    Liitteenä videota laitteesta:

    http://www.youtube.com/watch?v=7MVX33k6sLc
    tai
    http://www.youtube.com/watch?v=_xpAi8Y16ZU

    Tekijä
    Puulla parempiin päiviin
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 22.5.2016, 18:56

    ”Päätehakkuissa ei ole yhtään runkoa joka ei olisi vaurioitunut kun harvennushakkuutkin tehdään koneellisesti.
    Samoin kustannus taso on sama kuin risusavottamiehen.
    Viljely-taimikonhoito-päätehakkuu kuusikoissa.”
    Lähettäjä: metsänvartija

    Taidetaan elää metsänvartijan kanssa vähän eri planeetoilla.
    Puut on meillä korjattu myös harvennuksilta täysin koneellisesti jo 80-luvulta lähtien, eikä mitään ongelmia ole ilmentynyt yhdessäkään jo tehdyssä päätehakkuussa.
    Korjuuvaurioita tuli kylläkin 1960-70-luvulla maataloustraktori- ja vinssihommissa.
    Taitaisi metsänvartijan opeilla jäädä kuusikon tukkiprosentti melko pieneksi, tai sitten olisivat oksat melkoisen paksuja alas asti!

    Nimetön 22.5.2016, 19:01

    MINÄ EN USKON ETÄ,PÄRIÄÄ K0NE VARHAS PERKUULA URAKA METURILEN.LIIKAN HITASTA ON K0NEN,RAVAANINEN E1 LYÖ LEIPINLE KUSTANTUSKET,LIIKAN K0VAT TEKEEKÖN KUSKI TALKOILA.KONE OSTENTU VELKAKSI KOVAT,ON LYHENTYKSET SEKÄN K0RKON KUSTANTUSKET PANKIN JOHTAJA,HENKINTÄÄ NISKAAN .ENENMÄN PITÄÄ SAATA ALUETA A1KANSEKSI.SEKÄN LAATU E1 OLE,RIITÄVÄ.TÄÄLÄNKIN PÄINKIN E1,KELPAA ISÄNTILE MUU KUN RIIMA LAATU.TÄÄLÄN PÄIN ISÄNTÄT ON,LAATUN TIETOSIA LOPUU TYÖN MAAT,LYHYEN JOS E1 OLE LAATU KOHTILAAN.

    Visakallo Visakallo 22.5.2016, 19:06

    Jotain varmasti kertoo pitkäaikaisen koneellisen puunkorjuun laadusta se, että päätehakkuissa kuusikoiden tukkiprosentti on ollut lähes aina 90% kieppeillä. Siihen ei päästä, jos jossain vaiheessa metsässä olisi tehty korjuuvaurioita.

    Berza 22.5.2016, 19:31

    Tämäköhän on tulevaisuutta ?
    On se vaan sääli, ettei miehiä enää löydy metsiin tekemään tätäkään työtä. Osaavissa käsissä tuolla näyttää saavan ihan asiallista jälkeä, mutta runkomäärähän tuolla putoaa ajourien vuoksi , eikä taatusti pysty olemaan edullista metsänomistajalle.
    Sähkölinjoilla varmaan tehokas laite.

    Jätkä 22.5.2016, 19:33

    Ajelin äsken koulun opetusmetsäteitä ja sattui silmään kuusikon ensiharvennus. Kyllä oli rutkasti tyvenlyöntejä rungoissa. Ajouratkin oli hakattu liian mutkaisiksi. On kuitenkin hyvä, että eivät olleet oppipojat yksityismetsässä tehneet hävityshakkuuta. Siksi noita opetusmetsiä pitää olla, mutta toki joskus opettajat ovat liian laiskoja seisomaan lällärin kanssa koneen vieressä, varsinkin kun touhu on joskus niin onnettoman hidasta.
    Pentin pajan Naarva – kitkentälaite on esillä Youtubessa. Aika epälyttävältä touhulta näyttää, mutta voi olla, että sellaista on pakko alkaa käyttämään, kun arto alkaa herraksi, eikä enää lakaise tappavalla vauhdilla vesakoita.

    Pete 22.5.2016, 20:17

    Olen päässyt näkemään nuita Naarva kitkijällä käsiteltyjä taimikoita 5-6v kitkennästä ja ne ovat viimeisen päälle hienoja. Kitkentä on ”valmis” menetelmä, suosittelen. Johtopäätökset pitää tehdä nimenomaan useampi vuosi käsittelyn jälkeen. Varsinkaan työnäytöksen perusteella ei kannata paljoa viisastella. Kitkentä on niin eri tekemistä kuin raivaussahatyöstö, että jälki ei tietenkään amatiniähele kelpoo.

    Ja onhan se kitkennässä heikkoutena, että siinä talloontuu jopa 50 istutustainta hehtaarilla. Hui kauhistus!!!

    Visakallo Visakallo 22.5.2016, 20:28

    Aivan samat havainnot kuin Petellä.
    Täällä palstalla tunnutaan elävän ainakin kahdessa aikakaudessa.
    Osa elää ihan tätä päivää, ja osa jossain menneisyydessä ja osa siinä välillä.
    Koneellistuminen on tullut jäädäkseen kaikissa metsän hoitovaiheissa.
    Ensimmäiset koneistuskohteetkin ovat jo todella komeita taimikoita nykyään.

    jees h-valta 22.5.2016, 20:30

    Kyllä olen Peten linjoilla myös. Aivan naurettavaa tuollainen muutamasta taimesta itkeminen. Kyllä koneet on tulossa joka vaiheeseen metsän kasvatusta ja mahdollisimman monipuolista koneistoa pitää olla. Haastavampiinkin kohteisiin.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 22.5.2016, 20:47

    Näistä koneellistumisista yhdistää yksi asia ja se on se, että raivaustyöstä ehkä tiedetään jotain mutta kukaan ei sitä tee ja ymmärrä sen monimuotoisuutta ja tilanteisiin mihin joutuu. Näytökset on hienoja ja kohteita näihin valitaan sillein, että kokonaiskäsitys hämärtyy. Metsälehdestäkin voi lukea näitä ja kaikkia yhdistää ymmärtämättömyys.

    Visakallo Visakallo 22.5.2016, 20:55

    Muistan aikoinaan, kun heinän seivästämistäkin pidettiin ainoana kelvollisena korjuumenetelmänä, mutta niin ne vain seipäät hävisivät pelloilta.
    Ostavat nyt niitä minultakin hyvällä hinnalla koristeeksi pihoille.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 97)
1 2 3 … 8 9 10