Keskustelu tästä aiheesta saatiin näköjään jo asialinjalle.
Metsätalous poikkeaa muista taloudenaloista siinä, että sen uudet menetelmät koetaan usein erityisen haitallisina ja jopa uhkaavina.
Tämä johtuu puun pitkähköstä kiertoajasta, ja sen takia jokainen metsänomistajasukupolvi ehtii linnoittautua omiin vakiintuneisiin näkemyksiinsä ja kehityksen kulku omien tilusten ulkopuolella saattaa jäädä huomaamatta.
Oman ammattityön vähenemisestä huolestuneita kyllä ymmärtää, mutta huolestumisen verhoaminen milloin minkäkin selityksen taakse ei kyllä mene nykyaikana oikein läpi.
Mitkään ammatit eivät ole suojassa muutoksilta, eikä niitä ammatteja ole välttämättä vielä edes olemassa, joissa 10-20 vuoden päästä työskennellään.
Olen Peten kanssa samaa mieltä, että uusimpien asioiden julkaiseminen on täällä joskus hieman rankkaa, kun jo kymmenenkin vuotta käytössä olleet menetelmät aiheuttavat joissakin melkoisia tunnekuohuja!

Kyllä se metsuri tulevaisuudessa siirtyy entistä enemmän hyttiin.
Siellä ei tule hiki eikä mäkäräiset syö.

Muutama vuosi sitten seurasin UPM:n näytöstä kitkemisestä. Laitteen käyttökoneena oli ajokone. Sen hetkisen tarpeensa mukaan UPM:llä olisi ollut työtä 25 kitkentäkoneelle.

Vähän aikaisemmin seurasin isolla aukolla kaivinkonemiestä joka istutti uutta taimikkoa. Aika hyvin taimet näytti istuvan ja kone samalla laikutti alueen.

Koneet ovat tulossa varsinkin suuremmille alueille, tuskin 10-100 ha:n tiloille tuleviin jonkun ha:n aukkoihin kannattaa koneita kuljettaa.

Kitkennästä lainaus :

”Kitkeväperkain maksaa noin 19 500 euroa(vuonna 2011). Summa on melkoinen suhteellisen yksinkertaisesta rakenteesta, missä ei ole sinänsä sisällä mitään älyä. Perkain kiinnitetään hakkuukoneeseen (hinta yli 200 000 euroa), joten koko paketin hinta nousee melkoiseksi. Kitkevällä menetelmällä saadaan työllistettyä harvestereita (samalla tavalla kuin Mensen taimikkoleikkurilla) muuten hiljaisempana aikana. Molempien menetelmien yhteisenä ongelmana on korkea investointikustannus peruskoneeseen sekä taimien tallaantuminen harvesterin edetessä taimikossa.

Metsätehon laskelman mukaan hehtaarin kitkentään kuluu 7.15 tuntia. Kitkevällä menetelmällä tulee hehtaarikustannusta noin 570 euroa. Laskelmassa on oletettu, että menetelmä on nopeampi kuin Mensen menetelmä, koska siinä suoritetaan vain reikäperkaus taimen ympäriltä. Taukoaika huomioiden kuskin pitää noin 13 sekuntin aikana asetella kitkijä taimen päälle – laskea kitkijä alas – lukita kitkijä – suorittaa kitkentä. Melkoista hoppua päivästä toiseen suoritettavaksi.

Jos kitkennällä vältetään seuraava taimikonhoito, kitkentä on melkein kannattavaa. Mutta jos kitketylle kuviolle pitää mennä uudestaan taimikonhoitoon, silloin kitkemällä tehty reikäperkaus on tullut todella kalliiksi. Etelän rehevillä mailla reikäperkaus ei riitä ainoana toimenpiteenä ennen ensiharvennusta, joten oletus kertakäsittelystä on liian positivisessä mielessä tehty. Kitkennän jälkeen varsinainen taimikonhoito on varmasti nopeampi tehdä kuin ilman kitkentää, joten seuraavassa vaiheessa saadaan kustannusta hieman takaisin.”…

Vapaita toimintakuntoisia koneita on yllin kyllin koneliikkeiden ja netin vaihtokonerivistöissä.Ilmeisesti suuri osa näistä ei enää kelpaa hakkuille ilman kalliita päivityksiä,mittalaite/kantokäsittely.
Jos osakin näistä saataisiin tuottavaan työhön yhdistettynä kortistossa olevaan,vielä työkykyiseen porukkaan niin miksi sitä pitäisui vastustaa?

Tuosta ketjutuksesta puhuttaessa pitäisi olla jonkinlainen käsitys varhaisperkauksesta, pinta-aloista, maantieteellisestä sijainnista ja yksityismetsänomistajien innokkuudesta tehdä tietyt toimet juuri oikeaan aikaan. Vaikkapa esimerkiksi normaali ensimmäinen raivaus tällähetkellä on 5-25vuotta kuusentaimikossa. Kivikkoista tietä eteenpäin kun siirrytään yksityisten maille. Kerta puun takaa ilmeisesti pitää AJ ta asialinjalla olevana niin kysytäänpä, että miten hyvin AJ tuntee varhaisperkausbisneksen yksityisten mailla?

Metsässä on hyviä ideoita ja sitten on huonoja esimerkiksi istutuskone ei vedä vertoja bräckelle joka on hyvillä mailla 150e/ha halvempi kuin kaivinkonemuokkaus eli siellä missä istutuskoneella on potentiaali mutta kaivinkonemuokkausta kalliimpi.

Normaalia tiedettä on, että huonoon ideaan ei hirttäydytä vaan idea hylätään ja kehitetään jotain parempaa.