Rane mainitsi sanat ”tuottava työ ”. Koneellinen taimikonhoito ei ole ollut sitä vielä tähän päivään mennessä, ei lähelläkään . Kortistosta saattaa löytää kelvollisen raivaussahan käsittelijän , mutta taitavat konekuskit ovat kyllä oikeissä töissä pöllejä tekemässä . Tuskin monikaan toisaalta laskee taimikkoonsa joka puolelta öljyä tihkuvaa , ”vähän käytettyä” metsäkonetta , jota ohjastaa niukasti kokemusta omaava kortistosta repäisty sattumakuski .
Rahalla saa koneita ja työn laatua , mutta raha tuntuu olevan se niukkuusartikkeli monen taimikonhoitoa mielivän kohdalla .

Metsäkoneyrityksissä ollaan viime vuosina ruvettu suhtautumaan varsin kriittisesti ”työllistäviin” lisälaitteissiin . Käytännössä kitkijät ja perkuulaitteet jätetään tämän vuoksi hankkimatta ja laitetaan kuljettajat hiljaisiksi ajoiksi kylmästi lomalle . Harva lisälaiteinvestointi on hankkinut hintaansa . Myös erilaisten tukien väheneminen tai loppuminen vähentää kiinnostusta tuottamattomia lisälaitteita kohtaan .

Hyvät konekuskit tuskin ovat kortistosta löydettävissä. Kaljakuppiloissa on ”hyviä” ammattilaisia, mutta he ovat suunnilleen kaikki niitä, jotka ovat jo käyneet kykynsä näyttämässä kaikille lähitienoitten urakoitsijoille.
konekoulun kuljettajalinjoilta tulee oikeita kuskeja vain parikymmentä prosenttia, niistäkin osa hakeutuu paremmin palkattuihin ja siistimpiin hommiin.
Kimmoke tulee helposti senkin kautta, kun konekuskille pitää järjestää ajokortti, jolla saa ajaa kuljetusautoa – jopa lavettia.
Taimikonperkauksessa menettelisi kyllä jo ikääntynytkin moto, koska siinä ei tarvita uusinta tekniikkaa eikä elektroniikkaa.
Näin ollen kitkentäkone olisi ehkä edullinenkin rakennella. Käyttökustannukset ovat tietenkin kohtalaisen korkeat.

Uusi teknologia tuottaa joskus aika yllättäviäkin seurauksia:

Elektroniikan sopimusvalmistaja Foxconn on korvannut Kiinassa kymmeniätuhansia työntekijöitä roboteilla.
Foxconn valmistaa muun muassa iPhone-puhelimia.
Yksin Dongguanissa tehtaat ovat sijoittaneet satoja miljoonia teknologiaan työntekijöiden korvaamiseksi.

Samaan aikaan urheiluvälinevalmistaja Adidas suunnittelee automatisoidun tuotannon aloittamista Etelä-Saksassa Anspachissa. 20 vuotta sitten Adidas lopetti tuotannon Saksassa ja siirsi valmistuksen Aasiaan.
HS

Tuossa Suorittavan ja Jätkän(ent.pätkä?) kommenteista tulikin selväksi miksi kehitellään konenäköä ja itsenäiseen työskentelyyn pystyvää robottiteknologiaa.Tarvetta selvästi on.

Vaikka tulinkin leimatuksi tunnekuohuiseksi fossiiliksi kun uskalsin epäillä kitkentäkoneen taloudellisuutta, niin näen kyllä konenäön ja robotiikankin hyvin käyttökelpoisina tulevaisuuden motoissa.

Päinvastoin kun Suorittava sanoo ettei konenäöllä pärjää pusikoissa, uskoisin sen juuri olevan niinpäin että vaikeisiin näkemä olosuhteisiin voisi tulla parannusta.
Laserin ja ultraääneen perustuvilla sovelluksilla saatetaan päästä näkemään risukon läpi ja puun taaksekkin. Ultraäänellä pystyttäisiin näkemään puun sisäisiäkin vikapaikkoja ja apteeraus voidaan tehdä ne huomioon ottaen. Tämä voisi olla ihan motokuskin apuvälinekkin. Ei se edellytä vielä ropotiikkaa.
Sama tilanne olisi sitten ropotiikankin suhteen. Tietenkin sovellukset pitää tehdä ensin tasaisille ja helpoille alustoille, mutta kyntensä ne näyttävät vasta sitten kun ihmisen taidot eivät enää riitä. Robotiikan avulla me saatamme nähdä vielä todella toimivan kävelevän koneenkin metsässä. Luontohan on täynnään mitä ihmeellisempipiä ja maastokelpoisia kulkijoita, eikä kuitenkaan yhdelläkään ole kumipyöriä tai teloja alla vaan jalkoja yhdestä parista kymmeniin pareihin. Pitää vain olla tarpeeksi kehittynyt ohjausjärjestelmä jalkoja käyttämään, se tietenkin edellyttää tehokasta ja. Luotettavaa anturiverkostoa, jonka tietoihin perustuen toimitaan.

Sitten kun se kone kävelee kalliosessa ja rinteisessä maastossa, niin suorittavakin saa siirtyä robotiikan kehityksen asiantuntija ja testaustehtäviin, häntä kun ei enää motossa tarvita.

Terveisin: Korpituvan Taneli