Keskustelut Metsänhoito Tämäkö kaataa lopullisesti jatkuvan kasvatuksen ja yläharvennuksen?

Tämä aihe sisältää 45 vastausta, 22 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Pihkakintas 2 kuukautta, 2 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 45)
  • Tämäkö kaataa lopullisesti jatkuvan kasvatuksen ja yläharvennuksen?

    Nimittäin Metsälehden siteeraama Luken tutkimus, jossa tutukittiin samankokoisia istutuskuusentaimia, mutta toisilla oli paremmat juuret kuin toisilla.  Tästä syystä jatkossa hyväjuuriset taimet kasvavat paremmin kuin huonojuuriset.

    Ymmärrän tuloksen siis siten, että emme vielä taimivaiheessa voi tietää kuinka hyvin kasvava puu siitä tulee.  Eroja alkaa näkyä selvästi ensiharvennusvaiheessa.  Siihenhän reagoidaan poistamalla heikommin menestyneet.

    Jatkuvaa kasvatusta ja yläharvennusta mainostavat suosittelevat opettavat poistamaan suurimmat puut.  Lähtöoletus on luonnollisestikin se, että kaikki puut kasvavat periaatteessa yhtä hyvin, mutta sattumalta saatu huonompi kasvupaikka on johtanut siihen, että osa on jäänyt kasvussa jälkeen.  Kun suurempi kilpailija poistuu, niin jätetty puu parantaa kasvuaan ja metsänomistaja voittaa.  Onko todellisuus kuitenkin muuta?

    Luin tutkimustulosta siten, että pienemmällä jätetyllä puulla on jo syntymässä saatu pysyvästi heikommin toimiva juuristo.  Tämän syystä hakkuun jälkeen toivottu kasvunlisäys on pienempi ja puut saattavat jäädä kokonaisuudessaan pienemmiksi.  Teemme siis todellakin suuren virheen, jos hakkaamme parhaiten kasvavat yksilöt ja jätämme kasvamaan ne yksilöt, joilla ei ole mahdollisuuksia kehittyä laatupuiksi.

    Tutkimus saattaa selittää senkin, miksi Suomen metsät taantuivat niin nopeasti harsintahakkuukautena.  Riitti, kun poistettiin parhat yksilöt muutaman kymmenen vuoden aikana.

    Jollei jollain uudella tutkimuksella muuta osoiteta, niin olen vakuuttunut, että ainakin kuusikoiden harvennuksissa alaharvennus on ainoa järkevä menetelmä.

     

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sekä genetiikka että kasvupaikka vaikuttavat puuyksilön kasvuun. Tuota negatiivisen valinnan riskiä ei voi täysin pois sulkea, mutta sen suuruusluokkaa en osaa arvioida.

    Timppa

    ”– Puut ovat erittäin pitkäikäisiä kasveja, ja erot juurten rakenneominaisuuksissa voivat vielä vahvistua ajan myötä. Jo aiempien tutkimustemme perusteella tiedämme, että kuusella juurten ominaisuudet ovat periytyviä. Ilmiö voi osittain selittää kuusiyksiköiden erilaisia kasvunopeuksia, Taina Pennanen toteaa.”

    Näinhän tutkija sanoi.  Selvää on, että kasvupaikka vaikuttaa.  Yhtä selvää tuon tutkimuksen valossa on, että puuyksilöillä on eroja kasvunopeuksissa.  Miksi siis hakkaisimme keskimäärin parhaiten kasvavat ja jättäisimme heikommat yksilöt kasvamaan?

    Planter Planter

    Eiköhän se kasvupaikka ole useimmiten melko lailla samanlainen, jos kaksi puuta kasvaa 3 metrin etäisyydellä toisistaan?

    Jos aina vierekkäisistä otetaan parempi pois, niin huonosti käy!

    puunhalaaja

     Miksi siis hakkaisimme keskimäärin parhaiten kasvavat ja jättäisimme heikommat yksilöt kasvamaan?

    Siis eikös jatkuva kasvatus tarkoita sitä, että otetaan esim. sata vuotta vanhat puut pois ja 50 vuotta kasvaneista hakataan ne huonoimmat samalla pois?

    Puuki

    Eipä tuo tutkimustulos muuta sitä, että hyvin hoidetussa kuusikossa riittävä lisävaltapuiden jättäminen ja  1 ylispuuhakkuu , jossa poistetaan osa päävaltapuista, antaa paremman taloudellisen lopputuloksen kuin pelkät alaharvennukset ennen päätehakkuuta. Arvokasvukäyrä on erilainen kuin kasvukäyrä.   Jatkuvassa kasvatuksessa vaikutus kokonaiskasvun hidastumiseen ja tuottoon on  suurempi, kun/jos poistetaan säännöllisesti parhaat puut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puunhalaaja muistuttaa tärkeästä asiasta: allejääneet eli pienemmät puut voivat olla myös nuorempia kuin valtapuut, eli niissä voi olla yhtä paljon geneettistä vaihtelua kuin isommissa, ja niistä voidaan valita parhaat kasvamaan. Jatkuvassa kasvatuksessa puuston rakenne pyritään pitämään koko ajan erikokoisia ja eri-ikäisiä puita sisältävänä.

    Timppa

    ”. Arvokasvukäyrä on erilainen kuin kasvukäyrä.”  

    Tämähän on selvä asia.

    Luin tutkimusta siten, kasvukäyrä yläharvennuksessa muuttuu huonompaan suuntaan, kun parhaiten kasvavat yksilöt poistetaan.  Siis yläharvennuttu kuusikko saavuttaa saman päätehakkuupuumäärän myöhemmin, jos koskaan.  Sillä välin siihen ennättävät iskeä myös niin tyvilaho, kirjanpainaja kuin myrskytkin.

    Planter Planter

    ”allejääneet eli pienemmät puut voivat olla myös nuorempia kuin valtapuut”

    Voivat olla, toisaalta metrin mittainen voi olla 60 vuotias.

    Timppa

    Puunhalaaja muistuttaa tärkeästä asiasta: allejääneet eli pienemmät puut voivat olla myös nuorempia kuin valtapuut, eli niissä voi olla yhtä paljon geneettistä vaihtelua kuin isommissa, ja niistä voidaan valita parhaat kasvamaan. ”

    Kannattaan kuitenkin huomata, ettei hakkuussa voi määritellä puun ikää erityisen tarkasti.  Se valtapuu voi olla samanikäinen kuin osa allejääneistä.  Osa allejääneisdtä voi olla kaikkein vanhimpia puita.  Sellaista fakiiria ei löydy, joka pystyisi jk-metsästä valitsemaan erikokoisista puista parhaiten kasvavat.  Lopputulos on se, minkä tiedämme Suomen metsien kehityksessä.  Ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää.  Puunhalaajalla taitaa olla kyse uskon asiasta, mihin luonnontieteen faktat eivät päde.

    Puu Hastelija

    Jos on mahdollista puuhastella, niin valtapuun poiston yhteydessä ottaisin vain täysin alle jääneet ja vialliset pois. Muutaman vuoden päästä seuraava harvennus, jolloin jo näkisi, mitkä ouut ovat alkaneet kasvaa ja mitkä kituvat.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 45)