› Keskustelut › Metsänhoito › Tämäkö kaataa lopullisesti jatkuvan kasvatuksen ja yläharvennuksen?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • Tämäkö kaataa lopullisesti jatkuvan kasvatuksen ja yläharvennuksen?

    Sent on: 6.3.2019, 10:23

    Merkitty: 

    Nimittäin Metsälehden siteeraama Luken tutkimus, jossa tutukittiin samankokoisia istutuskuusentaimia, mutta toisilla oli paremmat juuret kuin toisilla.  Tästä syystä jatkossa hyväjuuriset taimet kasvavat paremmin kuin huonojuuriset.

    Ymmärrän tuloksen siis siten, että emme vielä taimivaiheessa voi tietää kuinka hyvin kasvava puu siitä tulee.  Eroja alkaa näkyä selvästi ensiharvennusvaiheessa.  Siihenhän reagoidaan poistamalla heikommin menestyneet.

    Jatkuvaa kasvatusta ja yläharvennusta mainostavat suosittelevat opettavat poistamaan suurimmat puut.  Lähtöoletus on luonnollisestikin se, että kaikki puut kasvavat periaatteessa yhtä hyvin, mutta sattumalta saatu huonompi kasvupaikka on johtanut siihen, että osa on jäänyt kasvussa jälkeen.  Kun suurempi kilpailija poistuu, niin jätetty puu parantaa kasvuaan ja metsänomistaja voittaa.  Onko todellisuus kuitenkin muuta?

    Luin tutkimustulosta siten, että pienemmällä jätetyllä puulla on jo syntymässä saatu pysyvästi heikommin toimiva juuristo.  Tämän syystä hakkuun jälkeen toivottu kasvunlisäys on pienempi ja puut saattavat jäädä kokonaisuudessaan pienemmiksi.  Teemme siis todellakin suuren virheen, jos hakkaamme parhaiten kasvavat yksilöt ja jätämme kasvamaan ne yksilöt, joilla ei ole mahdollisuuksia kehittyä laatupuiksi.

    Tutkimus saattaa selittää senkin, miksi Suomen metsät taantuivat niin nopeasti harsintahakkuukautena.  Riitti, kun poistettiin parhat yksilöt muutaman kymmenen vuoden aikana.

    Jollei jollain uudella tutkimuksella muuta osoiteta, niin olen vakuuttunut, että ainakin kuusikoiden harvennuksissa alaharvennus on ainoa järkevä menetelmä.

     

     

    Tekijä
    Timppa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 6.3.2019, 12:15

    Puuki:”Eipä tuo tutkimustulos muuta sitä, että hyvin hoidetussa kuusikossa riittävä lisävaltapuiden jättäminen ja 1 ylispuuhakkuu , jossa poistetaan osa päävaltapuista, antaa paremman taloudellisen lopputuloksen kuin pelkät alaharvennukset ennen päätehakkuuta. Arvokasvukäyrä on erilainen kuin kasvukäyrä. Jatkuvassa kasvatuksessa vaikutus kokonaiskasvun hidastumiseen ja tuottoon on suurempi, kun/jos poistetaan säännöllisesti parhaat puut.”

    -Juuri tuo pitäisi muistaa! Hyvin hoidettu mänty – tai kuusi – tai sekapuustoinen metsä voidaan yläharventaa tasan yhden kerran. Silloinkin pitää huolehtia siitä, että jäävä puusto on LISÄVALTAPUITA, taikka päävaltapuita, joita ei siis oteta välttämättä kaikkia. Eli ei jätetä välipuita, eikä alikasvospuita.

    Ja seuraavaksi 15 – 20 vuoden kuluttua avohakkuu.

    Metsuri motokuski 6.3.2019, 12:48

    Puuhastelija: Jos on mahdollista puuhastella, niin valtapuun poiston yhteydessä ottaisin vain täysin alle jääneet ja vialliset pois. Muutaman vuoden päästä seuraava harvennus, jolloin jo näkisi, mitkä ouut ovat alkaneet kasvaa ja mitkä kituvat.

    Eipä taida nykyajan metsäkonekuskeilla aikaa suorittaa vertailujan eri puiden kasvujen välillä. Ilmeisesti silloin metsänomistajan pitää merkitä poistettavat puut sillä hänellä on pitkäaikaisempi seuranta puiden kasvujen osalta.

    puunhalaaja 6.3.2019, 16:49

    Puunhalaajalla taitaa olla kyse uskon asiasta, mihin luonnontieteen faktat eivät päde.

    Kannattaa tosiaan muistaa että olen tässäkin asiassa täydellinen amatööri, ei ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta esitellä. Tuo mitä edellä kuvasin on kuitenkin se tapa, jolla jatkuvaa kasvatusta pidempään tehneet minun ymmärrykseni mukaan operoivat. Täällähän yksi kirjoittaja teki pitkän esityksen joskus viime vuonna miten heidän suvussaan on jo kymmeniä vuosia harjoitettu jatkuvaa kasvatusta.

    Minusta täällä ja toisaalta tietyissä vihreissä piireissä puhutaan iloisesti toistensa ohi kun puhutaan jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta, kummankin leirin näkemykset ovat yksipuolisia. Täällä on ihmeellistä jurputusta siitä, miten homma ei toimi, vaikka joku kertoo asiaa vuosikymmeniä menestyksellisesti tehneensä. Sitten taas toisaalta vihreiden parissa tulee teoreettisia lausumia siitä, miten jatkuva kasvatus on taloudellisesti paras ratkaisu tilanteessa kuin tilanteessa. Eihän se niin ole, iso osa metsistä on tällä hetkellä siinä mallissa, että  avohakkuuseen tähtäävä malli on taloudellisesti kannattavin.

    Timppa 6.3.2019, 17:37

    Selvähän on, että metsissä kasvaa yleensä puita hakataan miten hakataan.  Menestymisen mittaaminen onkin vaikeampaa, koska vertailupohja usein puuttuu.   Siksi joku jatkuvaa kasvatusta harjoittava voi uskoa aivan vilpittömästi metsänsä kasvavan hyvin vaikka toisella tavoin kästeltyinä ne voisivat helposti kasvaa vaikka 50 % enemmän.

    Meikäläinen perustaa käsityksensä luonnosta havaittuihin erilaisiin metsäkuvioihin ja niiden kasvuihin.   Joukossa on niin entisiä harsintametsiä kuin yli 50 vuoden aikana tehtyjä uudistushakkuilla uudistettuja metsiä.   Kun olimme harjoittaneet uudistushakkuita n 30 vuotta tulos näkyi.  Metsien puusto ja kasvu olivat lisääntynyt merkittävästi harsinta-aikaan verrattuna.

    Myös valtakunnallinen havainto metsänkasvun lisääntymisestä sen jälkeen, kun siirryttiin uudistushakkuisiin varmistaa jaksollisen kasvatuksen paremmuuden.  Myös Luken ja muissa Pohjoismaissa tehdyt tutkimukset kertovat samaa.  Minulle on jatkuva ihmetyksen aihe, että korkeimman tieteellisen koulutuksen saanuut väittävät muuta.

    Tuo Luken tutkimus selvittää ilmeisestikin paljolti jokaisen kuusitaimikkoja peranneen tekemää havaintoa, että taimien pituus vaihtelee.  Tuntuisi siis luonnollisesta myös se, että mitä vanhemmaksi puita kasvatetaan sitä enemmän juuriston ominaisuudet vaikuttavat puun kasvuun.

    Näillä puunhinnoilla jatkuvaa kasvatusta on mahdotonta saada kannattavammaksi vaikka kaikki puut kasvaisivat samalla tavalla.   Kun kasvukin ajan mittaan näyttäisi parhaiten puiden kaatamisen vuoksi entisestään heikentyvän, niin kyseessä on hiljalleen tapahtuva metsän surkastuminen.

    husse 6.3.2019, 18:03

    Itse olen ymmärtänyt, että tämä jatkuvan kasvatuksen uusi nouseminen on oire metsänhoidon kustannuksien noususta ja puunhinnan junnaamisesta paikallaan.

    Oire myös lyhytnäköisyydestä, kun ei harjoiteta sukupolvien yli ulottuvaa metsätaloutta, missä lapset ja lapsenlapset saavat tukkisadon metsänkierrossa.

    Jatkuvassa harsinnassa siis tavoitellaan itselleen lyhytnäköisesti tuottoa, jättäen tulevaisuuteen kehityskelvottomiksi luettavat metsät. Menetelmä on kannattava 0-30 vuoden lyhyellä aikajaksolla, perustuen uudistamis-ja metsänhoitokustannuksista luistamiseen, sekä saamalla jotakin rahaa harsimalla tukkipuustoa. Eli jatkuva kasvatus on kannattavaa, kun sen oikein tulkitsee.

    Visakallo Visakallo 6.3.2019, 18:12

    Jatkuvassa kasvatuksessa juopon ja metsäkulanssaajan edut kohtaavat.

    Mottimasa Mottimasa 6.3.2019, 18:39

    Mikä estäisi jk metsässä taimiston täydentämistä istuttamalla paremmalle alustalle taimi jos näyttää että joku kohta jää taimettumatta? Luulisi kuokalla istutetun taimen lähtevän kasvuun jos ympäristö tarpeeksi harva ja maaperä otollinen juuristolle. Saisiko mönkijän koukkuun jonku pienen vinssillä nosteltavan kantokoukun tapaisen jolla saisi rääpäistyä pintaa auki parempaan taimettumiseen. Osa luonnon taimista näyttää kasvavan hyvin, osa kituu ja kasvaa 2 senttiä vuodessa.

    jpjulku jpjulku 6.3.2019, 19:05

    Timppa ei ainakaan ujostele johtopäätösten tekemisessä:)

    Valtapuiden alla voi aivan hyvin kasvaa nuorempia, valtapuiden kanssa yhtä hyvän tai jopa paremman geneettisen perimän omaavia puita. Odottelevat vain valtapuiden poistoa räjähtääkseen kasvuun 🙂

    kuusessa ollaan 6.3.2019, 19:16

    Se on huvittavaa näissä yläharvennuskeskusteluissa, että nyt on vaan laillistettu metsänomistajien aikaisemmin salaa tekemät ”väljennykset”, joissa ei ole ollut lainkaan jk tavoitteena, vaan bisnes sen hetkisillä tukkirungoilla. Seuraava sukupolvi on sitten korjaillut näitä jälkiä…

    Jovain 6.3.2019, 19:56

    Negatiivinen valinnan riski voi olla myös metsähoidollinen, voi olla myös riippumaton noudatettavasta metsänhoitotavasta. Ettei vaan ollut läpimittaluokkien poistamisesta ja jatkuvan kasvatuksen edistämisestä, mutta käytetään kyllä kaikessa metsänhoidossa. Timpan hyvien puiden valinta on hyvinkin ajankohtainen.

    Nyt harsitaan jo ensiharvennusmetsiä. En tiedä mistä jää uupumaan, mutta paljon hakataan ensiharvennusmetsiä pilalle. Kohtuudella voisi vaatia, että tuossa vaiheessa jätettäisiin parhaat puut kasvamaan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5