› Keskustelut › Metsänhoito › Tammitaimikko

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 99)
1 2 3 4 5 … 8 9 10

  • Tammitaimikko

    Sent on: 10.7.2013, 06:56

    Merkitty: 

    Lokakuussa olisi tarkoistus istuttaa kotimaisia 1-vuotisia tammia eteläsuomalaiseen heinikkoon muutama sata kappaletta. Maaperä on saven sekaista. Taimien keskikorkeus lienee tuolloin noin 20cm.

    Aluksi ajattelin poistaa loppusijoituspaikalta heinikon RoundUp:lla jo elokuussa. Puhtaalle alueelle sitten taimi ja ruonkosuojus. Onko esim Agramen 28cm suoja liian korkea? Eli jaksaako taimi nousta runkosuojan sisällä tuon n. 10 cm keväällä auringonvaloon vai pitääkö käyttää ”tyvisuojaa” joka on korkeudentaan noin 17cm?

    Jänissuojaksi olen valinnut 150cm korkean teräsverkon (Jänisverkko). Tässä on tarkoituksena se, että taimi menisi yhdellä verkotuksella ikään, jossa se lakkaa kiinnostamasta jäniksiä. Juureen sitten lisäksi haketta.

    Istutanko taimet yksitellen vai ryhmiin? Mikä on istutusväli näissä tapauksissa? Tarkoitus on myös istuttaa kuusta n. 1.5m päähän varjostamaan tammea/tammiryhmää.

    Kommentteja ja kokemusperäistä tietoa kaivataan!

    Tekijä
    Turisti
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 15.7.2013, 21:34

    Blokki istutuksen idea lienee se, että varmistetaan suhteellisen tasainen päätehakkuu puusto sillä, että jokaisesta blogista löytyy hyvä kasvatettava puu. Loppuuvaiheessa (ikää 70-150v) tammimetsässä ei sovi olemaan kuin maksimissaan 200 puuta hehttaarilla. 100 kappalettakin saattaa riittää. Tällaiseen metsikköön jos saat aikaiseksi, niin se on todellinen kulttuuri- ja luonnonmonimuotoisuusteko.

    Minun mielestä blokkien määräksi siis riittää noin 250kpl/ha. Jokaiseen blokkiin 5 tammea, yksi keskelle. Etäisyys noin 1m taimien välillä. Ei kannata mitata sentilleen.

    Välialueelle sitten tosiaan lähes mitä puita vain. Tärkeintä on varmistaa, että tammilla on koko ajan hyvin tilaa ylöspäin. Tähän ei riitä mikään blokin halkaisijn kokoinen pystysuora ”reikä” kasvustossa, mutta samalla tarvitaan kuitenkin sopivaa tungosta. Kyllä sinä vuosien kuluessa löydät sopivan tiheyden.

    Jos todella haluat hoitaa kuviota, niin pistä googleen mankar mantra. Sieltä löytyy laitteet joilla levität glyfosaatin todella kontrolloidusti juuri sinne minne haluat.

    Jos hirvituhoriski on todellinen, niin on parasta aidata koko alue. Kustannuksia tulee, muut harrastukset maksaa. Siitä työssä lienee kuitenkin kyse. Sähköaitoihiin en usko ainakaan omalla kohdalla. Elämäntilanne ei mahdollista niiden jatkuvia tarkastuskäyntejä.

    jees h-valta 16.7.2013, 08:08

    Minä taas voin lämpimästi suositella helppohoitoisia sähköpaimenaitoja juuri niiden kevyen asennettavuuden ja helpon huollon vuoksi. Ja jos uhraa satkun ei tarvi käydä akkua koko aurinkoaikana vaihtamassa. Sillä nimittäin saa aurinkopaneelin joka pitää varmasti akun latingissa koko aurinkoajan. Talvella en ole pitänyt akkua edes toiminnassa. Ne ”kantturat” oppii nopeasti kiertämään aidan kun ovat muutaman kerran tutustuneet sen toiminnan ikävyyteen. Kesäaikaanhan se myös kuivattaa aluskasvillisuuden joka nauhoihin asti nousee. Alimmainen nauha saa olla hiukan korkeammallakin. Ei se jäniksiä kuitenkaan pitele.

    Turisti 16.7.2013, 14:20

    Eli (Pete) ehdotat siis 5 taimen taimiblokkia 6-7m välein keskimmäisistä taimista mitattuna näin äkkiseltään laskettuna. Blokkien halkaisija siis 2 metriä. Hirvieläinvahinkoja tuskin tarvitsee pelätä, mutta jänistuhot lienevät ilmeisiä. Jostain syystä pajua vierastan välialueen puiksi, joten koivua kai laitetaan.

    Täsmäruiskutuksen ajattelin suorittaa käyttämällä paineruskua ja lasten pientä uima-allasta ”muottina” käyttäen. Tulee nätit halkaisijaltaan 70 cm ruohovapaat läiskät. Aluksi 2-3 tammea läiskälle ja paikkaistutan sitten lisää.

    pvma 25.7.2013, 12:05

    Tulipa mieleen kysyä, lannoitatteko tammentaimikkoa? Pääsisikö sillä hirvituhovaiheesta nopeammin ohi?

    Raimo 25.7.2013, 21:49

    Myyrät tykkää tammentaimistakin! No -toivotaan, ettei tuu myyrähuippua lähivuosina.
    2) Itse keräsin pari v sitten syksyllä ison tammen alta pari kg terhoja. Kuokin niitä huvikseni uuden r-koivu- taimikkoni sekaan ja näyttää nousevan muutamia tammiakin nyt koivujen tueksi. Ellei jänikset tai myyrät noita harvenna, niin itse sitten raivurilla muutaman v kuluttua.

    Turisti 5.9.2013, 09:59

    No niin. Syksy alkaa kolkuttelemaan tammivainiolla. Heitinpä puutarhan syyslannoitetta taimille. Terhakoita ovat. Maan päällä sellaista 20cm +-5cm ja pääjuurta on 25cm. Muutamien taimien lehdet harmaantuneet (vähän kuin savivettä olisi päällä) tai vaihtaneet väriään rusehtaviksi – joku kasvitauti vai normaalia värinvaihdantaa?

    Kesällä saivat tujauksen salpietaria ja vettä joka toinen päivä.
    Kevään istutuksessa ajattelin painaa harjateräksellä aukon pääjuurelle. Huomasin tuossa, että joku siirtotaimi, jonka pääjuuri ei ollutkaan kovin hyvin alaspäin aseteltu lähti kasvattamaan sitä kohti maan pintaa.
    Edit 5.9.2013 Nyt on valmistautuminen ensi vuoteen kovassa vauhdissa. Yhteensä 800 terhoa kylvetty ja tällä kertaa säntillisesti. Eli tehdään pienimuotoista tutkimusta esimerkiksi siitä miten hyvin vihreät terhot itävät. Paljon oli maassa täysin raakoja terhoja, mutta syksyn mittaan niitä ei kuitenkaan löydy – taitavat siis kypsyä ja ruskistua ihan itsekseen maassa – mutta miten maan alla kylvettynä?

    Turisti 10.9.2013, 07:17

    No niin. Olihan se sitten selvää, että terhot kypsyvät vaikka ovat irti puusta. Eli viikko varastointia ja väri on aivan toinen. Erinomainen terhovuosi muuten meneillään. Esimerkiksi Espoosta, Lohjalta ja Turusta löytyy runsaasti terhoja lähes puusta kuin puusta. Tammitaimikon diversiteetti on kohentumassa rutkasti. Kuukauden kuluessa nähtäneen miten hyvin vahvasti vihreät terhot itävät.

    auvo 11.11.2013, 20:17

    Jos työtunteja ei lasketa, niin voisit perustaa ensin kasvatusmaan, muutama metri kanttiinsa. Alareunastaan maahan haudattu 1m korkea verkkoaita ympärille, niin myyrät ja jänikset pysyvät poissa. Kylvät terhon tai kaksi 10-15 sentin välein, rivivälillä 20cm. Pieni kasvatusmaa mahdollistaa tehokkaan suojauksen ja pienivaivaisen kitkemisen ne ensimmäiset pari-kolme vuotta. Tuossa iässä hyvin hoidetut taimet saavuttavat jo lähes metrin pituuden, jolloin eivät hevin heinikkoon tai muuhun matalaan kasvustoon huku. Samoin juuristo on vielä sen verran pieni, että siirto onnistuu pienellä vaivalla. Surkeimmat taimet voi myös hylätä tässä vaiheessa. Taimet voi suojata esim. Etolan ns. tuuliverkolla, silmäkoko 5mm (muovia), joka tosin edellyttää alkuvaihessa tukikeppien käyttöä.

    Näillä opeilla lähdin kasvattamaan tammimetsää Kangasalla terhonkeruusta vuonna 1995, joten tammeni ovat kasvaneet 18 kesää. Lehtomaassa parhaat ovat nyt ylittäneet 9m, savimaalla, jossa 30cm ruokamultaa päällä latvat ylittävät yleisesti 6m, parhaat 7m. Savimaalla, jossa 5cm ruokamultakerros, alla jäykkää savea, paremmat puut ovat 5m hujakoilla, suurin osa yli 3m. Pystykarsinta ja tuplalatvojen poisto kuuluu kevättalven puuhiin. Oksattomat rungot tosin houkuttelevat hirviä, joille kuori maistuu.

    Tammen täytyy saada täyttä ja rajoittamatonta auringonvaloa latvallensa, muuten se masentuu ja näivettyy aluspuuksi. Parisataa harvan männikön alle työläästi istuttamaani puuta menivät tästä syystä hukkaan. Tungospuita pitää siis kurittaa katkomalla latvoja tarvittaessa, jotta tammen ylin latva saa suoraa auringonvaloa. Tungospuina minulla on lehtomaalla lähinnä luotaista koivua, pihlajaa ja haapaa, lisänä istuttamiani pähkinäpensaita. Savimaa-istutukseni tehtiin heinikkoon, joten siellä tungosta tuovat lähinnä toiset tammet, joista heikoimpia päätyy vuosittain mm. aidanseipäiksi, jotta paremmille puille riittää valoa (latvuksesta pitää olla vihreänä vähintään puolet puun korkeudesta, muuten puu masentuu).

    jees h-valta 11.11.2013, 21:29

    Kyllä noilla auvon ohjeilla kasvatushalut ja kasvattajakin masentuu.

    Turisti 8.1.2014, 21:00

    Kiitoksia auvolle käytännön kokemuksista. Meillä on täällä 4*6m istutuslaatikko ylivuotisille taimille, jotka saanevat häädön loppusijoituspaikkaan heti kun näemme keväällä mitkä ovat selvinneet talvesta. Kylvämme uudet tilalle tai siirrämme syyskylvösten mahdollista satoa istutuslaatikkoon.

    Näyttää kuitenkin siltä, että syyskylvöt ovat menetettyjä. Syynä tämä pitkä lämmin syksy ja sitä kautta hiiret ovat käyneet ahkerasti kylvöksillä – varsinkin kasvihuoneessa. Eli tuskin kylvämme ensi syksynä yhtään terhoa. Harmittaa vain melko ison ja säntillisen työn menetys. No lienee normaaleja projektitappioita…

    Kellarissa riittää kuitenkin terhoja ja ne tullaan kylvämään joko suoraan loppusijoituspaikkaan (10 terhoa/laikku) tai sitten ”kasvatuslaitokseen”. Kasvatuslaitoksessa on suunnitteilla kylvää terhot ikään kuin pieneen perunapeltoon eli vakoon, jossa ne saavat kasvaa nyt kaksi kesää aavistuksen lannoitettuina ja hyvin suojattuina.

    Minulla on muuten tässä sisällä marraskuun 1. viikolla kylvettyjä tammia ja niiden korkeus on nyt jopa 25cm – nähtäväksi jää selviävätkö kesään ja siitä syksyyn.

    Kysyisin auvo vielä lannoituksesta. Jos olet lannoittanut tammia, niin missä vaiheessa ja millä lannoitteella – kuinka paljon/taimi?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 99)
1 2 3 4 5 … 8 9 10