1. Mahdollisuudet jatkokasvatukseen riippuu siitä, kuinka tiheässä ja minkä kokoista puusto on. Jos oksisto on supistunut liikaa ja rungot kasvaneet hoikiksi, harvennukseen sisältyy suuri riski jäävän puuston tuhoutumisesta. Toisaalta tiheässäkin kuiva kesä sressaa niitä.

2. Samaa mieltä kuin Rane. Kaikki lajit ei tiheää metsää kaipaa, joten ei voi yleistää lintujen viihtyvän tiheissä metsissä. Linnut hakee usein tiheiköstä suojaa, vaikka muuten kaipaa väljyyttä. Toisaalta tiheä kuusikko on monimuotoisuudeltaan yksipuolinen elinympäristö, mikä ei useimmille lajeille ole eduksi.

No nyt oli 22.4.2023 Kainuun Sanomissa kirjoitus kirjanpainajan tuhoista  kuusikoissa.Otsake:Tehokas ja terävähampainen uhka tekee selvää kuusista.Luken Melinin antaa neuuvoja lehdessä,että lehtipuita ja sekametsää pitäs olla kuusikoissa,jne.

”Jos haluaa kasvattaa puita, pitää tiheikköä harventaa jättäen kuitenkin joitakin tiheitä kohtia linnuille suojapaikoiksi.”

Kyllä nuo linnut, varsinkin kanalinnut on typeriä, kun ne eivät tajua, että pöheikkö on suojainen ja turvallinen paikka. Useitakin linnunpesiä aukoista tavanneena en voi kuin ihmetellä moisia käsityksiä.

Kulotusalueilta on lähes joka aukosta löytynyt yksi, taikka useampi teeren tai vastaavan riistalinnunkin pesä, joita on sitten suojavyöhykkein ja palokäytävin ”suojeltu.”

Olis vaan pysynyt siellä pusikossa, joita on kyllä ihan riittävästi ilman niiden perustamistakin.

Oikein ylitiheä , pitkä kuusikko on kenttäkerroksen kohdalta mustalla mullalla, ei siellä kasva mitään. Ilmastokin on ”jääkellari”.

Kolme metsonpesää olen löytänyt hakkuuaukosta istutustöiden yhteydessä.  Eräs oli n 8 m tiestä.  Näkyi tielle, kun koppelo hautoi.

Kerran pesä oli metsän puolella.  Eräs rouvashenkilö meni pissalle ja koppelo läksi tapansa mukaan vasta jaloista.  Kysyin, että ennätitkö laskea housut.  En tiedä miten kävi.

Ja timpalle joka on aukolla metson pesiä löytäny nii tiedoksi että pesiihän se mutta ei montaa vuotta eikä soi niinku oot joskus palstalla väittäny