Keskustelut Metsänhoito Tiheät kuusikot

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 85)
  • Tiheät kuusikot

    Sukuni metsässä on paljon tiheitä kuusikon ryppäitä. Kuuset kasvavat lähekkäin ja vievät toisiltaan oksa- ja latvatilaa. Ovatko tällaiset kuusikot pelastettavissa myyntipuuksi?
    Ja toinen kysymys. Kuulemma linnut viihtyvät tiheissä kuusikoissa, pitääkö tämä paikkansa?

  • Timppa

    En ota kantaa montako vuotta metso pesii aukossa, koska en tiedä.  En varmalla ole väittänyt nähneeni metsoa aukossa soitimella.  Sen sijaan olen nähnyt metson soitimella keskellä päivää kahden koppelon kanssa keskellä metsäautotietä, joka kulki harvahkon männikön läpi.  Samaisella tiellä olen nähnyt myös metson soidinjälkiä hangella.

    Viime keväältä on metson pesähavainto harvahkosta päätehakkuumänniköstä, johon olin nauhomassa leimikkoa.  Niillä tienoilla on myös tiheää kuusikkoa, muttei se näemmä kiinnostanut tätä koppeloa.

    suorittava porras

    Hakkutähdekasa tuoreessa aukossa on metsolle mieleinen pesäpaikka. Joka vuosi syntyy uusia. Vahva pihkan tuoksu peittää alleen linnun hajut ja pikkupedot painelevat lähietäisyydeltä pesän ohi sitä havaitsematta. On metso ehtinyt joskus pukkaamaan munansa hakkuualueen puukasan allekin. Kasa on jätetty sijoilleen ja haudonta on onnistunut näissäkin tapauksissa. Pesäpaikkoja ei tarvitse erikseen hajustaa niiden suojelemiseksi ,kun tuore hakkuutähde tekee saman tehtävän.

    Tiheä kuusikko on pesäpaikkana käytännössä petojen suhteen huonoin vaihtoehto. Peto nappaa ensin lintuemon ,joka ei pääse tiheiköstä lentoon ja popsii munat jälkiruoaksi.

    Soidinalueita syntyy sitä mukaa lisää ,kun nuoriin männiköihin tehdään ensiharvennuksia.  Muutama katajapuska ja kuusentaimi takaavat ,että soitimella on riittävästi suojaa.  Petoja pystyy pakenemaan harvennetussa metsässä muutenkin ,kun juoksemalla ,kun on tilaa käyttää siipiä .

    Perämurikka

    Marjojakaa ei oo suomessa poimittu ennen avohakkuita jos tuommosilta kysytään.en oo piiperö enkä vastusta avohakkuita mutta sen paskanjauhannan vois lopettaa ja myöntää että on siitä haittojaki

    Nostokoukku

    Metson pesiä on tullut löydettyä muutamia kymmeniä metsissä ammatikseen kulkemisen aikana. Täyttelin niistä riistantutkimukselle aikoinaan ns. pesäkorttejakin, ennen tätä digiaikaa. Korttiin tuli löytöpäivä, munien määrä, kotiutuminen, montako munaa kuoriutui, lyhyt kuvaus maastosta, mahdollinen tuhoutuminen ym. Koskaan en ole löytänyt pesää synkästä kuusikosta. En väitä, etteikö metso niissä pesi, mutta kohdalleni ei vain ole sattunut. Yleensä pesä on ollut melko valoisassa männikössä lähellä rämeen tai muun kosteikon reunaa. Tyypillisesti pesä on ollut vanhan sammaloituneen maapuun vieressä pienen näreentarrin alla. Muutama pesä on ollut hakkuutähteiden alla aukon ja männikön rajalla, kauempana aukossa en ole löytänyt kuin teeren pesiä. Jos oikein hyvä soidinpaikka hakataan talvella aukoksi, metso saattaa yrittää soidinta vielä ensimmäisenä keväänä jopa aukossa vanhasta muistista, ei enää sen jälkeen. Näin kävi eräällä rämeellä huippu soittimella, kun räme hakattiin talvella turvesuoksi. Parhaat soittimet olen nähnyt melko järeäpuustoisilla ojitetuilla rämeillä. Vanhoissa tukkikuusikoissa en ole koskaan soidinta tavannut. Soittimien etsiminen kuului joka kevät työnkuvaan parin vuosikymmenen ajan, työnantajalla kun oli tulostavoitteeseen kirjattu soitimien säilyttäminen. Suorittava on oikeassa. Nuori harvennettu kasvatusmetsä kelpaa metsolle soittimeksi, jos kaikkea aluskasvillisuutta ei ole raivattu pois, suojaksi riittää aliskasvuskuuset ryhmittäin jätettyjä.

    Perämurikka

    Missä kuljit?etelässä tietysti sen on metsonki pesittävä missä pystyy

    Perämurikka

    Niitä on elinympäristöjä moneen lähtöön ja tutkimukset sen mukasia.eihän se kettukaan syö ku myyriä tutkimusten mukaan.kyllä ne rusakoita täälä syö paremmin lähtee näläkä

    Nostokoukku

    Keski-Suomessa Suomenselällä ja jonkin verran Etelä-Pohjanmaalla, kun toimintaalueeni ylsi vähän sinnekin asti. Todella hyviä metsomaita. Työnkuvaan kuului metsonsoitimien etsintä ja todettujen soittimien tarkastukset keväisin. Lisäksi tuli kuljettua vuosikausia kahden tutkijan apuna ja paikallistuntijana. Tekivät väitöskirjat metson soitimista. Joskus -70 luvun lopulla oli kavereilla mukana opiskelija-harjoittelija, joka esittäytyi Ilpo Kojolaksi, tuleva petotutkija. Valokuvakin tuosta porukasta ja aamusta on vielä muistona.  Joskus keväisinä aamuyön tunteina metsonsoitimilla hiippaillessa ja auringon nousua kahvikupin kanssa ihaillessa tuli mieleen, että kaikesta sitä ihmiselle palkkaa maksetaan.

    suorittava porras

    Oliko mukana Pena ja Lauri?

    Nostokoukku

    Nämä veijarit ne olivat, joiden matkassa soitimia kartoitettiin.

    pv

    Kiitos vastauksista. Tässä muutamia kuvia näistä ryppäistä joita tarkoitin aloitusviestissäni:

    Saako näistä harventamalla vielä myyntikelpoisia kasvupuita?

    Aloin kanssa kiinnittää huomiota kuusien paksuuteen ja olin huomaavinani että samanpituiset kuuset voivat olla hyvin eri paksuisia. Pitääkö oikein mittanauhan kanssa käydä testaamassa 😀

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 85)