› Keskustelut › Metsänhoito › Tilavuuskasvun taulukko

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 151)
1 2 3 4 5 … 14 15 16

  • Tilavuuskasvun taulukko

    Sent on: 30.5.2021, 14:57

    Merkitty: 

    Hei,

    Olen aloitteleva metsänomistaja. Minua kiinnostaa, onko olemassa taulukkoa jossa on puun tilavuuskasvu suhteessa läpimittaan ja metsän pohjapinta-alaan. En ole sellaista onnistunut löytämään. Toki ymmärrän että on myös paikallisia muuttujia kuten kasvupaikkatyyppi ja lämpösumma. Osaisiko joku linkata taulukkoon tai tutkimukseen jossa tilavuuskasvua käsitellään?

    Tekijä
    Antti321
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 2.6.2021, 22:24

    No niin, nyt olette vastanneet kysymykseen ” tilavuuskasvun  taulukko”  voinette itse tarkistaa onko vastauksessanne  esitetty se taulukko?      Ukon käppänöillä on ennusteiden kanssa seonnut ja hävinnyt poliittisiin väreihin koko asia. Hysteerinen kauhu jos onkin Pukkalan jatkuvaa kasvatusta ja Erkki Lähde lyttää aukkonne vatukot.

    Muistelen, että  Jätkä on joskus jo kertonut kuin koealat valitaan ja mitataan  silloin kun tarvitaan kuviokohtaista tietoa niin en niitä toista. Arvasin jo, että Jätkä sen kertoo kuinka tilavuus ja kasvu selvitetään.

    Edelleen se hämmästyttää miten vähin tiedoin kasvu on hallinnassa, tiedot joilla päätetään  hakkuut  ja myynti.   Antilla 321 on aivan Jokerikysymys!

    aegolius 2.6.2021, 22:56

    Vastauksesta löytyy taulukot. Ne ovat siinä kohtuuhintaisessa mobiilisovelluksessa.

    En ole vielä ”käppänä”, kuka tunnustaa?

    Miksi Perko provosoidut? Koska olet sisäistänyt jk-asian, voisit hermostumisen sijaan vastata minulle siihen miten hehtaarin puusto saadaan keskimäärin 300:n kiintoon (Pukkalan lausunto), kun Arvo Kettusen mukaan harvennus täytyy tehdä alle ppa-suositusten alarajan (eli käytännössä lakirajalle), jotta järeytyminen saadaan kunnolla vauhtiin? Minulla ei tuohon ajatus riitä.

    aegolius 3.6.2021, 00:06

    Huoh, uskonto. Silloin, kun asian osaaminen loppuu, alkaa suun soitto.

    Jovain 3.6.2021, 07:53

    Tilavuuskasvu hallittiin aika hyvin 60 luvulla. Etenkin 60 luvulla ja vielä 70 luvulla leimattiin metsää Arvo K. tapaan. Oli yleistä siihen aikaan käsitellä metsiä hoitometsinä, ei avohakkuina. Avohakattiin vain tarpeesta, jos edellytyksiä metsän uudistumiselle ei ollut.

    Metsäkäräjiä käytiin siihen aikaan, metsiä rauhoitettiin. Ja niinhän siinä kävi, että metsienhoito vakiintui nykyiselle jaksottaisen metsänhoidon tasolle.

    On siinä mielessä hyvä, että on tällaisia Arvo K. jääriä, tutkimus mukaan lukien, jotka ovat nähneet metsänhoidon vaihtoehdot laajemmin.

    Ei ole epäilystäkään, etteikö metsänhoito ole palaamassa juurilleen. Missä määrässsä sitten, se jää nähtäväksi. Veikkaisin, että ero nykyisen ja menneen metsänhoidon välillä ei ole merkittävä, eroa liioitellaan ja vastakkainasettelu pitää niitä erillään.

    Kokemus 50-60 luvulta kertoo, että sopivat hyvin samaan metsään ja eroa siinä mielessä metsänhoidon välillä ei ole.

     

    Puuki 3.6.2021, 07:56

    AJ:n harvennuksen vaikutus tilavuuskasvu-kommenttiin lisäyksenä pari juttua :  Koejärjestelyissä on ollut mä-harvennusmetsät (ensiharvennus luultavasti).  Kun metsän PPA laskee  norm. harvennustiheyteen hakkuun jälkeen eli ~ 2/3-osaan alkuperäisestä, ei puiden kapeneminen juuri siitä muutu.  Mutta kun hakataan PPA esim. alle 10 tai siemenpuuasentoon, niin tilanne on erilainen.  Harvempi asento lisää tuulen vaikutusta ja jääneet puut vahvistaa juuristojaan ja sen jälkeen tyviään enemmän kuin norm. tiheydessä .

    Puuston ha-tilavuuden & kasvun lisääminen nykyisestä reipaasti jk:lla on ihan satua kuten aegolius jo kertoikin.

    Hakattiin yksi sekapuustoinen 2.harv. metsä yläharventaen ja tähteelle jäi erirakenteinen  97 m³/ha tiheyteen.   Sen ha-kasvu lisääntyy liki ennalleen muutaman vuoden (5-10 v) päästä hakkuusta ja kestää n. 20 vuotta että päästään uudestaan hakkuulle.  Ehkä myös toinen yläharvennus on mahdollista tehdä, jos hyvin käy (ensiharvennus on tehty laatuharvennuksena aiemmin n. 15 vuotta sitten) .  Suunnilleen saman verran PPA:sta pois kuin mitä on nyt jäljellä.  Sehän se on jk:ssa yleisin vakiotapa .   Kuvio on tuoreella kankaalla, aikoinaan äestetty sp-alue joten sen takia on syntynyt erirakenteisuutta ja eri puulajeja lähtenyt hyvin kasvuun.   Korjuu  talvella pikkupakkasella (aina) eikä tyvilahoa ole alueella. Taimikon hoito tehty ajallaan.  Osaava korjuuketju.   Siinä ne jk:n onnistumisen edellytykset kangasmailla suunnilleen on.

    Erona markkinamiesten masinoimiin jk:n mainoksiin on , että alkuun tarvitaan sopiva maan käsittely , taimikonhoito, sopiva puulajisekoitus (mm. ilmastonmuutoksen takia sekapuusto paras)  ja sopiva maaperä  jotta kannattaa yrittää (joskus täydennysistutus).   Lisäksi jk-miesten karsastamaa tasaikäisen metsän tuottamatonta taimikkovaihetta vastaa jk-metsissä usein toistuvien harsintojen jälkeiset harvennusreaktioiden myöhästymiset.   Niiden ja mm. heikomman taimien kasvuunlähdön, jalostuslisän puuttumisen takia jk-metsän keskikasvu jää pienemmäksi kuin tasaikäisen viljelymetsän.   Korjuun ongelmina on usein toistuvat käynnit ja heikompi yksikköhinta joka heikentää taloustulosta.   Jk:n parempi arvokasvu% ei riitä korvaamaan ed. mainittuja haittoja/tas.ik.etuja kuin erityistapauksissa ja Lapissa pitkän kiertoajan metissä. Sielläkin mäntykankailla toimii parhaiten yl. sp-hakkuut.

     

    Visakallo Visakallo 3.6.2021, 07:59

    Vähänlaisesti Jovain vaan silloin vanhaan aikaan metsissä oli puita ja motteja hehtaarilla. Nykyisin, vaikka tehdään paljon aukkoja, puuta on jopa tuplasti enemmän hehtaarilla keskimäärin. Vanhat ilmakuvat  verrattuna nykyisiin todistavat samaa.

    Perko 3.6.2021, 08:16

    Visakallon havainnosta tuli ajatus,  60 -luvulta asti on otettu stereokuvia suunniteltavista tielinjoista.  Nykytekniikalla olis mahdollista niistä skannata puustotiedot melko tarkkaan.  Tietääkö joku jos on jo niin tehty?

    Jätkä 3.6.2021, 08:38

    Jos tuottaa päänvaivaa nuo hehtaarilla olevat kuutiot, niin kannattaisi otta laskin ja alkaa laskemaan. = Hoidettu ensiharvennusmetsä, jonka puut ovat samankokoisia ja niitä on 2000 kpl / ha. Kaikki puut ovat sadan litran kokoisia. Kun rungoista poistetaan n. 700 – 1000, niin paljonko kuutioita poistetaan / ha ?

    Tuosta pitäisi selvitä kaava, jonka varassa mennään, mutta tärkeintä olisi käyttää relaskooppia ja Tapion harvennusmallien tietoja. Ne tosin eivät kaikille avaudu ( Harjavallan suunnassa niitä ei osata käyttää, eikä myöskään kaikki MOPO-kuskit ymmärrä niitä).

     

    Jovain 3.6.2021, 10:26

    Kieltämättä vielä 60-80 luvulla neuvoja kohtaiset erot olivat suuria. Pitäjän rajalla sai tarkistaa piirin vaihtuneen. Väittäisin, että sen ajan metsissä oli jopa enemmän puuta kuin tällä hetkellä. Eivät ne olleet vähäpuustoisia metsiä.

    Tiedä tuosta tilavuudesta ja nimenomaan tukista. Sen tuottamisessa metsän käsittelytavalla on eroa. Eihän jaksollisen 30-60 vuotta voi olla tukille, peitteisessä sitä tuotetaan koko ajan. Kuitu jää marginaaliin ja tuottoa vertaillaan tukin euroilla.

    Toki Visa pääsee kuituvaiheen vähällä ja lähestyy siinä mielessä peitteistä metsän kasvatusta. Taimivaiheensa ne on peitteisessä metsän kasvatuksessakin.

    Puuki 3.6.2021, 13:55

    Yksittäisten puiden kasvua ei pidä sekoittaa  metsän tilavuuskasvuun  eikä tuottoon. (Kertauksena) .

    Tapion hyvän metsänhoidon suositukset , maastotaulukot on hyvä opas alkuun. Eikä kastu sateessakaan. .

    Joo, tukkia kannattaa tuottaa eikä kuitupuuta.  Viljelemällä yleensä saadaan paras tulos siinäkin, kun ei aina kuitupuufirmojen tai taimikauppiaiden tiheyssuosituksia käytetä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 151)
1 2 3 4 5 … 14 15 16