› Keskustelut › Metsänhoito › Trico hirvikarkote

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 454)
1 2 3 … 23 24 25 … 44 45 46
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 11.9.2020, 15:46

    Jatkokysymys edelliseen viitaten: onko yhtiöiden hyvin hoidetuissa taimikoissa eroa hirvituhojen määrässä riippuen kasvatettavasta pääpuulajista?

    Puuki 11.9.2020, 16:47

    Hoidetut tai vähän huonommin hoidetut mäntytaimikot säilyy yleensä ihan hyvin, jos hirviä ei alueella ole talvikausina.  Koivun taimia  syö myös jänikset ja rusakot.  Metsämyyrät saattaa joskus syödä männyn kasvuja melko korkealtakin taimista.   Talvilaidun alueilla männyt ei sitten välttämättä säilykään vaikka olisi th:t tehty viimesen päälle hyvin.   Kyllä niitä talvilaidun alueita on etelämpänäkin . Joskus semmonen kartta on tullut jossain vastaan, taisi olla jostain Keski-Suomen alueelta tai Heinolan seudulta.   Syöntialueetkin voi muuttua ja laajentua  jos hirvieläinkanta kasvaa ja tietenkin taimikoiden sijainnin mukaan myös.

    Visakallo Visakallo 11.9.2020, 20:10

    Täällä on useamman kerran sanottu, että hirvet syövät mieluiten varjostuksessa kasvaneita nuoria mäntyjä. Tänään totesin, että meidän hirvet olivatkin mieltyneet vain taimikon länsisivulla olleisiin, eniten valoa saaneisiin reunimmaisiin mäntyihin. Koko 200 metrin matka oli kaluttu lähes täysin.

    suorittava porras suorittava porras 11.9.2020, 23:09

    ”Kuinka suuri osuus niistä suorittavan alueen yhtiöiden taimikoista on kuusella, männyllä ja koivulla?”

    Tarkat tiedot kannattaa kysyä Finsilvalta. Pyrkimys on kasvattaa sekametsiä , joissa lehtipuun osuus on vähintään 10% puuston runkomäärästä(FSC). Kohteet , joita  käsittelen on 90%:sti mäntyvaltaisia.Keväästä lähtien hakattu lähes pelkästään männiköitä.

    Jos joidenkin palstalaisten mielipiteitä olisi uskominen , tämän kesän kohteilla ei pitäisi kasvaa mänyä lainkaan taimikkoajan korkean hirvitiheyden takia. Tuolloin paikkakunnalla , jossa pääosin olen työskennellyt , kaadettiin kahtena vuotena perän jälkeen 5 hirveä / 1000ha.Täällä kannetaan suurta murhetta jos talvehtiva kanta on piirunkin yli 3/1000.

    Käsittelyssä on tällä hetkellä nuori männikkö , joka rajoittuu 5 hehtaarin suuruiseen männyntaimikkoon. Kasvu erinomainen eikä merkkiäkään hirvivahingoista. Hakkuupalstalla kasvaa matalaa koivu ja pihlajaräippää hirvien appeeksi , taimikossa ei nimeksikään.

    Metät kunnossa! 11.9.2020, 23:23

    Nyt suorittava! Vähintään 99 % lukijakunnasta näkee, että korvat heiluu ja suorittava puhuu pelkkää potaskaa.

    N I I T Ä  H I R V I Ä  O N  V A A N  L I I K A A  V A L T A O S A S S A  S U O M E A!!!

    3 tai 4 / 1000 ha ei vielä tee massiivista ongelmaa (toki on liikaa sekin), mutta kun paikoin on 6 – 7 yksilöä / 1000 ha niin ei se nyt raivaamisesta eikä mistään muusta kuin kannan vähentämisestä parane. Oikeasti lopeta tuo suomeksi sanottuna ihan puhdas paskan puhuminen raivauksista ja niiden suhteesta hirvituhoihin (joita ei suorittavan mukaan hoidetussa ollenkaan ole……..)

    suorittava porras suorittava porras 11.9.2020, 23:29

    Älä pillastu! Voi tulla toteamaan.

    Visakallo Visakallo 12.9.2020, 05:30

    Suorittava saa varmasti samalta henkilöltä taimikoiden tarkat puulajisuhteet, jolta on saanut tiedot, ettei hirvivahinkoja ole. Eniten kiinnostaa, onko kuusen osuus nykyisissä taimikoissa lisääntynyt ja kuinka paljon on istutuskoivikoita. Tällä hetkellä hakattavat männiköt ovat vähintään 20-30 vuotiaita, joten ne eivät välttämättä edusta tämän hetken puulajisuhteita. Edelleen kysyn vielä, onko koivun- ja männyntaimikon puhtaaksi raivaus edelleenkin suorittavan keino välttää niiden hirvituhot? Miten tämä soveltuu nykyiseen käytäntöön? ”Pyrkimys on kasvattaa sekametsiä , joissa lehtipuun osuus on vähintään 10% puuston runkomäärästä(FSC).”

    Visakallo Visakallo 12.9.2020, 06:14

    Ei millään pahalla suorittava, mutta olet aivan itse puhunut itsesi pussin perälle. Sieltä ei muuten pääse pois kuin totta puhumalla. Nyt kannattaa kokeilla sitä keinoa!

    Metsuri motokuski 12.9.2020, 07:39

    Jos totta puhumimen on sitä että myöntyy yleiseen mielipiteeseen niin hukassa ollaan. Itse kuljen viikoittain metsässä useiden kuntien alueella ja mielestäni jonkunlainen käsitys on taimikoiden tilasta. On myönnettävä että niitä hirvituhojakin löytyy mutta vastapainona on myös hyviä kasvavia mäntytaimikoita.

    Jos lähtökohtana on oman metsän tila ja sen perusteella vetää johtopäätöksen kaikkien metsien tilasta niin ollaan hakoteillä. Olen paljon lukenut suorittavan kommentteja tästä aiheesta enkä vielä ole huomannut suurempia asiavirheitä. Se on totta että raivauksella ei poisteta kaikkia hirvituhoja mutta joillakin alueilla se toimii. Se milloin hirvi syö taimikot olisi lisätutkimuksen aiheinen asia. Joskus voi lähelläkin oleva taimikko säästyä lähes täysin kun taas joihinkin kohdistuu syöntiä vuodesta toiseen.

    Mutta jos siitä lähdetään että hirvikanta pidetään tavoitetasossa niin ehkä tuhojenkin kanssa voidaan elää. Tämähän on myös eräänlaista yrittäjäriskiä. S

     

    suorittava porras suorittava porras 12.9.2020, 07:43

    Varhaisperkaus totaaliraivauksena pl mahdolliset aukkopaikat. Näin on pakko menetellä ainakin männiköissä,jotta etukasvuisilta lehtipuilta vältytään. Runkoluvultaan riittävä lehtipuumäärä ehtii syntyä uudistusalalle myöhemminkin. Muutama raudus säästöpuuna pitää asiasta huolen.(katso lukijoiden kuvat)

    Metsien mäntyvaltaisuus näillä alueilla johtuu maaperästä ja aikaisemmista teollisuuden tarpeista. Nyt laitokset pystyvät käyttämään kuustakin ,joten sen osuus on maltillisesti lisääntynyt siellä ,missä maapohja on sopiva. Koiuvua sekapuuna kasvatetaan hallitusti ,jotta FSC-sertifikaatin vaatimukset täyttyvät. Ko järjestelmä on vasta sisäänajovaiheessa , joten vaikutukset eivät vielä ole kaikkialla nähtävissä.

    Kehotan Visakalloa kysymään ne yhtiön metsien puulajiuhteet suoraan Finsilvan asiantuntijoilta ja kertomaan saadut tiedot meille muillekin. Katsotaan sitten ,kenen kenen tarvitsee selitellä. Metsien käsittelytavoista on nähtävillä faktaa viimeisimmän Metsälehden sivuilla.

    Hirvien kaatomäärät ja niistä pääteltävissä olevat tiheydet löytyvät puolestaan riistawebistä googlettamalla ja valitsemalla aikajakson 2000-2017 Keuruun rhy:n alueelta.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 454)
1 2 3 … 23 24 25 … 44 45 46