Keskustelut Metsänhoito Trico hirvikarkote

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 454)
  • suorittava porras suorittava porras

    Metsälehdessä oli jokin aika sitten uutinen metsänomistajasta ,jonka taimikot olivat välttyneet hirvivahingoilta,kun alueelle oli levitetty lampaanvillatuppoja . Tuote on lampurille ongelmajätettä ja metsänomistajalle ilmaista. Ainoastaan levittämisen vaiva rasittaa. Uutisessa todettiin ,että torjuntakeinoa on käytetty menestyksellisesti jo varsin kauan. Käyttöjaksoon on mahtununut hyvinkin ”hirvirikkaita” vuosia. Kannattaakin ottaa yhteyttä lähimpiin lampureihin asian tiimoilta, jos Triko on kiven alla.

    KeMeRat

    Miten olisi jos yrittäisi kävelyttää ne villatupot omin voimin taimikkoon. Lampaita salot täyteen.

    Gla Gla

    Monenlaista näkemystä löytyy. Joku luottaa hajuvedessä uitettuihin vaahtomuoveihin, toinen ajallaan tehtyihin raivauksiin.

    suorittava porras suorittava porras

    Aika hyvässä turvassa on taimikko ,kun tekee taimikolle molemmat toimenpiteet  eikä aikaile.

    Planter Planter

    ”Aika hyvässä turvassa on taimikko…”

    Kyllä, hirven turvassa.

    Gla Gla

    Minulla on hirven turvat pysyneet tukossa, kun olen sekä raivannut, että ruiskuttanut Tricolla. Pelkka raivaus ei ole riittänyt. Pelkkää ruiskutusta en ole kokeillut.

    Tosin peuroillakin on oma osuutensa, joten jälleen kerran puhun hirvieläimistä, en vain hirvistä.

    suorittava porras suorittava porras

    Vahikojen riski on pieni ,kun syötävää on niukasti ja alue haisee pahalle. Raivausajankohdallakin on merkitystä. Työ on tehtävä ennen ,kun havupuun taimi jää lehtipuuta lyhemmäksi ja viimeistään keskikesällä ,jotta kannot eivät enää levitä houkuttelevaa hajua syksyllä ,kun hirvet hakeutuvat talvehtimaan . Jos tuoreet raivaukset haisevat ihmisenkin nenään ,hirvi aistii moiset kilometrien etäisyydeltä. Vaikutus on sama ,kun vasta paistetun pullallan tuoksulla ihmiseen . On muodostunut sellainen tuntuma ,että syksyllä raivattuun taimikkoon hakeutuu hirviä enemmän ,kun keväällä raivatuille kohteille.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Suorittava yrittää taas tuputtaa taimikon hoitoa hirvi tuhojen estäjäksi. Minulla on jopa päinvastaisia kokemuksia. Joku kesä taakseppäin vaimo sanoi että hän opettelee taimikonhoitoa tuossa kun niin tasainen pohjakin kulkea. Niin tehtiin, mutta se oli lopetettava heti alkuunsa, kun hirviemo vasikoineen tuli aina yöllä paikalle ja katkoi kolmasosan taimista, joita oli päivällä jätetty pystyyn, eivät menneet käsittelemättömälle puolelle, vaan joka kerta käsitellylle alueelle. Taimikon hoito tehtiin sitten syksyllä, kun metsästäjät olivat ampuneet alueelta muutaman nupan ja vasan. Enää ei tulty heti yöllä katkomaan jätettyjä taimia.

    Kyllä ne ainoat keinot ovat hirvien kannan huomattava pudottaminen ja sitä odotellessa trico-käsittely, joskus jopa kaksi kertaa vuodessa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

     

    Visakallo Visakallo

    Olen täysin samoilla linjoilla Tanelin kanssa. Suorittava jakelee yleispäteviä neuvojaan ottamatta huomioon, että olosuhteet eri puolilla Suomea ovat hyvinkin erilaiset. Olen turhaan yrittänyt kaikki nämä vuodet kertoa hänelle, että pahoja hirvivahinkoja tulee myös siellä, missä taimikot hoidetaan kauttaaltaan hyvin. Jos metsät sattuvat vielä sijaitsemaan vesistöjen välissä hirvien vakiintuneiden kulkureittien varrella, tuhot ovat silloin väistämättömiä. Oma lukunsa ovat vielä peurat ja kauriit, joita ei Keski-Suomessa vielä ole kiusaksi asti, mutta viimeistään kymmenen vuoden päästä on.

    suorittava porras suorittava porras

    On olemassa runsaast tutkittua tietoa siitä ,että hoitamattomissa taimikoissa on hirvivahinkoja enemmän,kuin hoidetuissa . Tämä on lukutaitoisille varmasti selvinnyt. Varsin pitkään (2015 asti) raivaukset aloitettiin yleisesti aivan liian myöhään. Odoteltiin kemeraehdon täyttymistä ja toimenpide tehtiin useita vuosia liian myöhään hirvivahinkojen ehkäisyn kannalta . Suorittavan mielipiteestä ei ole kyse silloinkaan ,kun vahinkotarkastajat ovat todenneet vakavia puutteita taimikonhoidossa kohteilla ,joille haetaan korvausta.

    Se,että talvehtimisalueilla ja hirvien kulkureiteillä vahinkoriski on suurempi, on ollut tiedossani ja itsestään selvää. Riittävän varhain tehty taimikonhoito pienentää kuitenkin vahinkoriskejä merkittävästi ,mutta ei poista niitä kokonaan.

    Olen seurannut suurten toimijoiden metsänuudistustapoja varsin läheltä . Niiden metsissä hirvivahingot ovat hyvin harvinaisia. Istutuksissa ja hoitotoimenpiteissä ei vitkastella ja vahingot jäävät marginaalisiksi. Vesakoitakin löytyy hirvien ruuaksi ,mutta niiden annetaan kasvaa vasta nuoriin kasvatusmetsiin ,kun taimikkovaihe on turvallisesti ohitettu.

    Hirvikanta tuskin laskee nykyisestä ,joten niiden kanssa on vain opittava elämään.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 454)