Trico

Onhan tuota Tricoa jo tullut ruiskuteltua. Sadekin on joskus liuotellut ja pakkasellakin ruiskuteltu. Ennen vuoden vahdetta kannattaa jo laittaa puolet vettä. Kyllä minulla pahimmat syönnit on tapahtuneet vasta keväällä.

Ja teho säilynyt.

Lampaanrasvan korvaaminen keinotekoisesti ei pitäisi olla kummoinen tehtävä nykyaikana.
Tällaisessa tuotteessa olisi kolme erillistä suunnittelutehtävää:

karkotus: synteettinen/bioteknologinen lipidikoostumus
säilyvyys: minimoidaan hapettuminen ja mikrobien kasvu ilman biosidista säilöntäainetta
formulointi: tehdään tuotteesta sellainen, että se voidaan ruiskuttaa ja että se kestää ulko-olosuhteita.

Tavoitteena on eläimetön, biosiditon ja pitkäaikaisesti varastoitava hirvikarkote.
Uskoisin, että tähän pystyisi jopa opiskelijakin opinnäytetyönään. Siitä olisi sitten hyvä jatkaa kaupallistamaan tuote, jos ei satu löytämään alan töitä.

Viime vuonna minulta popsittiin suojaamattomien koivujen latvoja jo syksyllä, joten itse tein käsittelyt jo hyvissä ajoin. Taimet ei ole niin tuuheita, etteikö lehtien läpi menisi hyvin ainetta oksiin ja runkoon.

Kyllä tässä on jo useampia kokemuksia, että syksyllä on tehty onnistuneita käsittelyjä.

Varmaan noissa on ollut sadetta 24h aikana ja/tai seuraavana yönä kastetta. No, voihan olla ettei olisi satuttu syömään ilman Tricoakaan, joten ei tuo 100% varmasti tarkoita, että vaatimus on turha

Ohje käskee ruiskuttamaan laimentamattomana. Kasteisessa pinnassa aine tietysti laimenee. Valmistaja ei voi ottaa riskiä, että aineen teho heikkenee ohjeen mukaisella käytöllä, joten kirjaus on luonnollinen. Jos syödään kasteiseen pintaan ruiskutetut taimet, voi aina vedota käsittelyvirheeseen. Eri asia on se, miten aine ehtii tarttua ennen kastetta ja paljonko kaste sitä laimentaa ja paljonko sen vaikutus on tehoon. Tuskin vaikutus nollaan häviää. Ehkä riskiä voi kompensoida annostelua lisäämällä.