Trico

Tämä selostukseni on myös tuolla rauduskoivun kasvatusketjussa. Haarukoin siinä sähköaidan hintaa kahden hehtaarin kuviolle.

Itse sähköpaimen maksaa n. 200-300 euroa riippuen siitä onnistuuko verkkovirta, vai tarvitseeko aurikokenno-akkupaimen. Esim. Ollin sivuilta voi katsella itselleen sopivat vehkeet. Jos tekee ise puutolpat (suosittelen kyllästettyä tavaraa) säästää hieman. Valmiita muovitolppia saa muutamalla eurolla/kpl, ne ovat kevyitä ja käteviä kuljettaa ja asentaa. Tärkeintä on laittaa tolppia riittävän sakeaan ohjeiden mukaisesti. Kiinnikkeet puutolppiin maksavat muutaman kympin. Kannattaa aina käyttää talvinauhaa, koska siinä on itsesään maadoitus. Talvella kun ei normaali maan kautta tapahtuva maadoitus tahdo toimia. Joka tapauksessa maadoitus on sähköaitauksen kaikkein tärkein asia, toteutetaan se millä tavalla tahansa. Nauhoja pitää laittaa kaksi, ettei pienemmät sorkkajalkaiset mene aidasta ali, eli kahdelle hehtaarille menee nauhaa vähintään se 600 metriä, eli kolme rullaa, yht. 180 eur. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että tarvikkeet kahdelle hehtaarille tekevät olosuhteista ja omatoimisuudesta riippuen 500-1000 euroa. Aita kannattaa asentaa mahdollimman tasaisiin ja kulkelpoisiin kohtiin, jotta vesaikon ja pitkien heinien poisto onnistuu vaivatta raivausahalla. Kun rehevästä koivua kasvavasta maapohjasta on kysymys, niin kyllähän se aidankohta pitää ainakin kaksi kertaa kesässä putsata. Aikaa siihen ei kylläkään saa paljoa kulumaan.

Puustolle: Hirvet ja pienemmät sorkkajalkaiset ovat yllättävän hyvin kunnioittaneet molempien alueiden sähköaitoja. Erikokoisia sorkanjälkiä on ollut runsaasti aitojen ulkopuolella, mutta sisään ei ole yritetty, eli aidat ovat pysyneet ehjänä. Aikaisemmin tehty aita katkaisi jopa hirvien vakiintuneen kulkureitin. Hirviaitaus ei tarvitse suuritehoista sähköpaimenta, jos nauhoja on vain kaksi, eikä niiden yhteispituus ole useita kilometrejä. Paimenen mitoitukseenkin löytyy selkeät ohjeet. Tärkeitä tietenkin on, että maadoitus toimii kaikissa oloissa kunnolla, eikä nauhat missään vaiheessa osu heiniin ja vesaikkoon.

Eikö tuo lie helpompaa aidata kiinteistö kokonaan semmosella moottoritien hirviaidalla, niin ei tartte vuosittain värkätä? Jos menee yleinen tie tilan läpi, ni sitten tietenkin hankalampi.

Ei tricoa ole tullut ennen tätä syksyä levitettyä, mutta säätiloja on tullut seurattua koko ikä ja jos ohje on ettei saa aamukasteiseen levittää, eikä saa sataa 24 tuntiin eikä seuraavana yönä saa olla kastetta, niin en aio jättää jatkossakaan lokakuulle.

Sitten asia muuttuu, jos on tieto, että ohjeet eivät ole oikeat. Ja oma kokemus on, että sade (ei rankka) 6 tunnin päästä pesi melkein kaiken pois.

PS sehän, että on tapauksia, ettei ole syöty, vaikka on ohjeesta poikettu, ei vielä todista, ettei teho ole mennyt, kun olisihan voinut jäädä syömättä muutenkin

Nyt puhutaan eri asioista.

En koita keksiä ohjeita, vaan noudattaa Bernerin ohjeita. Tiedän kyllä että sieltä ja täältä löytyy erilaisia mielipiteitä, mutta lähtökohta toistaiseksi on Berner ja asiaan liittyy käsittelyn jälkeinen sade ja kaste.