Keskustelut Metsänhoito Trico

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)
  • Trico

    Merkitty: 

    ”Trico-hirvikarkote torjuu todistetusti tehokkaasti hirvituhoja”

    Eikö olisi parempi termi, hirvikarkote siirtää tuhot toisaalle.

    Eihän se hirvi syömättä elä, syö jälkeensä vaikka puunjuuria kuten sanotaan Pohjois-Korealaisten syövän tai kirjallisuudessa  kerrotun vankileirien saariston asukkaiden syöneen ja varmaan sotavangit nälissään söis tänäkin päivänä puun parkkia jos ois miotä söis sellilöissään.

    Kansantaloudellisesti ei ole muuta ratkaisua jota voin kannattraa kuin että hirvikanta pudotetaan (30 000) kolmasosaan talvehtivaan yksilöön.  Jatkossa vuosittaiseksi vasaverotus prosentiksi 70 … 90.  Ja siltä joka ampuu geneettisesti arvokkaan uroshirven metsästyslupa ja aseet ikuisiksi ajoiksi pois.  Komeita uroshirviä ihailen.  Nykyinen metsästys kohdistuu liiaksi oikeastaan täysin niihin ykksilöihin joihin luontaisissa populaatioissa saalistuspaine on lähes olematonta.

     

  • Hämis

    Sellaisen puhelun,kun kuulisi kerran vielä eläissään,että :

    Tuut tuut

    -Ruokavirasto pääjohtaja puhelimessa olet kaiuttimella puidaan trico-asiaa palaverissa,oliko tärkeetä ?

    – Täällä Metsälehdestä Hannu Karpo päivää. Aattelin vielä yhden jutun tehdä ja virtaa riittää…

    Gla Gla

    Säännöt on sääntöjä, ei yksikään virkamies niille mitään voi. Valvonta tuskin taimikkoon saakka yltää, joten huolissaan tuskin tarvitsee olla jos vahingossa Tricoa on lipsahtanut vähän latvuksen ohi maahan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onko joku kokeillut tervaa Tricon sijasta taimien suojaamiseen? Mahtaisiko hajuvaikutus säilyä pitempään kuin yhden talven ajan?

    Jean S

    Yksityisiä vesialueita on siellä, missä on maakirjakyläjärjestelmän aikana ollut ns. yksinäistaloja eli sellaisia taloja, jotka ovat yksin muodostaneet kokonaisen kylän. Ja niitä nyt on sitten melkein joka kunnassa. Osa niistä on toki mukana samassa jakokunnassa naapurikylänsä kanssa, mutta iso osa ei.

    Lisäksi on tietysti umpilammet, jotka ovat jääneet sen talon yksityiseksi omaisuudeksi, jonka maitten sisällä ne ovat olleet. Näistä on sitten osasta kaivettu ojaa vähän sinne ja tänne vesistöön asti, jotta ne on saatu kylän yhteiseksi omaisuudeksi.

    Mutta, kaikki vesialueet eivät tosiaan ole yhteisomistettuja.

    Jean S

    Ja tämä Trico-asia on lähinnä huono vitsi. Kyse on vaan siitä, että valmiste on mennyt jostain syystä rekisteröimään kasvinsuojeluaineeksi (=myrkyksi), jolloin sitä on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaan ja luullakseni biosidiasetuksen hengessä.

    Ironisinta on, että kyseessä ei tosiasiassa ole myrkky, jolloin sen rekisteröiminenkin on hiukan tarpeetonta.

    Myrkkysääntelyhän toimii niin, että viranomainen valvoo sitä, että kuka myrkkyä ostaa ja millaiset toimintaohjeet purkissa on. Käytännössä kukaan ei pysty valvomaan yhtään mitenkään, miten sitä oikeasti käytetään. Olikohan markkinavalvontaan eli kauppojen kiertelyyn tyyliin 2 tyyppiä Tukesilla koko Suomeen, joten käytön valvontamahdollisuudet voi suhteuttaa siihen.

    Näkisin niin, ettei myöskään aineen virheellisen käyttötavan esittäminen ole millään tavalla rikollista, kun virheellisen käyttötavan esittäjä ei ole kytköksissä tuotteen markkinoille saattajaan tai jälleenmyyjään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisiko Jean S valmistajalla siis ollut vaihtoehto olla rekisteröimättä Trico, tai rekisteröidä joksikin muuksi, mutta minkälaiseksi aineeksi?

    KeMeRat

    Vapaasti referoituna:

    ”Kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan valmisteita, joiden käytön tarkoitus on esimerkiksi suojella kasveja tai kasvituotteita kasvintuhoojalta, eli tuhoeläinten ja kasvitautien torjuntaan tarkoitetut valmisteet.

    Suomessa saa myydä ja käyttää ainoastaan Tukesin hyväksymiä kasvinsuojeluaineita.”

    Siinäpä sitten yrität myydä syönninestoainetta tiskin alta.

     

    Jean S

    <p>Kysymys on oikein hyvä. Sanotaanko näin, että lampaanrasva ei ole siellä biosidien tai pestisidien kovassa ytimessä enkä osaa määritellä, mikä ”tehoaine” siinä olisi. Oma tietopohjani koskee biosidiasetuksen ryhmää 21, jossa tilanne on käsittääkseni edelleen se, että kupariin, sinkkiin ja muihin myrkkyihin pohjautuvat antifoulingvalmisteet on rekisteröity ja rekisteröitävä biosidikemikaaleina, kun taas pohjaeliöiden kiinnittymistä liukkaudella estävät pintakäsittelyaineet eivät ole biosidiasetuksen tarkoittamia aineita eikä Tukes näin ollen niitä valvoisi.</p><p>Mutta, villi veikkaus on, että ainakin ilman ”tehokkuusväittämiä” ainetta olisi saanut myydä mihin tahansa muuhun käyttöön. En ollut ajatellut, että kasvinsuojeluaineille olisi oma säädöksensä, mutta samaa kauraa siellä tuntuu pitkälti olevan vilkaisun perusteella.</p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ruotsissa on kokeiltu kuusen kuoresta tehtyä uutetta männyn tainten latvakasvainten suojaamiseen ja tuntuu jossain määrin toimivankin. Käyttöön ehdotus oli että suojataan vain paraslaatuisten männyn tainten latvakasvaimet, ei koko taimikkoa. Tämä vähentää työn määrää ja estää tuhojen siirtymistä toisiin taimikoihin. En tiedä pitääkö tuote olla nimenomaan kuoresta vai olisiko neulasista saatavissa sama vaikutus. Joka tapauksessa tämä kuoriuute kelpaisi moottoriruiskullakin levitettäväksi, se kun ei ole kasvinsuojeluaine.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378112720311166

    Gla Gla

    Itse haluan uskoa, että vuosittain toistuva käsittely parantaa taimikon suojausta. Edellisen vuoden jäljet näkyvät rungossa ja neulasissa ja vaikkei ihminen muuta huomaakaan, ehkä hajua on jäljellä. Siksi ruiskutan kaikki taimet. Kun taimikko on n. 3 metristä, alkaa ruiskutus olla työlästä, jolloin edellisten vuosien teho on tarpeen. Ehkä eläimet ovat vuosien mittaan myös oppineet, ettei tuohon taimikkoon kannata pysähtyä.

    Hyvä, jos saadaan toimiva ja Tricon kanssa kilpaileva aine markkinoille.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)