Piti tsekkailla pöllöjä ettei olla ihan mutun varassa. Toisaalta pöllöjen ravinnonhankinta on hyötynyt avohakkuista, toisaalta asuinpaikan saanti on vaikeutunut koska suurin osa pöllöistä on kolopesijöitä, ja vanhoja järeitä pökkelöpuita ei löydy kovin helposti. Pöntötyksellä on lievennetty tätä pulmaa.

Vuodesta 1982 käynnissä olleen valtakunnallisen petolinturuutuseurannan mukaan:

– Helmipöllö on taantunut viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana.

– Viirupöllöllä menee suomalaismetsissä hyvin, sillä kanta on kasvanut noin yhden prosentin vuosivauhdilla.

– Lehtopöllön runsaudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana.

– Varpuspöllö on runsastunut, vaikka ilmeistä on, että pöllöjen määrä saattaa vaihdella rajusti myyrätilanteen mukaan.

– Hiiripöllökanta on ilmeisesti pysynyt suhteellisen vakaana.

– Huuhkaja runsastui reilun prosentin vuosivauhdilla vuoteen 1994 saakka, mutta alkoi sen jälkeen äkisti taantua noin 4 % vuodessa. Aivan viime vuosina taantuminen on ilmeisesti pysähtynyt.

– Sarvipöllö on taantunut Suomessa viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana. Myyrätilanteesta riippuen pesivien parien määrä on 2 000–10 000. Koska sarvipöllö on myyräspesialisti, pesivien parien määrä ja esiintymisalue vaihtelevat vuosittain huomattavasti.

– Suopöllön levinneisyysalue olisi selvästi kutistunut Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

http://atlas3.lintuatlas.fi

Huuhkajan yleistyminen ja sitä seurannut taantuminen selittyy pitkälti kaatopaikoilla.

Tuntematta pöllöjen elämää sen tarkemmin voisi arvella, että ainakin osa lajeista hyötyy avohakkuista. Siis sillä oletuksella, että avohakkuita ei ole liikaa, että löytyy myös riittävästi varttuneempaa metsää ja peitteisiä paikkoja.

9 HA palsta siinä on  loppuvuodeksi hommia.:D

Onhan se niinkin, että jos on etukäteen sovittu, että kelien huonontuessa ennen joulua lopetetaan ja keväämmällä jatketaan, niin se on mielestäni OK. Järjestäytyneet kaverit tietävät, miten homma hoidetaan.