Keskustelut Metsänomistus Trollia pukkaa

Tämä aihe sisältää 133 vastausta, 34 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi puunhalaaja 1 viikko, 5 päivää sitten.

Esillä 3 vastausta, 131 - 133 (kaikkiaan 133)
  • Trollia pukkaa

    Yle – luonto sabotaasiosasto oli tehnyt haastattelututkimuksen Helsingin rautatietasemalta. Kyse on nyt tiedustella ihmisten kantoja hakkuiden määrästä. Tv-ruudussa kolme iäkkään puoleista antoi  lausuntonsa jolla kuvataan yleisesti suomalaisten tuntoja asiasta.

    Näinkö alhaista on uutisointi pakkoverolla pönkitettävän Ylen toiminnassa?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Piti tsekkailla pöllöjä ettei olla ihan mutun varassa. Toisaalta pöllöjen ravinnonhankinta on hyötynyt avohakkuista, toisaalta asuinpaikan saanti on vaikeutunut koska suurin osa pöllöistä on kolopesijöitä, ja vanhoja järeitä pökkelöpuita ei löydy kovin helposti. Pöntötyksellä on lievennetty tätä pulmaa.

    Vuodesta 1982 käynnissä olleen valtakunnallisen petolinturuutuseurannan mukaan:

    – Helmipöllö on taantunut viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana.

    – Viirupöllöllä menee suomalaismetsissä hyvin, sillä kanta on kasvanut noin yhden prosentin vuosivauhdilla.

    – Lehtopöllön runsaudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana.

    – Varpuspöllö on runsastunut, vaikka ilmeistä on, että pöllöjen määrä saattaa vaihdella rajusti myyrätilanteen mukaan.

    – Hiiripöllökanta on ilmeisesti pysynyt suhteellisen vakaana.

    – Huuhkaja runsastui reilun prosentin vuosivauhdilla vuoteen 1994 saakka, mutta alkoi sen jälkeen äkisti taantua noin 4 % vuodessa. Aivan viime vuosina taantuminen on ilmeisesti pysähtynyt.

    – Sarvipöllö on taantunut Suomessa viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana. Myyrätilanteesta riippuen pesivien parien määrä on 2 000–10 000. Koska sarvipöllö on myyräspesialisti, pesivien parien määrä ja esiintymisalue vaihtelevat vuosittain huomattavasti.

    – Suopöllön levinneisyysalue olisi selvästi kutistunut Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

    http://atlas3.lintuatlas.fi

    Jätkä

    Myyräkantojen uskomaton heilahtelu vaikuttaa toki myös pöllöjen lisääntymistahtiin. kun myyräkanta romahtaa, niin se menee suorastaan nollille alueittain ja muuttajat aloittavat uuden kannan kasvattamisen. Peltomyyrät (metsässä) syövät huippuvuotenaan kaiken syötävän pois. Sitten ne kuolevat nälkään. ja seuraa muutama rauhallisempi jakso.

    Noiden jyrsijöiden kanssa taisteltiin aikoinaan MH:n siemenpuuviljelmillä, joissa omt-pohjalle oli perustettu useiden hehtaarien alueita, joihin lätkittiin vartetaimet. Hirviaita ympärillä ja verkkoportit, jotka hoitivat isommat tuholaiset. Aluksi rotanmyrkyllä pidettiin myyrät pois, mutta sitten alettiin käyttää metallista verkkoputkea, joka ylettyi jopa hangen yläpinnan yli. Koska puihin ei tule tyvikaarnaa lainkaan, pitää tuo verkko vaihtaa isompaan tarvittaessa, Puut vahvistuvat jopa puolimetrisiksi  melko nopeasti.

    puunhalaaja

    Huuhkajan yleistyminen ja sitä seurannut taantuminen selittyy pitkälti kaatopaikoilla.

    Tuntematta pöllöjen elämää sen tarkemmin voisi arvella, että ainakin osa lajeista hyötyy avohakkuista. Siis sillä oletuksella, että avohakkuita ei ole liikaa, että löytyy myös riittävästi varttuneempaa metsää ja peitteisiä paikkoja.

Esillä 3 vastausta, 131 - 133 (kaikkiaan 133)