Keskustelut Metsänhoito Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 136)
  • Tuhkalannoitus

    Merkitty: 

    ”Tuhkalannoitus lisää metsien hiilinielua. Sen määrä voitaisiin jopa nelinkertaistaa. Jutussa on laskeskeltu että tuhkalannoituksella saadaan ainakin noin 3 kuutiometriä lisäkasvua hehtaarille vuodessa. Parhailla kohteilla selvästi enemmän.”

    Mistähän nämä A.Jalkasen kasvuluvut ovat peräisin?

    Tapion julkaisu: Puutuhkalannoituksen vaikutus kasvuun

    Mervi Matilainen

    Tämän tutkimuksen mukaan kasvunlisäykset olivat  merkittävästi vaatimattomat kasvuluvut kuin 3 kuutiota vuodessa.

  • Per Ä Reikäs

    Tukien varassa pidä toimia, parempi kun myy pois se jollekin paremmin tekijä osaavalla,tuhkia saa ilmaiseksikin.

     

    Puuki

    Puutuhka sopii yleensä hyvin  terveyslannoitukseksi turvemaille kasvuhäiriöisiin metsiin.  Pohjaveden pinnan nousu kesäsateilla voi aiheuttaa myös puustolle kasvuhäiriöitä.  Niihin ei auta kuin kunnostusojitus.  Jk:n  lisääminen lisää luultavasti kasvuhäiriöitäkin ja heikentää hiilinielua   samalla.

    ihmettelijä

    Kapea on tuo yaran valikoima. Yks lannoite pellolle syysviljoille, ensi vuoden kauppaa ei ole avattu.  Metsään pari.

    https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/myynnissa-olevat-lannoitteet/

    Jean S

    Laittelin mielenkiintoiset kuvat latautumaan hehtaarin-parin suosta, joka on saanut (irto)tuhkaa 2022 ja nyt neljän kasvukauden jälkeen on aika paha varhaisperkaustarve, kun koivu on parimetristä ja männyt ovat siinä 70 sentin molemmin puolin. Jäädään jännityksellä odottelemaan että toimitus saa kuvat tarkastettua.

    Panu Panu

    Mikä siinä oli tilanne ennen tuhkalannoitusta, istutettu/kylvetty männylle?

    Jean S

    Siinä ei kasvanut käytännössä mitään. Vähän sammalta ja vähän sitä hassua matalaa heinäntapaista kasvia mikä tekee sellaisen pörröisen tähkän tai mikä onkaan. Kuviolle ei ole kylvetty yhtikäs mitään. Sinänsä kumma että koivusta suurin osa on vielä rauduskoivua. Kaipa tuuli on tuonut siementä viereiseltä kankaalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuinka paksulti on turvetta Jean S:n tupasvillasuolla? Meinaan riittääkö ravinteet rauduskoivulle pitemmällä aikavälillä ellei juuret yllä kivennäismaahan? Suotyyppi on ehkä tupasvillaräme tai tupasvillasararäme jotka vastaavat kankaiden kasvupaikkaa kuivahko tai kuiva kangas (kts. taulukko linkissä). Ei kuulosta ihan optimaaliselta koivun kasvatuskohteelta, mutta energiapuuta nyt ainakin. Typpeä suo saa laskeumasta lisää joka vuosi.

    https://ak.maanmittauslaitos.fi/2023/metsatalous/metsatalouden-perusteet-ja-kasitteet

    Panu Panu

    Tämän ketjun ensimmäisellä sivulla kerron 2021 tilalleni tehdystä tuhkalannoituksesta Horuksella. Silmämääräisesti en ole huomannut mitään muutosta, tosin kävin palstalla viimeksi marraskuussa 2024.

    AJ:n linkin tietojen mukaan kyseessä on räme, jossa kasvaa suopursua. Reunoilla on vähän isompaa mäntyä ja keskemmällä pienempää.

    Jean S

    Panulle sen verran, että rakeistettuun tuhkaan puut reagoivat hitaammin. Tämä on tehty irtotuhkalla. Olisi sinänsä hyvä saada kokemuksia siitä, onko nimenomaan niin kuin arvelen, että nimenomaan irtotuhka edistäisi paremmin taimettumista kuin rakeistettu, koska se leviää hiukan eri tavalla.

    Tupasvillan tunnen, mutta tämä mainittu pörröinen kasvi on ilmeisesti joku pienenpuoleinen sara.

    https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/puuntuhkasta-puuta/ paketissahan on siis yksi kuva keväältä ojituksen jälkeen – jossa näitä sarojakin vähäsen näkyy, toinen kuva keväältä tuhkan jälkeen, jossa pintakasvillisuus on alkanut muuttua ja taimettuminen on alkanut, ja sitten kaksi kuvaa nykyajasta.

    Anneli on ihan oikeassa siinä, että tuossa on pääosin liikaa turvetta rauduskoivun kasvatukseen ”aikuiseksi”. Suo on pinnan alta uskoakseni veneenpohjan mallinen, eli reuna-alueissa voi toki menestyäkin. En osaa laskea (tuhkan oletetusta ravinnepitoisuudesta ja koivun ravinteiden kulutuksesta), että missä vaiheessa tai iässä koivut alkavat kärsiä, olisihan niitä toki kiva kasvatella ensiharvennuskokoon asti.

    Mäntyä olin ajatellut ensisijaisesti kasvatella, mutta varmaankin niillä koivunlehdillä jonkinlainen maanparannusvaikutus on. Pusikon seassa on kyllä männyntaintakin ihan riittävästi, ne ei vaan meinaa näkyä, kun puuston tiheys on sitä luokkaa että 10 sentin välein on joku taimi.

    Mutta joo. Alkuinvestointi lienee ollut luokkaa 700 eur/ha, koska maapohja on periaatteessa ilmainen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jean S:n kohteessa aiemman ojituksen jälkeinen kasvien heikko elpyminen viittaa pohjamaan vähäiseen ravinnetasoon – sitä lähinnä epäilin koivun kannalta. Yhdessä kuvassa näkyy pohjamaata ojassa, niin että turvekerros ei ole ainakaan siinä liian paksu koivulle. Lähinnä siis ongelmana liian karu suotyyppi, mutta koivu voi lannoittaa sitä. Joo huomasinkin kuvasta että  mäntyä löytyy. Jospa ne selviävät siellä missä koivua on vähemmän, tai jos jaksaa raivata koivua harvemmaksi.

    Oikein mielenkiintoinen kokeilu!

    Ei sattuis olemaan lähikuvaa saraoletetuista kasveista?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 136)