Tuhkalannoitus

Nostokoukku, tuhkan tärkein vaikutus ei ole happamuuden vähentäminen. Asiaa on tutkittu paljon ja aikanaan teollisilla PK-lannoitteilla saatiin vastaava kasvunlisäys kuin tuhkalla samoilla absoluuttisilla ravinnemäärillä. Happamuus ei ole puille, niiden juurille ja juurisienille ongelma kuin poikkeuksellisen happamilla pohjilla. Näitä ovat lähinnä turvesuon pohjat.

Tuhkalla on saatu toki isoja kasvunlisäyksiä kun tuhkaa ja sen mukana fosforia ja kaliumia on levitetty paljon. Vastaavasti samanlaisia vasteita saatiin PK-lannnoitteilla määrää lisäämällä.

Kanadassa on parikymmentä kertaa enemmän metsää kuin Suomessa, eikä metsistä ole talous käytössä kuin pieni osa. Syrjäseuduille ei tietenkään istutuksia tehdä, kun ei metsille ole mitään käyttöä, ovat luonnontilassa.

Tuhkalannoituksista hyviä kokemuksia myös meillä. T-4000 metsätuhka,  sisältää Fosforia 1 %, Kaliumia 2,3 % ja Kalsiumia 22 % tällä lannoitettiin 03:n turvemaan männikkö. Lentolevityksestä on nyt aikaa viisi kasvukautta, jo kolmas vuosi lannoituksesta oli pituuskasvu- ja neulasten pituus selvästi pitempiä ja tumman vihreänä kasvavia. Haittapuolena pitkistä, tuuheista neulasista oli tuulen kaadot, jotka oli kerättävä pois, pojapinta-ala- aleni 1 ppa:lla.

Toinen tuhkalannoitus oli samaan aikaan turvemaan T2:n mä.taimikkoon. Lannoitteena Ecolan Horus, 3000 kg / ha, kuviolla pituuskasvu ja neulasten väri on samoin jopa 1/3 – 1 / 2 osaa pitempää kun lannoittamaton verrokki kohde. Taimikko kuviollekin oli tullut lumenpainamia runkoja, jotka nyt taimikon ennakko raivauksen yhteydessä on tulleet vastaan.

Yhteen vetona, kokonaistyöty on lannoituksesta kirkkaasti voitollinen, vaikka turvemaa lannoitettuna tuottaa hieskoivun vasakkoa metsäpohjaan ! ! !