Keskustelut Puukauppa Tukin katkonta ero syntyy usein jo tyvellä

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 159)
  • Tukin katkonta ero syntyy usein jo tyvellä

    Uutiset ja blogit julkaisi tänään MTK:n Pauli Rintalan tutkielman tavaralajimenetelmällä hakatun leimikon tukinsaantoon vaikuttavista tekijöistä.

    Aihe on ajankohtainen tukkileimikoissa niin kauan kun kaupalla on tavaralaji hinnat, tukin osto halukkuus on lisääntynyt ja kun korjuu pyörii täysillä ympäri vuorokauden.

    ” Mitat, katkonta ja ostajan tapaa jalostaa tukkirunkoja” , silloin myyjällä vain voitettavaa, rahallisesti !

  • Visakallo Visakallo

    Kuinka moni teistä muuten ehti myydä puita pystymitalla? Itselläni oli muutama sellainen kauppa, yhteensä parituhatta mottia.

    Jätkä

    Anneli. Motomitta ei ole tarkin mitta. Varmaan sinäkin olet nähnyt puupinoissa paljon kuorettomia kohtia pölkyissä. Varsinkin alkukesällä puut kuoriutuvat melko pahasti hakkuukoneen syleilyssä. Silloin mittalaitteita säädetään , että osittainen kuoren poistuminen tulisi kompensoitua. Se on kuitenkin eri tulos, kuin puun ollessa pystyssä.

    Kuten sinun luulisin tietävän, pystymitalla otetaan ns. koepuut tarkempaan mittaukseen, jossa rungosta mitataan kapeneminen ensimmäisen kuuden metrin matkalla. Pituus / korkeus mitataan kaltevuusmittarilla. kaikista leimikon poistettavien puiden läpimittaluokista otetaan sattumanvaraisesti koepuut ja mitä paksumpi puu on, sitä useampi siitä luokasta tulee koepuuksi. Kaikki oikein isot rungot ovat koepuita, mutta niitä normaalisti ei ole kovin paljoa.

    Hakkuukone tekee hieman samaa työtä, eli laskee runkomuotoa koko ajan kun se hakkaa. Se on kuitenkin eroa, että hakkuukone veistää kuorta, jopa silloin, kun kuori on lujasti jäässä. Keväällä karsintaterät rouhivat puista aika vahvojakin pintakerroksia pois, eli kyllä jonkun pitäisi raksuttaa hieman senkin ruhjomisen kohdalla. Koskaan ei kuitenkaan saada samaa määrää varastopinoon, mikä on metsässä ollut ennen hakkuuta. Ei myöskään tehtaalle saada samaa määrää minkä kone on mitannut hakatessaan.

     

    Rane

    Tuosta karsimaterien veistämisestä sen verran että niissä terissä on vastateroitus ja ohjelmassa voi olosuhteiden mukaan säätää terien täristystä/kevennystä.Lisäksi kalibroitaessa mittasaksilla otetaan todellinen mitta joka luonnollisesti korjaa jos mittalaite näyttää esim.vuolemisen takia liian vähän.

    mehtäukko

    Upotusmitassa tultiin  samaan työläyteen ja hintaan , ja sekin sammui. ”Tehdasmitta” kuidulla on pinomitta pölli-auton pankkojen välissä. Tukkimittari mittaa käyttäjänsä säätöjen perusteella kuin motomittakin ja yhtä tarkasti. Pystymitassa otettiin ne koepuut j o i d e n  perusteella määriteltiin koko leimikon mittatiedot. Se oli sen aikuinen menetelmä, jolla ei taatusti ole kontrolli-asemaa tämän päivän motomitalle.

    Metsän ostoon sille olisi vielä käyttöä, mutta ei puun ja puutavaralajien mittaukseen.

    Jätkä

    Mehtäukko. Pystymitassa oli kuitenkin isommissa leimikoissa alue jaettu lohkoihin, joissa jokaisessa otettiin omat koepuunsa. Koepuita otettiin, esim kuitukokoisissa puissa joka 20:s runko, tukkikokoisissa 15 luokan puissa joka 15:s puu 17 luokassa samoin , 19 sentin luokka samoin, 21 sentin luokka joka 12:s puu, 23 sentin lk samoin,  Jne, kunnes 31 cm:n luokasta alaken kaikki puut olivat ”koepuita.

    Mutta kun kuvion raja tuli vastaan, pantiin siihen sininen nauha = lohkon raja – ja kaikki alkoi alusta.

    Upotusmittaus on vain kontrollimittausta varten, jolla pidetään mittaportin kaverit varpaillaan. Ei mittaus sinällään ole kallista, mutta aika hidas se on esim Äänekoskella ei yhdellä upotuspaikalla ehdi, eikä ehdi kahdellakaan – niitä pitäisi olla ainakin parikymmentä ”Vedessä punnituspaikkaa.”

    Suurin osa ei käsitä, kuinka upotusmittaus toimii, mutta kyllä se toimii.

    Marjametsä

    Kyllä 3e ero puunhinnassa voidaan kompensoida hyvällä katkonnalla helposti. Sahat tekee jopa 3m tukkia tyvilengosta, isommat ”selluyhtiöt” tekee lyhintä  tukkimittaa lähes metrin pitempänä. Kyllähän siinä sylttyä syntyy. Isojen yhtiöden koneita näkyy harvoin päätehakkuissa, siis täälläpäin.

    Tietyntyyppiset palstat tietylle sahalle. Pienet sahat monesti erikoistuneet parruntekoon jolloin saavat eka/toka harvennuksesta hyvän saannin. Kuusikoissa esim Keitele vahvoilla. Kuljetukset sitten eri lukunsa ja mitä sahoja lähistöllä.

    pihkatappi pihkatappi

    Päätehakkuulla jollain sahalaitoksella 35% parempi hinta kuusenkuidusta ja kun saat pikkutukit pois tästä kaupasta ja kuusen tukin latvaläpimitan minimiksi 15 cm, hakkuunvalvonta on turhaa. Eli kuitua hakkuussa vieroksutaan ja kun sillä kelpo hinta, mahdolliset siirtymät tukista kuituun ovat äärimmäisiä vahinkoja ja niistäkin metsänomistajaa edes hiukan hyvitetään.

    mehtäukko

    ”…mahdolliset siirtymät tukista kuituun ovat äärimmäisiä vahinkoja…”

    Tällä pohjalla täytyisi teko metsissä pelata. Ammattilaisille se ei ole ongelma, sillä rajat ovat selkäytimessä kirkkaana mielessä. Kiire tai välinpitämättömyys ei saisi millään muotoa pilata mo:n sadonkorjuun tulosta.

    Visakallo Visakallo

    Olen puukauppoja sopiessa sekä motomiesten puheissa ollessa yleensä sanonutkin, että kysymys on meikäläisen elämäntyön sadonkorjuusta, eli suhtautukaa siihen siitä näkökulmasta. Eipä ole juuri valittamistakaan ollut, ja olen yrittänyt muistaa antaa hyvin tehdystä työstä myös kiitosta.

    Panu Panu

    Minulla on tähän mennessä ainoastaan yksi toteutunut korjuu pystykaupasta sellufirman kanssa (+pari kauppaa nyt odottamassa korjuuta toivottavasti tänä talvena). Muut ovat olleet hankintakauppoja ja pystykauppoja sahojen kanssa.

    Sahojen katkonnasta ei valittamista mutta sellufirman tekemässä kuusikon kakkosharvennuksessa tuli niin vähän tukkia, että valitin asiasta (ja muutamasta muustakin asiasta) ja pitkän väännön jälkeen sain hieman korvausta. Suhtautuminen valitukseeni oli kuitenkin sen verran nihkeää, että kyseinen firma on toistaiseksi boikotissa omissa kaupoissani (en mainitse nimeä, koska asia saatin jollain tavalla soviteltua).

    Toisaalta kun katsoo miten Janne Seppänen tekee (käsittääkseni UPM:lle) tukkia usein raakkiriskin rajoilla niin ehkä kokemustani ei voi yleistää.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 159)