Pitää olla varovainen, kun arvostelee jälkeä näkemättä kaikkea. Kerran naapurin isäntä tuli arvostelemaan konemiehen jälkiä minun kakkosharvennuksen kuusikossa ja totesi kantoja katsellessaan, ”Taas on tehty vahinkoa ja suurimmat viety.” Todellisuus oli se, että tuo oli niitä 70-luvun huumassa ruottista tuoduista kuusentaimista perustettu kuusikko, jossa lähes joka toinen puu oli 3-4 metristä vähintään kaksihaarainen – eli nuo paksut kannot olivat juuri oikein viimeistään 2. harvennuksessa poistettujen niiden haaroittuneiden kuusten kantoja.

Olisipa mielenkiintoista, kun otettaisiin hyvälaatuinen päätehakkuukuvio, josta olisi MHY:n arvio, ostavien – vaikkapa kolmen ison tekemät arviot kaupantekomielessä, pystymittaus tarkasti tehtynä ja lopuksi Mopokuskin tekemä hakkuu Ostofirman matriisin mukaan. Kauppakirjassa tarkoin harkittu mittojen käyttö ja normaalit painotukset.

Kun kaikki tekisivät toimensa tietämättä muista tarjouksista ja mittauksista / arvioista, niin saataisiin jonkinkaista osviittaa ammatti-etiikasta ja -taidosta.

Tulisihan siinä ainakin tarkin mittaus : paljonko puuta oli? mehtäukko ehkä vikuuttelee sitä, että kalliiksi tulee, mutta eihän siinä oikeasti muuta lisäkustannusta tule kuin pystymittaus, joka kyllä sujuu melkoisen rivakasti ja pienehkölläkin porukalla. Itse olen ollut pystymittausryhmässä kuukausimääriä ja tiedän, että neljän hengen ryhmä mittaa järeää tukkileimikkoa tuhansia kuutioita päivässä.

Kun vielä vertailukoeala hakattaisiin kokorunkomenetelmällä, saataisiin tukin  ja kuidun todellinen määrä selville.

Eikös motomitta hakkuun yhteydessä ole kaikkein tarkin mitta – runko mitataan siinä lähes latvaan saakka, eli käyttöpuun kokonaismäärä saadaan hyvinkin tarkasti. Avohakatun puuston mitat ja ostajien matriisit voitaisiin sitten laittaa sahaussimulaattoriin ja katsoa kenen tarjous oli loppuviimeksi paras. Jos Pauli Rintala tai joku tutkija saisi käyttönsä kaikki tiedot, tutkimuksen voisi siis tehdä simuloimalla leimikkoon kaikkien ostajaehdokkaiden hakkuut.

Niin se laatu. Sehän selviäisi toteutetun hakkuun yhteydessä sitten myös, eli kuinka paljon laatusiirtymää ja mistä syistä. Simulointitutkimuksessa taasen puujoukkoon voitaisin laittaa laatuvikoja haluttu tai havaittu eli vastaava määrä.