Keskustelut Metsänhoito Turvallisuus ja isot säästöpuut

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)
  • Turvallisuus ja isot säästöpuut

    Raivasin menneellä viikolla neljä vuotta sitten uudistetun taimikon viereistä n 4 metriin kasvanutta aluetta. Siinä raivurin soidessa säikähdin helevatunmoista ryminää. Saha seis ja ihmettelemään. Siinäpä oli kymmenen metrin päähän juuri  kaatunut viereisen taimikon 30 metrinen säästöpuu alle jääneet  nelimetriset männyt päreinä. Tuuli oli kyllä minuun päin muttei mikään puunkaatotuuli. Kohdalle osuessaan olisi raivaajasta jäänyt ns märkä läiskä.

    Olin jo viime kesänä uutta alaa heinätessäni hiukan varauksellinen moton jättämien ”kelojen” lähistöllä. Miksiköhän noista kolopesijäin keloista ei voisi motolla tehdä esim  vain muutaman metrin tötsiä?

    Päätinpäs nyt sitten talven tullen kaataa nuo ansat oma-aloitteisesti pois niin ei tule alueella liikkuvista sankarivainajia

  • wanhajätkä

    No  ei se aivan legendaa ole pökkelöiden vaarallisuus. Kaverini Asko Sieppi kuoli vuonna 1982 jäätyään raivatessaan pökkelöhaavan alle. Huono tuuri. Pää halaki. En silti jättöpuita vaarallisena pidä. Onhan niitä pökkelöitä joka metsässä muutoinkin.

    Tolopainen

    Jättöpuiden vaarallisuus tulee esille vasta vuosien päästä, kun miljoonat jättöpuut alkavat lahota ja kaatuaa. Vielä ne eivät ole sanottavasti lisänneet lahopuun määrää, tutkijat ovat vetäneet oikeista asioista vääriä johtopäätöksiä. Lahopuuta on metsissä valtavat määrät, lahoavia kantoja on metsissä enemmän kuin koskaan, samoin lumen ja myrskyn katkomia puita. Lahoavasta puusta ei ole mitään pulaa metsissä, minullakin on satoja kaatuneita tai katkenneita pienehköjä kuitupuurunkoja yksittäin, jotka jäävät keräämättä pois,  ei tarvita mitään lisää jättöpuita taimikoihin.

    Korpituvan Taneli

    Tuossa lahopuun määrässä olen Tolopaisen kanssa samaa mieltä.

    Menneinä vuosikymmeninä kun maaseudulla oli paljon väkeä kaikki hakkuutähteetkin kerätiin. Erityisesti hevosaikaan käytiin hakemassa jokainen tuulenkaato ja pystyyn kuivat puu pois.

    Viimeisinä vuosikymmeninä lahopuun määrä, myös runkopuun, on lisääntynyt rajusti. Poikkeuksiakin on silloin tällöin ollut, kun hakkuutähdettä ja kantoja on kerätty. Ne ovat jääneet toki hyvin pieniksi poikkeuksiksi.

    Yleisesti jättöpuita ei siis tarvita lahopuun lisäämiseksi. En ole myöskään oikein mieltänyt mikä muu järkevä syy vaatisi, muutaman hehtaarin aukolle puuta jättämään. Joitain erikoisen mallisia haarapuita yms olen toki jo ennen tätä jättöpuu hömppääkin aukoille jättänyt.

    Minun omissa metsissäni tuo lahopuun lisäämisperuste kylläkin pätee vielä tällä hetkellä. Me kun keräämme aukolta kaiken polttokelpoisen pois, vain sikksi että siellä olisi jatkossa mukavampi liikkua. Luulen kyllä että sekin päivä vielä tulee kun katselen vain tieltä aukolla tehtäviä hommia, eikä hakkuutähteitä enää kerätä, ainakaan käsipelillä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    tamperelainen

    On totta että ilman mitään jättöpuita nykään on metsissä lahopuuta moninkertaiset määrät verrattuna esim 1900 – 1970 vuoteen.Silloin kute Taneli totesi kaikki kaatuneet puut oksia myöden kerättiin poltopuuksi.Siksi tämä hösötys-lahopuuta pitää saaa lisää-on täysin perusteeton.Olisi hienoa,jos joku viherkommunisti tai joku järkevämpikin voisi perustella nykyisen  yhä lisääntyvän lahopuutarpeen

    Itse epäilen kyllä puhdasta poliittista vedätystä – samanlainen näytelmä taitaa olla menosa EU:ssa – glyfosaatin perusteeton kieltäminen

    A.Jalkanen

    Seurantojen mukaan lahopuun määrä lisääntyy etelässä ja vähenee pohjoisessa Suomessa.

    Puuki

    Mitenkäs Keski-Suomessa ?Kyllä se lahopuu lisääntyy koska ei enää juuri kukaan korjaa pois tuulenkaatoja eikä pystyynkuivaneitakaan. Ennen kerättiin nekin pois melkein aina.

    Klapikone

    Viherkommunistin lausuntoa kaivattiin:

    En nyt ole paras asiantuntia, mutta johtuisiko lahopuun määrän tarve siitä, että luonnontilaisessa metsässä kaikki puut lopulta lahoavat ja sitä on metsässä silloin tietysti aika paljon.

    Lahopuu ylläpitää monipuolista eliölajistoa, joka on tärkeä metsän ekosysteemin kannalta. Ekosysteemin jokainen osa-alue on tärkeä, jotta metsä pysyy elinvoimaisena ja elämä maapallolla säilyy.

    Terve hyvinvoiva metsä on myös hyvä talousmetsä. Eli siellä on muitakin sienilajeja, kuin talousmetsälle tyypillinen juurikääpä.

    Jätkä

    Tässä ollaan keski-Suomen paikkeilla. Ammatin jälkitautina en vaan meinaa pysyä pois metsätyömaiden reunalta.

    Taas tempasivat vanhapoikavainaan säästömetsään lisäaukkoa. Ensin hakattiin kuuset ja ne lähti liukkaasti. Parin kuukauden jälkee lähti männyt ja voisipa sanoa, että koko aukko tyhjennettiin, paitsi takaosaan jätettiin aikamoinen säästöpuska, johon jätettiin kaikki.

    Kun nyt katsoo pystyynkuolleiden kelojen pinoa, niin onhan niitä ollut julma määrä. Yhtä ainutta ei ole jätetty säästöpuuksi, vaikka minä olisin kyllä niin tehnyt.

    Kuvion raja on kuin veitsellä leikattu vanhaan metsään, ilmeisesti siinä on Natura-alueen raja. Saappa nähdä, kuinka myrskyt kohtelevat puustoa, joka on lehtomaisella kankaalla, täystiheä – harventamaton , todella pitkä puusto. Arviolta puuta joku 600 – 700 kiintoa hehtaarilla.

    Kuvion raja on kyllä sattunut yleisiin tuuliin nähden sopivasti, eli on tuulten suuntainen.

    rööri roope

    Sulkavan Vilkaharjulla (suojelualue)on lahopuuta riittävästi.2010 kesämyrskyssä jokunen 1000 runkoa nurin.Siellä ne maastossa happanee .Ei kuullema saanu raivata pois.

    Evl seurakunnan metsää.

     

    A.Jalkanen

    Eehän tuo vielä paljonkaan. Konnevedellä rauhoitettiin 150 hehtaaria Asta-myrskyn vuonna 2010 kaatamaa metsää!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 44)