Keskustelut Luonto Turve uusiutuvaksi

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 1,171)
  • Puuki

    Aika paljon on jo 20 vuodessakin uutta turvetta kertynyt soille ja soistuville alueilla metsissä ja soiden reunoille.  ~ 1 mm /vuosi , n. 200 m³/ ha .  Se kun on oikeasti  uudistuvaa raaka-ainetta vaikka arvan heitto ei niin näyttänytkään siitä päätettäessä 20 vuotta sitten.

    Tolopainen

    Saisko kuvan uudistuneesta turvetuotanto alueesta, jolta turpeen nosto lopetettiin 20v sitten.

    Kalle Kehveli

    Tuo turpeen kasvu milli vuodessa on pahasti aliarvioitu. Oikea lukema 5-10mm tollonkin asuinseuduilla.

    Tolopainen

    Meillä on rajattomasti tarjolla päästötöntä uusiutuvaa energiaa. Olipa järkyttävää kuulla miten suhtauduttiin YLE:ssä, kun Kiinan väestönkasvu oli pysähtynyt. Sehän on parasta mitä on koskaan tapahtunut ihmiskunnan historiassa. Muka johto ryhtyy välittömiin toimiin väestönkasvun palauttamiseksi, sairasta tietämättömyyttä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos halutaan verrata polttoturpeen käyttöä saman maatumisasteen turvekerroksen uusiutumiseen, ei voitane käyttää pintaturpeen kasvunopeutta, vaan pitää huomioida tiheyden nousu eli tiivistyminen syvemmälle mentäessä. Toisin sanoen, polttoturvemilli sisältää usean vuoden pintaturpeen kasvut ”litistyneessä” muodossa, vai mitenkä?

    Puuki

    Niinhän se turve kasvaa pinnalle paksummin ja tiivistyy osin maatuessaan.  20 vuotta sitten lopetetut turvesuot kasvaa yleensä jo sankkaa koivikkoa.  Kun turve nostetaan kivennäismaahan asti, se pohja taimettuu itsestäänkin yleensä hyvin.  Entinen turvesuo uudistuu tavallisesti puuta kasvavaksi tai vaikka kosteikoksi vesilinnuille, jos niin halutaan.  Jos nosto jää kesken , voi metsitys olla hankalampaa.     Pellotkin uudistuu puulle parhaiten itsekseen, jos pinnalta on otettu ruokamulta tai mura kerros ohuemmaksi ellei pohjamaa ole kovaa savea.     Kuvat saa Tolopainen kuvitella itsekseen tai vaikka piirtää paperille jos pelkkä kuvittelu ei luonnista.

    Jätkä

    Näin juuri Anneli. Ei kai turpeen polttaminen olisi varsinainen ongelma, jos lämpölaitokset suostuisivat rakentamaan savukaasupesurit piippuihinsa. On ääliömäista tupruttaa ilmaan pahojakin päästöjä, kun pesureita käyttämällä lämmön pystyy hyödyntämään niin paljon tehokkaammin, että jo muutamassa vuodessa pesurien hinta on tullut takaisin ja loppuaika onkin pulkkää voittoa,

    Jos ”turvenuijat ” imisivät turveliejut järvistä, niin alahan olisi melkoisen puhdas.

    jees h-valta

    Jätkä taitaa olla senverran nuija ettei käsitä ettei tässä mistään ilman pillaamisesta sen varsinaisessa merkityksessä ole kyse. Millään savukaasupesurilla ei ilmaan johkaantuvaa hiilidioksidia voi poistaa. Siitä ja vain siitä on turpeen nostossa ja poltossa kyse. Muut olisi helppoja nakkeja hoitaa. Siitähän autoissakin on kyse. Kaikki ilmaa pilaava saadaan jo lähes kaikki haitattomaan muotoon mutta sitä pahista ei. Lämpö tuottaa ilmaan lisää lämpöä ja sitäkautta vaarallista ketjureaktiota joka alkaa helposti kiihtymään liian suurena jopa jo ilman ollenkaan lisäpäästöä. Väitän että näimme moniin vuosiin kylmimmän huhtikuun juuri syystä että koko ihmiskunta lamaantui pandemiassa ja hiilidioksidin määrä suorastaan romahti täällä pohjoisella pallonpuoliskolla. Että jos haluamme leudommat talvet ja nopeammat keväät on syytä jatkaa runsasta pössyttelyä.

    Haba Haba

    Puotipuksu voi perustaa suolle vaikka putkiliikkeen haarakonttorin.

    Tolopainen

    Hiilidioksidin nesteytys savukaasuista on aika helppoa, sehän pysyy nesteenä miinus 40 astetta ja 6 bar painetta. Mutta mitä sille voidaan senjälkeen tehdä on ongelma, että ei palautuisi takaisin ilmakehään. Pitäisi pumpata vanhoihin öljyn poraus kenttiin.

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 1,171)