Kesannointia on monenlaista. Viherkesannolla kasvatetaan viherkasveja jotka niitetään yl. vuosittain lanotteeksi tai korjataan joskus käyttöön.   Minun nuoruudessa kulotettiin isän kanssa pakettipeltoja joka vuosi ja jäljelle jääneet pajun vesat niitettiin välillä pois jotta pelto pysyi peltona.  Avokesannointi vaatii useita äestys-tai  karhintakertoja/kesä jotta toimisi kunnolla.

Juttelin juuri erään isännän kanssa, joka on siirtynyt koko peltoalallaan suorakylvöön. Kyntäminen jätetään pois, olkia ei kerätä pois, ne silputaan pintaan lisäämään pintahumusta ja kuohkeutta, valumat pienenevät ja lierot hoitavat vesitalouden, syvemmällä kun niiden käytäviä ei tukita kyntämällä eikä lieroja katkota ja käännetä auralla lintujen ruoaksi.

Pintamaan liettyminen, kovettuminen ja valumat sateiden jälkeen vähenee. Mereen johtavan salaojan päästä lirutteli kristallinkirkasta vettä, kuulemma myös syksyllä. Oli satoon tyytyväinen.

Kuten Visakallo edellä totesi, Itämeri on pelastunut juuri ravinnepäästöjen ansiosta. Laskeumat on toki laskennallisesti suuria, mutta luonto tekeekin arvaamattomia temppuja. Mitä enemmän ravinteita Itämereen lasketaan, sen kirkkaampaa vesi onkin! On kyse veden osmoosijännityksestä ja vielä vähän tutkimuksen alaisesta ratiosiirtymästä.

Kyseessä on ilmiö, missä kasviplanktonit syövätkin toisiaan.  Lopulta niillä ei ole mitä syödä ja vesi on kristallin kirkasta. Tutkimusten mukaan ilmiö toistuu kahden vuoden välein, ja se Itämerellekin riittää. Muutamina vuosina ilmiö häiriintyy Tanskan salmien kautta tulevan Atlantin suolapulssin takia. Ilman niitä Itämeri olisi koko ajan kirkas.

Olemme samaa mieltä.

Maaperän hoidossa ollaan vielä jäljessä. Ennen ehkä osasivat hevosaikaan sen paremmin kuin nykyään.  Lantapatterit hajotettiin pellolle usein lannan kompostotiutumisen jälkeen ja aikoinaan hakkasivat havujakin peltoihin lannoitteeksi.  Muraa ajoivat myös savipelloille ja potulle varsinkin pelto on myös uudempien  tutkimusten mukaan sopivan hapanta ja ilmavampaa kasvualustaksi sen jälkeen.  Nykyään tehokkuusvaatimukset estää helposti aiemmin tunnettujen sopivien tapojen jatkamisen.    Joku pitkään peltoviljelyn päästöjä tutkinut proff. tutkija kertoi , että kaikki pellot voitasiin muuttaa päästölähteistä hiilinieluiksi oikealla tavalla viljelemällä. Kiertoviljelyn , suorakylvön  ja viherkesantojen avulla .  Kohta saattaa olla pakko muuttaa viljelytapoja jotta turvemaapeltojen päästöjä voidaan vähentää.

Veden happamoituminen kirkastaa sitä joten kirkas vesi ei takaa mitään hyvää veden laatua.  Se voi olla niin hapanta, että kalat ym. vesieläimet ei kunnolla elä enää.  Puhdas vesistö  voi olla kuollut vesistö .   Happipitoiset Lapin lähdevedet on yleensä muista syystä puhtaita.

Metsämailla hyvä maaperänhoito kuuluu samoin hyvään metsänhoitoon vaikka se ei aina ihan yhtä tärkeä tekijä metsissä olekaan kuin pelloilla.  Siihen kuuluu mm. sekapuustojen suosiminen , painumien välttäminen puunkorjuussa ja kasvupaikalle sopiva maankäsittely.