Keskustelut Luonto Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 kuukautta sitten AvatarApli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 1,171)
  • Kurki

    Silti turve on paras kuivike myös broilerituotannossa.

    Visakallo Visakallo

    Eipä vaan sitä kutterinpurua taida juurikaan olla markkinoilla. Se menee pelttetitehtaille tai suoraan polttoon.

    jees h-valta

    Virostahan sitä kait sitten alkaa tuonti. Taas kansantaloudellinen järjen riemuvoitto viherpesureilta.

    Puuki

    Onhan se broilerien kasvatus melko raakaa touhua.  Salmonellavapaita kananmunia on Suomessa vielä saatavilla; muualla ei juuri ole.  Ehkä kannattaisikin keskittyä kananmunien tuotantoon täällä ja jättää ne lääkityt kananpojat ja salmonellamunat niille jotka tietää jo kokemuksesta miten niitä pitää käsitellä ruoanlaitossa.   Turpeen happamuus vähentää bakteerien esiintymistä.  Siitä se etu tulee jota ei ole muilla kuivikemateriaaleilla.

    Eläinten rääkkäyksestä tuli mieleen, että pienpetojen pyynti on ihan harakoilla Suomessa, kun 4 karhua on nytkin jäänyt käpälistään loukkuihin kiinni.   Miksi sitä hommaa ei valvota ja säännellä paremmin ?  Loukut jos niitä pitää välttämättä  käyttää vaikka teräsputkien sisälle ja kiinni, niin ei isommat eläimet jää niihin kitumaan.

    oksapuu

    Karhujahti alkoi eilen, eiköhän asia järjesty…

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Monenlaista vesienhallintaan ja maankäyttöön liittyvää asiaa. Sopinee turveketjuun, kun numeron aiheena on monelta kannalta myös turvemaiden kestävä käyttö.

    http://www.vesitalous.fi/wp-content/uploads/2021/02/Vesitalous_1_21_LOW.pdf

    Visakallo Visakallo

    Turpeen luokittelu uusiutumattomaksi  sai aikaan aivan käsitämättömiä seurauksia. Esim. turvetuotantoalueelta korjattu energiapuu ja kannot ovat myös uusiutumatonta energiaa, eli käytännössä ongelmajätettä. Samaan aikaan aivan turvetuotantoalueen vierestä korjattu energiapuu ja kannot ovat uusiutuvaa energiaa!

    Kurki

    AJ: Ojituksen on tarkoitus pysäyttää turpeen kasvu, joten sen kasvu lienee aika pieni? Samoin kuin vettyneistä ojista tulevan metaanin.

    Siinäpä kysymys.

    Pintasammaleet ja muukin kasvillisuus rehevillä turvepohjilla taitavat kasvaa hyvin ? 1mm vuodessa eli 1 tn/ha/v. Kasvaahan tällaisella maaperällä kaikki kasvit hyvin puutkin. Silloin kun turpeen muodostus on loppunut, niin pintasammalten (+muu kasvillisuus) kasvun sitomalla hiilellä on jokin puoliintumisaiaka ja sen 2-kertaisen ajan jälkeen vuotuisen kasvun hiilensidonta purkautuu. Eli pintakasvien  vuotuinen hiilensidonta palautuu ilmakehään esim 10 vuoden (puoliintumisaika 5 vuotta) päästä.

    Maapäästön on oltava pelkästään vanhan hiilivaraston purkautumista.

    Tilastokeskus linkin taulukossa 1.7 sivu 45 ojitettujen turvmaapohjien 5 milj.ha maapäästöksi on ilmoitettu 2019 4, 1 milj.CO2-tn/v, joka olisi n.0,8 CO2-tn/ha.

    Onko tämä päästö vanhan varaston purkautumista?

    https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    Rane

    Näyttää siltä ettei aloitteen alullepanijoilla ole tarkoitustakaan saada sillä jotain aikaan.Keräys on päättynyt jo hyvän aikaa sitten eikä se ole vieläkään tarkastettavana.Vertailun vuoksi tämä translakialoitteen kannatusilmoituksen kerääminen aloitettiin pari kuukautta myöhemmin ja kesti vain 1,5 kuukautta ja on ollut jo kotvan eduskunnan käsittelyssä.Transut siis kiilasivat turvemiesten ohi jonossa.

    Oikeus olla – kansalaisaloite oikeudenmukaisemman translain puolesta – Kansalaisaloitepalvelu

    Puuki

    Ainakin turvemailla hiiltä kertyy maaperään ja osa siitä painuu syvemmälle ja saattaa säilyä tuhansia vuosia.

    Jos turvemaiden maaperäpäästö on keskim. 0,8 t /ha, niin ei tarvi olla kummanen puun kasvu, kun se kompensoituu.  Jo kitumaalla kasvaa usein sen verran puuta.

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 1,171)