› Keskustelut › Luonto › Turve uusiutuvaksi

Esillä 10 vastausta, 981 - 990 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 98 99 100 … 116 117 118
  • Tolopainen 11.9.2021, 06:25

    Kyllä minäkin olen nähnyt tukkipuuta omassa energiapuukasassa, kun en muutamaa raakkia viitsinyt alkaa kuituna myymään, menivät oksineen energiaksi. Hinnassa tietenkin hävisi jonkin euron, kun hakemitta syö metsänomistajan pöydästä. Saa loppua tuo energiapuukauppa, en enää lahjoita puuta, lahotkoot vaikka metsään.

    Kurki 16.9.2021, 16:59

    Pitäisi kysyä Tilastokeskukselta linkin Taulukon 1.7/sivu 45, kun orgaanisten maiden maapäästöihin ”DOM+SOM turvemaat on laskettu maapäästöä esimerkiksi vuonna 2019 +4,1 milj.CO2-tn. Onko tuo päästö pelkästään maaperän vanhan hiilivarston purkautumista? Ettei siihen vain ole laskettu mukaan turpeen vuosittaisen kasvun päästöä, jolle on olemasssa vuosittainen nielu?

    On kysytty ja vastaukseksi saatu, että tämä turpeen CO2-sidonnan näennäisnielukertymä – 9,6 Mtn/v ei ole laskelmissa mukana. Turveinfon mukaan hiilinielu olisi 3,44 Mtn/v, joka vastaa CO2-nielua -12,6 Mtn/v, josta vähennetään luonnon soiden CO2-nielu -3 Mtn/v (tämäkin tarkentui) ja saadaan näennäinielu -9,6 Mtn/v.

    Ojaselta saamaani vastaus kysymykseen, onko tuo näennäisnielu mukana hänen laskelmissaan karujen ojitusalueiden hiilinielussa – 0,7 +-0,3 Mtn/v ja rehevien ojitusaluiden jopa -5 Mtn/v hiilinieluissa, vastaus oli, että ON ja mukana on anakin kaikki kuollut karike. Samalla tuli selväksi, että rehevien ojitusalueiden vanha hiilivarasto vähenee keskimäärin summattuna päästöt ja nielut ja myös 80 cm ojilla, mutta karuilla ojitusalueilla ei vanhan hiilivaraston päästöa ole, on vain kuollut karike nielu, joka sisältää myös näennäisnielun. Ojasen linkin sivun 8 päästö ja nieluarvot koskevat vain turvemaapohjaa eivät sisällä metsien hiillinielua.

    Enempää en saanut irti kummaltakaan, kun lopettivat parin vastauksen jälkeen yhteydenpidon. Kysyttävää olisi ollut vaikka kuinka.

    Ojasen kanssa jäi kesken kysymykseni, onko rehevien ojitusalueiden CO2-nielun ollessa -5 Mtn/v sitten kuolleen karikkeen nielu suurempi kuin vanhan hiilivaraston päästö?

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.9.2021, 19:44

    turpeen vuosittaisen kasvun päästöä, jolle on olemassa vuosittainen nielu

    Tämän ’näennäisnielun’ kohdalla tipahdin jälleen kokonaan kärryiltä, ja niin varmasti myös muut, jos joku muukin kuin minä ja Puuki jaksoi lukea.

    Kun puhutaan ojitettujen suometsien päästöistä, oletetaan kai, että niissä on ojat sellaisessa kunnossa, että turve ei enää kasva vaan vähenee. Mitä rehevämpi suotyyppi ja mitä paksumpi turvekerros on jäljellä, sitä enemmän vähenee. Rehevällä suolla kasvaa tietenkin myös puusto vauhdikkaasti.

    Käykö siis ojitetuissa suometsissäkin sama ilmiö kuin turvepohjaisilla viljelysmailla, että päästöt vähenevät koko ajan? Luultavasti juuri näin käy, kun alueet muuttuvat ojikoista muuttumiksi ja turvekankaiksi. Toivotaan, että suometsätutkimuksella on edelleen riittävät resurssit myös metsäpuolella, jotta tämä kehitys voidaan todentaa ja siirtää kasvihuonekaasuinventaarion lukuihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.9.2021, 21:40

    Olen aina ollut siinä uskossa että rahkasammalien kasvu loppuu kun suo ojitetaan. Tulee sinne tietenkin muuttumaan ja turvekankaasen uudet kasvit metsän pohjalle, eihän se kasvittomaksi jää. Kariketta niistäkin tulee ja vielä enemmän kasvavista puista. Tämän monimutkaisemmista en itse osaa tilannetta hahmottaa. Olette päässeet Paavon kanssa seuraavalle tasolle jonne muut eivät ehkä pysty seuraamaan. 👍🙂

    Tolopainen 17.9.2021, 04:07

    Ojittamattoman suon rahkasammalen kasvu loppuu myös joskus. En ole missään nähnyt kilometrien korkuisia suoalueita. Niiden pitää olla ympäristöään matalammalla, jotta pysyvät kosteina. Meidän on turha kuvitella luontoa ja ilmastoa stabiilina, sitä se ei ole koskaan ollut. Jos olisi ollut ihmiset ja eläimet olisi jääneet syntymättä. Ei niitä kukaan luonut ole. Vaikka ihminen kuvittelee kun ei ymmärrä evoluutiota. Uutta elämää syntyy jatkuvasti ja vanhaa kuolee ilman minkäänlaista ohjausta avaruudesta.

    Puuki 17.9.2021, 06:50

    Eihän se sammalen kasvu lopu heti ojituksen jälkeen, hidastuu pikkuhiljaa, jos ojat toimii.  Vasta myöhemmin turvekankaaksi muuttuessa loppuu mutta niin loppuu turpeen hajoaminenkin vanhoilla turvekankailla ja CO2- päästöt vähenee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.9.2021, 11:55

    Tolopainen, onhan esimerkiksi Leivonmäen kansallispuistossa 10 metrin turvekerros, jonka kasvaminen on kestänyt 10000 vuotta ja jatkuu edelleen.

    Muuttumaksi ja turvekankaaksi kehittyminen alkanee siitä hetkestä kun rahkasammalen ja sarojen kasvu loppuu. Etsisin sitä turpeen kasvun piilonielua uudelleen soistuvilta alueilta, joissa ojat eivät enää toimi kuten pitäisi eikä puuston haihdutus riitä kompensoimaan veden pinnan nousua.

    Petkeles Petkeles 17.9.2021, 15:23

    ”lopettivat parin vastauksen jälkeen yhteydenpidon.”

    Kumma juttu tosiaan.

    Tolopainen 17.9.2021, 15:27

    Maapallolla on soita 400milj ha, 95% on luonnontilassa. Olisi aika erikoista, jos Suomessa suot jätettäisiin hyödyntämättä, kun niitä hyödynnetään maailmanlaajuisesti niin vähän.

     

     

    Kurki 17.9.2021, 16:28

    Kävin tarkastamassa noita karumpia omia ojituksia 30 vuden takaa, jotka kasvaa mäntyä ja ovat valoisia. Kyllä sieltä rahkasammalta löytyy monen mittaista harvempaa tai tiheämpää mattoa. Pituutta enimmillään 15 cm.

    Kasvu ja esiintyminen näkyy olevan kiinni valoisudesta. Tuossa lähellä olevassa kuusikorvessa, josta löyttyy 2 m3 kuusia,  on varjoisia paikoja, joissa maa on paljas. Muuten paikka paikoin runsasta mustikkavarsikkoa. Neulas- ja lehtikariketta näkyy olevan jo paljon, vaikka lehdet ovat puissa suurimmilta osin.

    Karikkeilla taitaa olla suurin vaikutus ojitettujen turvemaiden hiilivaraston muutoksiin ei niinkään sammaleilla.

     

Esillä 10 vastausta, 981 - 990 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 98 99 100 … 116 117 118