Keskustelut Luonto Turve

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 323)
  • Turve

    Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna  puun polttoon?  Hiilitaseen kannalta?  Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?

  • MaalaisSeppo

    Puukin vertailukohta on väärä. Pitää ottaa huomioon myös poistetun hiilen määrä (ilmakehään vapautettu hiili). Metsän osalta se otetaan, ja siitä huolimatta hakkuu on hiilitaseen (sitoutuminen ja varasto) kannalta järkevää. Soidenkin osalta todella pitkällä aikavälillä voi olla järkevää, muttei läheskään niin järkevää kuin metsän osalta.

     

    Apli

    Jonkin verran ovat tehneet peltoja entisistä turvesoista, en usko turpeen uudelleen tulemiseen, jonkin verran sitä kesällä nostetaan mutta homma on kyllä laajamittaisesti paketissa, usko on mennyt kuten eräs tuttu turveyrittäjä sanoi, hän otti romutuspalkkiorahat ja lopetti lopullisesti, suot on myyty ja uusi omistaja laittaa ne metsälle.

    Kurki

    Luonnon suo sitoo ilmasta CO2 noin 0,75 tn/ha/v, joka vastaa 1 mm kertymää eli 1500 mm syvä turvesuo poltettuna antaisi CO2-päästöksi 1125 tn/ha.

    Luonnon suon keskimääräinen metaanipäästö on n. 3 ekv-tn/ha/v, joka poistuu suon kuivatuksella.

    Jos metsitetty turvesuon pohja kasvaisi puuta 5 m3/ha/v, se vastaisi CO2-nielua 1,3*5= 6,5 tn/ha/v.

    Näin laskein 1,5 m syvyisen turvesuon polttamisen päästöt korvautuisivat vielä huomioon otettuna suon hiilen sidonnan menetys (1125/3+6,5-0,75) 128 vuodessa eli metsän kiertoajassa. Ei kestäisi tuhansia vuosia.

    Toistan vielä, että matalaturpeisista suopelloista voidaan tehdä kivennäismaa peltoja nopeasti hautaamalla pintaturve turvekerroksen alapuolisella kivennäismaakeroksella pohjaveden alapuolelle näin:

    – kaivetaan 2,0 m syvä ja 1,0 leveä oja ja sen viereen 2,0 m päähän uusi samanlainen oja, josta pintaturve ja ojien välinen pintaturve siirretään viereisen ojan pohjalle ja tälle 3m leveydelle ojan pohjasta kivennäismaata 50 cm tasaisesti. Näin sitten jatketaan aina uusi oja 2 m päähän. Isolla telakaivurilla jo päivässä tekee 1 ha verran kivennäispeltoa.

    Minä olen tehnyt tätä pienellä maatilakaivurilla monet hehtaarit.

    Muokattu 19.03.2022

    Puuki

    Onhan se metsän hiilitase parempi kuin turvesuon.  Mutta se ”tuhansia vuosia kestävä” palautuminen ei pidä alkuunkaan paikkaansa , jos alue ennallistetaan metsän kasvatuksella.

    Turpeesta tehtiin pahis ilmastonmuutoksen kannalta jotta saatiin noston lopetus alulle ja aikaan Suomessa.  Juuri kun olis Vapollaki alkanut vesiensuojelutoimet olla valmiina entistä paremmin kunnossa ja luonnonsuojelun huomioon ottaminen mukana toimissa.    Kuitenkin nyt pitää ostaa sitten ulkomailta se tarvittava turve mm. kasvuturvetta ja kuiviketurvetta.

    Pääpointti on että verrattuna öljyyn, ruskohiilen ja hiilen käyttöön , niin turvekin on paljon parempi vaihtoehto myös lämmityskäytössä.  Pitäisi laskea hiilitasetta laajemmin kuin vain lyhyeltä ajalta.    Kompensaatiovaikutukset mukana , mutta se ei sovi nykyvihriäiden agendaan joten tosiasiat sai väistyä ideologian tieltä.    Eihän niille sovi puunkäyttökään sellun keittoon vaikka myös siinä tehdään jo paljon uusia tuotteita jotka korvaa fossiilisia saastuttavampia tuotteita monella tavalla.

    PS Jossain lehdessä oli erään metsäyhtiön hiilitaselaskelma .  Suurinpiirtein lopputulema oli että kompensaatiovaikutus mukana toiminta oli selvästi ( n. 2 x ero) hiiltä sitovaa ei nettohiilipäästöjä aiheuttavaa.   Se voidaan hyvin perustella miksi hiilitase pysyy hyvänä vaikka puuta korjataan ja käytetään  suht. paljon.   Lisäksi kaikista hiilitasevertailuista puuttuu muovin ja mikromuovin erittäin isot muut haitat luonnossa.

    A.Jalkanen

    Turpeen käyttö voidaan suunnata jo valmiiksi ojitetuille soille, jolloin ei puututa luonnontilassa oleviin varastoihin. Nykyinen asenneilmapiiri on soiden osalta suuntautunut ennemminkin ennallistamiseen kuin uusien neitseellisten alueiden ojittamiseen.

    Kurki

    Luonnon soiden hiilivaraston polttaminen olisi pitkässä juoksussa kestävää. Noin 150..200 vuoden päästä metsien hiilensodonta ja metaanipäästöjen lakkaaminen on korvannut poltosta aiheituneet päästöt.

    Siitä eteenpäin suopohjat ovat kuten nykyiset kivennäismaapohjaiset metsät ilman maapäästöjä.

    MaalaisSeppo

    Kurki ei ole ottanut huomioon luonnontilaisen suon hiiltasetta. Ei riitä, että polttoturvesuo palautuu hiilitaseeltaan ennalleen. Palautumisaikana (140 v) käsittelemättömän suon turve on kasvanut paksuutta Kurjen mukaan 140 mm.

    1.5 m paksuisen turvepatjan (15000 m3) polton CO2 päästö on Kurjen mukaan 1125 tn.  Vaikuttaa melko pieneltä.

    Kurki

    Pitää muistaa, että luonnon suon suomassasta suurin osa on vettä .

    Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla TIIVISTELMÄ Raportti käsittelee turpeen ikää ja pitkäaikaista kerrostumisnopeutta Lounais-Suomessa. Tutkimuksessa on mukana 16 suota, joiden pohjaturve on ajoitettu radiohiilimenetelmällä. Kahdelta suolta on turvekerros ajoitettu usealta syvyydeltä, mikä mahdollistaa turpeen kerrostumisnopeuden vaihtelujen tarkastelun viimeisimmän 9000 vuoden aikana. Soiden ikä vaihtelee 1300 ja vuoden välillä. Turvetta on kerrostunut 4 metriä 4900 vuodessa, mikä on ajoitettujen turvekerrostumien keski-ikä. Turpeen kerrostuminen on ollut 0,87 mm vuodessa eli 87 cm tuhannessa vuodessa.

    Linkistä:

    https://docplayer.fi/17064029-Turpeen-ika-ja-kerrostumisnopeus-lounais-suomen-soilla.html

    MaalaisSeppo

    15000 m3 alkuperäistä, käsittelemätöntä suoturvetta sisältää huomattavasti vettä ja ilmaa. Tuotettaessa jyrsinturvetta, suurin osa vedestä valuu pois ja haihtuu. Arvioisin, että toimitusvaiheessa 1.5 m turvepatjasta tulee jyrsinturvetta 7000 m3. Painoa n 2200 tn, eli poltettaessa hiilidioksidipäästöt n 2200 tn. Kyllä ainakin satoja vuosia kestää suon hiilitaseen palautuminen käsittelemättömän verrokkisuon tasolle.

    On kuitenkin mahdollista, että hyvillä kivennäismaapohjilla ja vesitalouden kunnostuksella suon pohja saadaan kasvamaan todella hyvin puuta, mikä lyhentää huomattavasti toipumisaikaa ja voisi olla pitkässä juoksussa hiilitaseenkin kannalta järkevä hyödyntää.

    MaalaisSeppo

    Toimitusvaiheessa turve sisältää vettä ja ilmaa. Kuutiopaino 320 kg/m3. Toimitustilaisen turpeen polton CO2 päästö on n 1000kg/tn. Tästä räknäilin päästöksi 2200tn/ha.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 323)