Keskustelut Metsänomistus Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 267)
  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

  • Gla Gla

    Reiman kannattaisi tarkastella, mistä kiertojan kannattavuus muodostuu. Oleellinen osuus on kuitupuulla eli nimenomaan Jessen toistelemalla syyllä (aika). Itse en tiedä, miten tuon etumatkan paikkaisin tukkipuun kasvatusta tehostamalla. Kuitupuu ei ole pois tukin tuotoksesta.

    Maalaissepon kanssa olen eri mieltä siitä, että puun tuotannon lisääminen edellyttää puun hinnan nousua. Toki tuo on varsin miellyttävä visio, mutta tuskin realismia. Silti puun tuotantoa on lisättävä, koska globaalisti pitää siirtyä uusiutumattomista raaka-aineista uusiutuviin. Perusasia siinä on tehdä hoidot oikeaan aikaan eli minimoida kustannukset. Tällä hetkellä Suomessa on runsaasti varakkaita metsäomistajia päätellen hoitorästien määrästä. Tuo varakkuus ei voi olla peräisin metsätaloudesta.

    MaalaisSeppo

    Ellei hinta nouse, nykymeno ei metsäpuolella muutu ainakaan parempaan suuntaan. Puun tarvehan lisääntyy. Nykyhinnoilla puuta ei tule markkinoille paljoa enempää.

    Puiden kasvatuksen hinta nousee koko ajan, joten miksi kasvattaa merkittävästi enemmän nykyhinnoilla?

    Gla Gla

    Koska kasvatusketju ei läheskään aina ole optimaalinen ja koska jokaisen metsätalouden harjoittajan kannattaa tuottaa mahdollisimman paljon puuta. Reiman vastinetta varten täsmennän vielä, että ei kuitenkaan kustannuksista piittaamatta, vaan tiukkaa kulukuria noudattamalla huolehtimalla toimenpiteiden ajoituksista. Vain myydystä puusta saa rahaa, joten itse ainakin pyrin myymään mahdollisimman paljon. Muillakin aloilla tuotantoa joudutaan tehostamaan, miksi se metsässä olisi poikkeava ilmiö?
    .

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Maalaisseppo:
    ”Puun tarvehan lisääntyy. Nykyhinnoilla puuta ei tule markkinoille paljoa enempää. ”

    Jos hinnat eivät nykyisestä laske, mutta ostajat alkavat ostaa, joka puoleella maata, kokovuotisesti, ilman ”Ostokieltoja”, niin hämmästyyttävän paljon Suomesta puuta irtoaa todella näilläkin hinnoilla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Reima Ranta

    Jotain edistystä sentään on tapahtunut, kun täällä puhutaan jo kasvatusajan merkityksestä. Toisin sanoen korko on alkanut eräillä raksuttaa, siitähän ajassa on kysymys.

    Kerroin edellä, kuinka mäntyä kannattaa kasvattaa. On aivan selvää, että vain tukkipuun tuottamiseen kannattaa jotakin uhrauksia metsässä tehdä, koska sen hinta on moninkertainen. Taloudellisesti tyhmintä mahdollista metsänhoitoa on alaharventaa hyvänlaatuisia kuiturunkoja. Kasvu kannattaa pyrkiä suuntaamaan tukkipuuhun, vain sen eteen metsässä jotakin on kannattavaa tehdä. Tavoite on yhdensuuntainen hiilensidonnan näkökulmasta.

    Kustannukset (työn hinta) ja kuitupuun hinta kulkevat aivan eri käyrillä. Kuitupuuhun kannatta panostaa, jos saisimme tänne halpatyövoimaa. Porukkaa, joka hikoilee metsässä 15 tuntista päivää, 3 euroa tunti, ei tällä omalla porukalla. Meillä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä pärjätä kansainvälisessä kilpailussa tällä saralla.

    Reima Ranta

    Pitää Jees osata laskea vähän muutakin kuin muhvien alennusprosentteja (0-90%).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Katselin ohjelman. Ei ollut aivan kaikista napakin MOTti, vaan ei oikein tiennyt mikä pääviestinsä olisi. Minusta kritiikin terävin kärki ei osoittanut hiilitaseen heikkenemiseen. Puunkäyttöä ON varaa lisätä, jos ei hirttäydytä siihen lupaukseen, että hiilitaseen olisi aina ja iankaikkisesti oltava positiivinen. Se johtaisi metsien museointiin, kuten tohtori emeritustutkija Juha Lappi on laskelmillaan osoittanut.

    Kuten MaalaisSeppo kirjoittaa, puun tuotantoa voidaan myös lisätä. Tällä hetkellä puun hintataso ei ole sellainen, että merkittäviä lisäpanostuksia metsänhoitoon näyttäisi olevan tulossa, mutta toivotaan että hinnat vahvistuvat uusien tuotteiden myötä.

    Minusta ohjelmassa muistutettiin siitä, että kannattaisi pohtia monelta kantilta sitä mihin puuta halutaan käyttää. Kannattaako valtion tukea suurilla summilla iiikennepolttoaineiden (biodiesel, biobensa) tuotantoa? Puu voidaan polttaa myös suoraan lämmön- ja sähköntuotannossa. Lämpöä ja sähköä tulee myös muun puunjalostuksen sivutuotteena. Sähköllä voidaan ladata auton akut.

    Mielestäni valtion tuki kannattaisi kohdistaa autokannan uudistumiseen eli suosia sähkö- ja kaasuautoja. Mikä tahansa nykyään liikenteessä kulkeva auto voidaan muuttaa kulkemaan kaasulla ja uusia automalleja tulee koko ajan. Jätteistä tehty biokaasu on periaatteessa täysin päästötön energianlähde.

    MaalaisSeppo

    Tulossa ja suunnitteilla olevat investoinnit lisäävät lähinnä kuitu- ja energiapuun kysyntää. Toisaalta hiilitasemme vahvistaminen edellyttää metsiemme kasvun reipasta lisäämistä, mihin onkin hyvät mahdollisuudet. Lisääntyvä kasvu tuo markkinoille myös tukkipuuta, jonka kysyntä ei nouse samassa tahdissa. Tukin minimiläpimita tullee nousemaan ja pikkutukkimarkkinat hiipuvat. Järeä tukki mennee hyvin kaupaksi.

    En kannata sähköautojen tukea. Kannattaa muistaa miten on käynyt tuulivoimatuen. Sillä yritettiin avittaa kotimaisten myllyjen pääsyä Tanskan malliin maailmanmarkkinoille. Kotimaiset toimijat epäonnistuivat surkeasti ja myllyt tuodaan ulkomailta. Lisäksi useat voimalayritykset ovat ulkomaisessa omistuksessa. Tuulimyllytuki on kohta 400 miljoonaa vuodessa ja siitä huomattava osa valuu ulkomaille. Sähköautojenkin energiasta huomattava osa tuotaisiin ulkomailta. Lisäksi siirtomaksusta osa valuisi veroparatiiseihin.

    Biopolttoaineiden käyttö on Suomelle järkevämpää. On otettava huomioon, että biotuotteita myös viedään. Lisäplussana on se, että niissä tuontipanosten osuus on pieni.

    Reima Ranta

    Mitä minä luen MaalaisSeppo? Puutuotantoa olisi sinusta lisättävä!

    Miksi ihmeessä? Ylituotanto on jo nyt huomattava ja tuottajahinta kannattamaton ja hinta laskeva tuotantokustannuksiin verrattuna. Panostaminen lisätuotantoon vain nostaisi kustannuksia entisestään ja lisäisi ylituotantoa. Älytöntä!!!

    Tämä on tätä metsäpuolen pähkähullua liturgiaa!

    Ainut mitä metsänomistaja voi tilanteessa tehdä, on karsia kaikki mahdolliset kulut ja ottaa se minkä luonto lahjaksi antaa.

    On teillä ihme toiveajattelua. Täällä mukamas keksitään puusta jotakin ihmejuttuja, joita muut ei keksi – naurettavaa! Olemme täällä kuidun tuottamisessa piiiiitkällä takamatkalla. Kaukana kaikesta, kylmä, huippukallis kustannustaso jne.

    MaalaisSeppo

    Kuten aikaisemmissa viesteissäni olen todennut, niin puun tuotannon lisääminen edellyttää puun hinnan nousua. Nykyhinnoilla on pikemminkin riskinä tuotannon lasku, mistä ovat osoituksena hoitorästit.

    Hiilitaseemme muutostarpeet kuitenkin edellyttävät puun tuotannon ja käytön lisäämistä. Tämä taas ei onnistu, ellei puun hinta nouse tai verotus kevene. Ehkä tulee käyttöön alkutuottaja vähennys.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 267)