Keskustelut Metsänomistus Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 267)
  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

  • kepa

    Tokihan nyt on hyvä aika myydäkkin metsiä kun kysyntä on kovaa.
    Mutta ajattelin asiaa ostajan näkökulmasta. Suuressa osassa metsätilakaupoista mitä tiedän ei ole järjenhäivää.
    Ekana ostetaan metsätila reiluun ylihintaan ja sitten ihmetellään että eipä se kannattavaa olekkaan tuo metsänomistaminen.
    Minä en itse myy metsiä ainakaan tällä hetkellä vaikka varmasti voisi olla järkevää myydäkkin taimikkotiloja pois. Teen tarjouksia ja etsiskelen sopivia palstoja niistä aina joku johtaa kauppaan. Niitä sitten kunnostelen ja pistän hyvään tuottokuntoon. Se on varsin mielenkiintoista toimintaa ja pidän siitä että saa aina uusia projekteja työn alle.

    Gla Gla

    Näätä: ”Tuon kirjoittamani jälkeen kerrot minulle koron vaikutuksesta ja markkinahinnoista…?”

    Totesit, ettei kukaan ole vielä kyseenalaistanut sitä, etteikö tilan hinnan pitäisi korreloida puun hinnan kanssa. Nyt on ainakin kaksi kirjoittajaa kyseenalaistanut tuon väitteen.

    Näätä: ”Mitkä ovat ne muut tekijät, joista puhut? ”

    En puhunut muista kuin puun hinnasta ja laskentakorosta. Enkä osaa täsmällisesti määritellä, mitkä tekijät lopullisen markkinahinnan muodostaa. Omassa laskennassa kolmas muuttuja on ennuste puun kasvusta ja kun Metla hiljattain julkaisi hoidettujen uudistusalojen ennusteet puun kehityksestä, tuon mukaan laskien metsästä voi maksaa enemmän kuin vanhojen kasvumallien mukaan laskien.

    Petkeles Petkeles

    Kahtokeepa Maaseuvun Tulvaisuus ke 19.10.2016
    Lauri Tapio, MTK:n palakkalistoilta kirjottaa siihen malliin että voes antoo urhoollissuusmitallin kun ottaa huomijjoon kirjottajan toemintaympäristön!

    hemputtaja

    Palaanpa tuohon vieraantuneisuuteen. Tutkijat saavat nyt armon – tässä tapauksessa.

    Eilen lehdessä moitittiin suureen tekstiin Espoon kaupungin metsä- puistoammattilaisia hakkuista. Olivat tehneet hiiiirveän rikoksen ja pilanneet monimuotoisen luonnon metsän. Annettiin kyllä jonkinlainen puolustuspuheenvuoro hakkuista vastanneellekin.

    On tullut katseltua noita Espoon kaupunkimetsiä. Ovat lähes järkiään täysin hoitamattomia, entisiä, metsittyneitä – tai oikeastaan pusikoituneita – peltoja ja laitumia. Entisillä hakamailla muutama vanha kuusi ja komeita ikimäntyjä. Vanhoilta pelloilta ja asuinpaikoilta vanhukset puuttuvat. Molemmissa alhaalla sen perkeleenmoinen, loppusuoralla lahoava vitikko leppää, raitaa, pajua, tammea, haapaa, jne. Vain tollo kehtaa väittää monimuotoiseksi.

    Raivauksella noista saa kuitenkin kaupunkilaisille nätin, puistomaisen ja harvan metsän, joka muuttuu todella monimuotoiseksi varsin nopeasti. Säilyneet lehti- ja havupuiden taimet myös paikkaavat nopeasti harvuuden.

    Lyhyesti, Hesari revitti eteenpäin – ympäristöyhdistyksen puheenjohtajan täysin vieraantuneita paskapuheita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yleensä hoitamaton metsä on monimuotoisempi kuin hoitamaton, noin karkeana pääsääntönä. Kaupunkimetsien kyseessä ollen pitäisi olla olemassa suunnitelma, mitkä alueet hoidetaan ja missä tuotetaan monimuotoisuushyötyjä. Pienet puistoalueet pitää harventaa jo turvallisuussyistä – siis saadaan parempi näkyvyys ja ihmisille vaaralliset lahopuut pois ulkoilureittien varrelta. Isoihin puistoihin voidaan jättää hoitamattomia alueita, koska jos menee myrskyllä hoitamattomaan metsään niin menee mielestäni omalla vastuulla.

    hemputtaja

    Anneli on oikeassa.

    Tuollainen loppusuoralla oleva hoitamaton riukumetsä on vaarallinen.

    Tuossa likellä on/oli esimerkiksi kolme sulkalatvakoivua. Rinnantasa n. 16 – 18 cm, Pituutta riitti. Pistotie aukaisi reittiä ja koivuihin iski kääpä (monimuotoista). Kaikki kolme ovat nyt rojahtaneet alas ja osa puolivälistä. Ihme kyllä tien puoli on säästynyt. Kaempana on tekopolku, jossa eri lajien lehtipuuta on rojahdellut poikki tien vähän päästä. Toistaiseksi ei ole allejääneitä.

    Yleensä rauhassa ollut metsä on tosiaan monimuotoinen – paitsi ikikuusikko – ja oikeastaan ikimännikkökin valiintuu lopulta yksitoikkoiseen, viihtyisään tasapainoon.

    Nämä Espoon rääseiköt eivät sitä ole. 5 – 10 senttistä raippaa niin tiheässä, että vähiin jää kasvutila muulle kasvustolle.

    Rane

    Jos muutama cityvihreä jäisi kaupunkipuistossa lahon latvan ruhjomaksi niin kyseessä olisi luonnonvalinta sen jaloimmassa muodossa.Rane vastustaa viimeiseen asti puistohakkuita.
    Näpit irti lahopuista!!!

    hemputtaja

    ### Jos muutama cityvihreä jäisi kaupunkipuistossa lahon latvan ruhjomaksi niin kyseessä olisi luonnonvalinta sen jaloimmassa muodossa.Rane vastustaa viimeiseen asti puistohakkuita.
    Näpit irti lahopuista!!!
    Lähetetty: 4 h, 0 min sitten
    Lähettäjä: Rane ###

    Elä viitti. Kulkijat ovat enimmäkseen muita. Cityvihreät ovat kapakissa miettimässä seuraavia puita, joihin kiinnittyä. Voiskohan joku neuvoa, että kannattaa kiinnittyä lahopuuhun kun lahosta on niin pulaa. Poikkeuksena latvalaho. Siitä ei ole pulaa näissä luontoasioissa.

    Pari kolme vuotta sitten tuollaisen alle jäi Espoossa kolme immeistä. Muistaakseni vaunuissa ollut lapsi kuoli. Tosin en ole lapsesta varma. Joku kuoli kuitenkin.

    Gla Gla

    Tämän vuoden Jukolan viestissä neljä ihmistä jäi kaatuneen puun alle. Tarkempaa tietoa minulle ei ole puoluekannoista tai muusta ideologiasta, mutta lehtitietojen mukaan yksi noista loukkaantui vakavasti. Kyse ei ollut puistometsästä, mutta alueella oli tapahtuman takia runsaasti ihmisiä, joten tilannetta voi verrata kaupungin ulkoilualueeseen.

    Metsuri motokuski

    Poikkeuksetta jokaisessa kaupungissa on hyvät ja ajantasaiset metsäsuunnitelmat. Nissä on kyllä huomioitu myös hoidotta jäävät alueet. Nykyään taitaa olla että ainakin näillä maakuntien pääkaupugeilla on niin suuri rahan tarve että ylimmääräinen raha revitään metsistä. Mikä onkin ihan oikein.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 267)