Keskustelut Metsänomistus Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

Tämä aihe sisältää 267 vastausta, 25 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 3 vuotta sitten.

Esillä 7 vastausta, 261 - 267 (kaikkiaan 267)
  • Tutkijat ja toimittajat täysin vieraantuneita todellisuudesta

    Katselitteko äskeistä MOT ohjelmaa koskien metsiemme käyttöä bionergiatuotteiden raaka-aineena. Toimittajat ja tutkimuksessa olleet tutkijat olivat täysiä puusilmiä.

    Heidän tilannekuvansa mukaan puuraaka-ainetta käyttävä teollisuus monipuolistuu ja puun käyttömäärä lisääntyy, jolloin metsiemme hiilitase heikkenee. Joidenkin tuotteiden tuotannon päästöt ovat jopa nykyisiä vastaavia suuremmat. Puun kasvatuspuolen tehostamiseen ei paneuduttu lainkaan.

    Syntynyt ajatusharha esim biopolttoaineiden suuremmista päästöistä perustuu ilmeisesti oletukseen, että puuta käyttävän teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä huolimatta puun tuotantopuolella ei tapahdu mitään. Eihän se nyt niin mene, jos puun käyttöä lisätään reippaasti, nousee myös puun hinta, mikä kannustaa metsänomistajia lisäämään puiden kasvua. Uskoisin, että metsiemme vuotuista kasvua voidaan lisätä vähintään 30 %, jos niin halutaan. Raha voisi olla sopiva kannustin. Vierastan kuitenkin ajatusta että metsänomistajille maksettaisiin puiden hakkaamattomuudesta eli maksettaisiin hiilivarastokorvauksia. Eli valtio ottaisi velkaa ko tarkoitukseen. Samaa tietysti tekisivät muut velkaiset valtiot. Mitähän siitäkin seuraisi. Parempi lisätä puun kaupallista käyttöä ja vähetää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä

  • hemputtaja

    ### Poikkeuksetta jokaisessa kaupungissa on hyvät ja ajantasaiset metsäsuunnitelmat. Nissä on kyllä huomioitu myös hoidotta jäävät alueet. Nykyään taitaa olla että ainakin näillä maakuntien pääkaupugeilla on niin suuri rahan tarve että ylimmääräinen raha revitään metsistä. Mikä onkin ihan oikein.
    Lähetetty: 1 h, 40 min sitten
    Lähettäjä: Metsuri motokuski ###

    Näinhän se on. Kuntien omat metsät ovat hyvässä hoidossa. Joskus tietenkin on hankalia kohteita, kun on aina iso lauma tietoviisaita neuvomassa/moittimassa.

    Sitten ovat kaava-alueiden yksityiset metsät, rakennusfirmoille pyykitetyt jne. Ne jäävät järkiään hoitamatta ja ovat melkoisia ryteikköjä ainakin täällä pääkaupunkisedulla.

    Ilmeisesti ei joko osata hoitaa tai byrokratian takia on liian hankalaa. Sitten kyllä saha soi kun rakentaminen alkaa.

    hemputtaja

    Kaikki lehdet/toimittajat eivät ole täysin vieraantuneet todellisuudesta. Metsälehti mm. yrittää pysyä tässä maailmassa.

    Metsälehdessä 10.11.2016 oli hyvä kolumni otsikolla ”Lupaavat tutkijat”. Kirjoittaja oli Heikki Smolander. Jutussa ruoditaan aihetta ”Valtionhallinto päättänyt alkaa hyödyntämään tutkimustietoa päätöksenteossa”. Smolander toteaa, että hyvä ja viisasta, mutta ei ihan ongelmatonta. Näitä erilaisia mielipiteitä kun metsäalalla riittää ja monen tutkijankin sanoma saattaa perustua muuhun kuin tietoon.

    Eturintamaan myös tuppaavat tutkijoistakin julkisuushakuiset ”linssiluteet” ja moni pätevämpi jää varjoon. Jatkuva kasvatus on hyvä esimerkki, missä helposti mennään.

    Moni tutkija myös voi hieman väistellä julkisuutta. Kuraa tuppaa tulemaan liian helposti ja väärässä sävyssä. Hyvä esimerkki on muutama vuosi sitten Tiede -lehdessä ollut artikkeli suon tutkimuksesta. Hyvä ja tasapuolinen juttu, ei olisi pitänyt olla moittimista. Palaute oli kuitenkin pahempaa kuin pyllystä. Vissiin suon tutkijat olisi pitänyt ampua, kun kehtasivat kertoa tekemisistään.

    Epäilen, että nyky- ja entisessäkin ilmapiirissä tiedotusvälineet miettivät tarkkaan julkaisevatko metsäalan tutkimustietoa. Äänekäs ja kärryiltä pudonnut viherkansa kansa kun nostaa äläkän, jos heidän heimoonsa kuulumaton yrittää sanoa jotain täysjärkistä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Smolander kiinnittää huomiota tärkeään asiaan; tutkimukseen uhratut panokset menevät hukkaan ellei tuloksia hyödynnetä. Ruben Stillerin Pressiklubi-ohjelmassa puhuttiin juuri eilen siitä, että ihmiset tekevät päätöksiä enimmäkseen tunteella eikä faktapohjalla. Esimerkiksi puolison valinta, asunnon osto, auton osto, ehdokkaan valinta vaaleissa… lista on loputon. ”Faktojen jälkeisessä ajassa” asia on totta jos se tuntuu todelta.

    Tutkimustiedon käytössä on yksi este: tiedon käyttäjän on oltava aika asiantunteva, että osaa erottaa pätevän tiedon pseudotieteestä. Uusi tutkimustulos ei ole myöskään itsessään mikään lopullinen totuus, vaan se pitää osata suhteuttaa siihen mitä aiheesta tiedetään ennestään. Tarvitaan siis pätevien tiedetoimittajien ammattikunta eri tieteenaloja seuraamaan. Tutkimuslaitosten viestintä on myös avainasemassa, kun käyttäjillä ei ole yleensä aikaa perehtyä alkuperäisjulkaisuihin.

    Tutkimusviestinnässä olisi muuten suositeltavaa, jos tiedeuutisesta pääsee linkin kautta alkuperäisjulkaisuun. Ellei linkkiä ole, niin olisi ainakin mainittava julkaisun nimi, tekijät ja julkaisufoorumi. Vinkki: alkuperäiset löytää helpoiten Google Scholar -palvelusta.

    hemputtaja

    Anneli on oikeassa. Helppoa ei ole tiedon käyttäjillä/etsijöillä. Siinä voi olla yksi syy, miksi julkinen hallinto on luisunut voimakkaasti konsulttivetoiseksi. Ennen pätevä virkamies hoiteli homman kotiin itse –  korkeintaan varmisteli homman joltain luotettavalta tutkijalta, nyt pätevä virkailija tietää hyvän konsultin.

    Lisänä vielä valtion maksupolitiikka. Tutkimusjulkaisut ovat usein maksumuurin takana jossain ihme luettelossa ja komeasti vieraalla kielellä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Käsittääkseni kyllä ainakin ministeriöiden virkamiehet vieläkin hyödyntävät sektoritutkimuslaitoksia politiikanteon ”virka-apuna”. Ilmaiseksi, mutta ihan syystä, sillä ko. laitoksethan ovat osittain ministeriöiden rahoittamia ja niiden tulosohjauksessa.

    Timppa

    Tässä puuenergiakeskustelussa näyttäisi todella olevan valistus tarpeen.  Aika yleinen käsitys tuntuu olevan, että metsän kasvu vähenee pysyvästi, kun kohde harvennetaan.  Ei ollenkaan tiedosteta sitä tietysti meille täällä kirjoittaville päivänselvää asiaa, että jäljelle jääneet puut ottavat kirivaihteen päälle ja parissa vuodessa taas kasvu on tosi vauhdissa.

    Jätkä

    Vanha sanonta on ollut: – Kirves on metsän lääke.

    Ne näyttää noilta jeesustelijoilta jääneen käsittämättä. Suomen metsät ovat kasvaneet viimeiset 60 vuotta joka vuosi enemmän ja enemmän. Mitä enmpi on hakattu, sen paremmin on uusi kasvu tuottanut.

    Hyvä alku saatiin sotakorvausten takia hakatuista aukoista, mm. Osaran aukoista.

Esillä 7 vastausta, 261 - 267 (kaikkiaan 267)