Keskustelut Metsänomistus Uutta ajattelua metsästykseen

  • Tämä aihe sisältää 296 vastausta, 44 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 3 viikkoa sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 296)
  • Uutta ajattelua metsästykseen

    Tervehdys palstalle!

    Olen pitkän linjan metsästäjä ja metsäsijoittaja, ja siltä pohjalta seurannut keskustelua palstalla.

    Minua on alkanut enenevissä määrin häiritä asetelma, jossa metsästysseurat ukkoutuvat ottamatta riveihin nuoria jäseniä ja sorkkaeläinkannat kasvavat hallitsemattomasti. Puhun tilanteesta nimenomaan täällä Etelä-Suomessa. Tyypillisen metsästysseuran keski-ikä liikkuu jossakin 60 ikävuoden ja kuoleman välissä, ja uusia jäseniä seuraan ei oteta ellei tuomisina ole 50 hehtaaria uutta metsästysmaata. Harvalla nuorella tätä on.

    Nykyinen lupajärjestelmä pinta-alavaatimuksineen on mahdollistanut perverssin tilanteen, jossa metsästäjät kasvattavat yhä laajenevaa karjaansa maanomistajan mailla vastaamatta kuitenkaan karjan aiheuttamista vahingoista. Vanhenevilla seuroilla ei oikeasti ole enää kyvykkyyttä saati sitten halukkuutta pienentää kantoja. Kauris-, peura- ja pienpetokantojen leikkaaminen vaatii uutta nuorta verta.

    Kun olemassa olevat seurat eivät näytä selviytyvän velvoitteistaan eivätkä ovet avaudu maattomille nuorille, olemme suunnittelleet perustavamme uuden metsästysseuran, joka koostuu nuorista mutta kokeneista metsästäjistä. Meille metsästys on harrastus, josta saatavista kokemuksista ja saaliista olemme valmiita maksamaan. Maksavathan kaikki muutkin harrastukset.

    Mikä olisi hinta, jolla metsänomistajana olisit valmis vuokraamaan metsäsi uudelle tehokkaasti toimivalle seuralle? Itse olemme ajatelleet, että voisimme maksaa vuokraoikeudesta esim. 10-15 euroa hehtaarilta vuodessa. Tällä menettelyllä metsänomistaja saisi edes jonkin korvauksen vahingoista ja toisaalta kannat saataisiin kohtuulliselle tasolle. Rahallinen vastike toimii nimittäin myös seuralle kannustimena tehdä jalkatyötä ja vastata seuran tärkeimmästä tehtävästä – metsästyksestä.

     

     

     

     

     

  • Nostokoukku

    Veikkaan, että 4 % metsästyskoiran omistajista jää petopolitiikan vuoksi tauolle. Kyselytutkimuksesta saa aina kyselytutkimuksen vastaukset. Jos petopolitiikka muuttuu ja saadaan muutaman suden tappolupa, paljonko se lisää koiran turvallisuutta. Ei merkittävästi. Ns. hirvikoirissa on yleensä yksi kymmenestä sellainen jota kannattaa varjella sudelta. Lopuissa yhdeksässä ei tule suurtakaan vahinkoa. Onko joku kuullut hirvimiehen sanovan, että hänellä on sitten mitään tekemätön koira. Yleensä ne ovat valmiita haukkukuninkaita, kun vain tulisi vietyä kokeisiin. Talvellisesta pentueesta meille jätetyistä kolmesta pennusta yksi osoittaa oireita hirvikoiraksi. Kaksi taitaa joutaa jalostukseen. Koiranjalostuksen tärkein työkalu on lapio.

    Numppi

    Täälläpäin on maan tihein susikanta. Mistään koiriin kohdistuneista hyökkäyksistä en ole kuullut.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Nostis kirjoitti asiaa. 9/10 koirista joutaakin suden suuhun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nostis toisti sen mitä kirjoitti jo aiemmin. Mielestäni nuo lapiopuheet sietäisi lopettaa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Nostis toisti sen mitä kirjoitti jo aiemmin. Mielestäni nuo lapiopuheet sietäisi lopettaa.

    Koirien jalostusta parhaimmillaan. Näin se toimii!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Huonon metsästyskoiran voi antaa seurakoiraksi jos sen luonne on siihen sopiva ja olot sijoituspaikassa ovat rodulle muuten hyvät.

    Perko

    Riittäisi jo kun on ajattelua metsästäjällä. Idiootit ampuu kettuja vaikka ne kohentaa  luonnon ja metsänkestävyyttä  poistaa myös punkin aiheuttamaa ongelmaa.  Ajokoirat  ovat omistajansa kaltaisia.

    Nostokoukku

    Kalle, en sanonut, että joutaa. Sanoin, että ei tule oikein suurta vahinkoa.

    A.J. Metsästyskoiria pidetään ja käytetään metsästykseen. Metsästystä ei ole se, että metsästyskoira kiilloittaa isännän saappaanvarsia. Metsästyskoira elää n. 15 vuotta, ainakin typerä koira, joka ei liiemälti rasita itseään. Toimivat koirat ovat usein lyhytikäisempiä, reissussa kun rähjääntyy. Jos metsästäjän koira sattuu olemaan toimimaton, elätät sitä 15 vuotta, ja ”savu” ei vain ala nousemaan. Tuo aika on kärsimystä molemmille. Yksi mies ei ehdi eläissään kovin monta koiraa kokeilemaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta pitää useita koiria samanaikaisesti. Metsästyskoiraroduista ei ole oikein seurakoiriksi. Kannattaa harkita ottaako/antaako äreäluontoisen juron yhteen isäntään voimakkaasti leimautuvan karjalankarhukoiran jollekkin toiselle seurakoiriksi. Aikuisen koiran antaminen toiseen kotiin on tietenkin nykyaikaa. Lapsillakin saattaa olla isän ja äidin lisäksi useampia uusia koteja, isiä, äitejä ja ”varamummoja-pappoja” melkoinen lauma. Ja ei ole normaalia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nostokoukun vastaväitteet ennakoin ja käsittelin jo edellä. Meillä oli vanhempi jämpti monta vuotta eläkkeellä aktiiviuran jälkeen seurakoirana. Ei se vaikuttanut masentuvan siitä että ei päässyt metsälle, metsälenkeille pääsi kyllä.

    Pääpointti on kuitenkin että lapion käyttö ei ole eläinsuojelulain tarkoittama asiallinen lopetustapa. Ehkä sana lapio on edellä käytössä kuvaannollisesti, eikä ole tarkoitettu otettavaksi kirjaimellisesti.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Metsästyskoira on lisäksi puhdas ulkokoira, metsällä villi ja vapaa. Pullakoirat on sitten asia erikseen, joiden pito turhakkeina tulisi kieltää.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 296)