Keskustelut Metsänomistus Uutta ajattelua metsästykseen

  • Tämä aihe sisältää 296 vastausta, 44 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 296)
  • Uutta ajattelua metsästykseen

    Tervehdys palstalle!

    Olen pitkän linjan metsästäjä ja metsäsijoittaja, ja siltä pohjalta seurannut keskustelua palstalla.

    Minua on alkanut enenevissä määrin häiritä asetelma, jossa metsästysseurat ukkoutuvat ottamatta riveihin nuoria jäseniä ja sorkkaeläinkannat kasvavat hallitsemattomasti. Puhun tilanteesta nimenomaan täällä Etelä-Suomessa. Tyypillisen metsästysseuran keski-ikä liikkuu jossakin 60 ikävuoden ja kuoleman välissä, ja uusia jäseniä seuraan ei oteta ellei tuomisina ole 50 hehtaaria uutta metsästysmaata. Harvalla nuorella tätä on.

    Nykyinen lupajärjestelmä pinta-alavaatimuksineen on mahdollistanut perverssin tilanteen, jossa metsästäjät kasvattavat yhä laajenevaa karjaansa maanomistajan mailla vastaamatta kuitenkaan karjan aiheuttamista vahingoista. Vanhenevilla seuroilla ei oikeasti ole enää kyvykkyyttä saati sitten halukkuutta pienentää kantoja. Kauris-, peura- ja pienpetokantojen leikkaaminen vaatii uutta nuorta verta.

    Kun olemassa olevat seurat eivät näytä selviytyvän velvoitteistaan eivätkä ovet avaudu maattomille nuorille, olemme suunnittelleet perustavamme uuden metsästysseuran, joka koostuu nuorista mutta kokeneista metsästäjistä. Meille metsästys on harrastus, josta saatavista kokemuksista ja saaliista olemme valmiita maksamaan. Maksavathan kaikki muutkin harrastukset.

    Mikä olisi hinta, jolla metsänomistajana olisit valmis vuokraamaan metsäsi uudelle tehokkaasti toimivalle seuralle? Itse olemme ajatelleet, että voisimme maksaa vuokraoikeudesta esim. 10-15 euroa hehtaarilta vuodessa. Tällä menettelyllä metsänomistaja saisi edes jonkin korvauksen vahingoista ja toisaalta kannat saataisiin kohtuulliselle tasolle. Rahallinen vastike toimii nimittäin myös seuralle kannustimena tehdä jalkatyötä ja vastata seuran tärkeimmästä tehtävästä – metsästyksestä.

     

     

     

     

     

  • Rukopiikki

    Raamatussa sanotaan että: ”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.”

    Nostokoukku

    Siksipä katolisissa maissa ahneus on yksi kuolemansynneistä. Luterilaisissa maissa se on yksi kantavimmista hyveistä.

    Gla Gla

    Nostokoukku: ”Mikäpä se lahjaksi ilman työtä ja kuluja syliin tipahtaa, kun ollaan maan kanssa tekemisissä, pellolla tai metsässä. Pitäisikö näin tapahtua? Onko monta elinkeinoa, jossa jotain tapahtuu peukaloita pyörittämällä, ilman työtä ja kustannuksia?”

    Ei taimikko ilman työtä synny, mutta hirvituhojen esto aitaamalla tai Tricon ruiskutuksin on kannattavuudelle täysin ylimääräinen kustannus. Tätä ohikulkijat eivät hyväkuntoisia taimikoita katsellessaan ymmärrä.

    mehtäukko

    Kun työt tehdään tarkoituksenmukaisesti, mo:n rooli jää pitkälle vain kasvun ohjailuun, joka palkitsee tekijänsä. Viidakkojen raivailuissa on ”jokin” aiempi asia mennyt pieleen…

    Visakallo Visakallo

    Asia on juuri kuten Gla totesi. Taitaa yli 90% niistä hyvistä taimikkohavainnoista tulla kuitenkin sieltä tien suunnasta. Jo muutaman kymmenen metrin kävely saappaat jalassa sisälle taimikkoon saattaa muuttaa käsitykset aivan toiseksi. Ei kukaan varmasti oletakaan, että taimikot saataisiin syntymään ja kasvamaan ensiharvennusvaiheeseen vähillä kuluilla ja ponnisteluilla, mutta joku kohtuus pitäisi siinäkin olla. Jos aitaat tai käsittelet taimikkosi monet kerrat Tricolla, tiedät 100% varmuudella, että jossain muualla taimikko vastaavasti syödään. Eihän sorkkaeläimet itseään nälkään tapa. Liian suuri sorkkaeläinkanta on kansantaloudellisesti järjetön.

    suorittava porras suorittava porras

    Pitää muistaa ,että sorkkaeläinkannat Suomen olosuhteissa olisivat minimissään kolminkertaiset ,jos hirviä ei metsästettäisi. Vaihteluväli luonnontilassa 9-40  hirveä tuhannella hehtaarilla. Ruotsissa paikallinen ” ennätys” 60 hirveä tuhannella hehtaarilla aidatulla alueella.

    Aika näyttää ,kuinka korkealle tasolle hirvien määrässä päädytään ,kun metsästystä ei voi enää joka paikassa harjoittaa petouhan takia. Ei nälkä eikä pedot pysty kannan kasvua hillitsemään.

    Pedoillekin on jätettävä jo syömävaraa hirvi tai pari tuhatta hehtaaria kohti siellä, missä metsästys vielä jotenkin onnistuu.

    Nostokoukku

    En ole koskaan nähnyt täällä hirviaitaa yhdenkään taimikon ympärillä. Liikun pää-asiassa valtion ja firmojen alueilla, enkä tiedä täällä Tricoakaan ruiskutetun. Kuitenkin täällä on erinomaisia männyntaimikoita. Hirviäkin on metsästettäväksi asti. Jokin on pahasti vialla, jos metsänomistaja joutuu männintaimikkonsa aitaamaan vuodesta toiseen ne hirviltä varjellakseen. Tuo tuntuu jotenkin uskomattomalta näistä taimikoista katsottuna.

    Visakallo Visakallo

    Koivuntaimikoista on nyt lähinnä kysymys. Ne on täällä etelässä joko aidattava, tai käsiteltävä kaksi kertaa vuodessa Tricolla 4-5 vuoden ajan.

    suorittava porras suorittava porras

    Jaan nostokoukun edellisen kommentin näkemyksen ja kokemukset 100%:sti. Tilanne voi toki muuttua ,kun pyrkivät jättämään turhan paljon lehtipuuta taimikoihin hirviä houkuttelemaan ja mäntyjä varjostamaan monimuotoisuuden nimissä. Jälkimmäinen tuli mieleen puolukoita kerätessäni männyntaimikossa, jossa rengistä (koivu) oli kasvamassa hyvää vauhtia isäntä. ( vinkki Finsilvan taimikkovastaavalle). Samaisen metsäautotien varressa oli toki taimikoita, jossa lehtipuuta ei näkynyt juuri lainkaan ja taimikon kehitysmahdollisuudet vaikuttivat hyvältä. Hirville ei ollut suojaa eikä ylenmäärin syötävää. Tämä on se keino ,jolla hirvivahingot pysyvät kohtuullisina hirvikannan kasvaessa nykyisestään. On toiminut tähänkin asti jopa puolta suuremman hirvikannan aikaan.

    Gla Gla

    Turhaa jossittelua tuo kanadalaiseen tutkimukseen vertaaminen. Eihän täällä kukaan kerro sitäkään, millainen määrä kännipäitä liikenteessä olisi jos poliisi ei valvoisi ja laittaisi noita rautoihin. Silti liikenteessä on rattijuoppoja aivan liikaa. Kaatoluvan alaisten lajien metsästys on kirjattu lakiin ja Suomessa on suuren kaupungin asukasluvun verran porukkaa halukkaana osallistumaan metsästykseen. Aika kaukana ollaan siitä, että metsästäjät menisivät lakkoon.

    Ruotsin katastrofiin on myös turha verrata. Siellä on suuria ongelmia kolareiden, hirvituhojen ja juurikäävän kanssa. Mikset niistä mainitse mitään?

    Miksi pedoille pitäisi jättää jotain, kun kerta pedot ei pysty kannan kasvua hillitsemään.

     

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 296)