Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 1,990)
  • Vaihtoehtoja avohakkuulle

    Merkitty: 

    Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin että niistä tehdään uudessa metsälaissa tiukasti luvanvaraisia.

  • jees h-valta

    Myös Metlan lyhyttä tutkimushistoriaa voi asan tiimoilta katsella.
    Ehdottomasti jos on mahdollista kannattaa mennä luennoille joissa näitä asioita tänä vuonna selvitellään. Metlan Sauli Valkonen on valmistelevassa työryhmässä ja kertoo hyvin kiihkottomasti jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet ja mahdottomuudet.
    ERITTÄIN suositeltavaa!

    vihreen koneen kuski

    Vaihtoehdon kaipuussa on monta perustetta. Jollain se on maiseman ja virkistysmahdollisuuksien säilyminen. Toisella se on kannattavuuden parantaminen ja kolmannella ehkä joku muu. Yhteistä nimittäjää ei siis ole, eikä kannattavuudesta kiinnostuneen metsää varmaankaan kannata käyttää esimerkkinä virkistysmahdollisuuksien säilymisestä.

    Monet tietty haluaa suojella naapurin metsää, koska omaa ei ole. Joskus vaan ihmetyttää, miksi se joka omistamallaan maallaaan tekee niin kuin parhaaksi näkee ja kannattavimmaksi kokee joutuu sylkykupiksi, vaikka vastaavaa virkistys aluetta olisi toisaalla vaikka kuinka. Suomesta ei metsät lopu, vaikka niitä avohakkattaisiinkin, toisaalla kuitenkin varttunut metsä tarjoaa virkistys mahdollisuuksia.

    Scientist Scientist

    Vaihtoja avohakkuille on vaikka kuinka paljon mm. harvennushakkuu, jatkuva kasvatus, siemenpuuhakkuu, pienaukkohakku yms. Ja kaikkia näitä voi halutessaan käyttää. Ei mitään ongelmia. Olen myös uudistanut metsiäni pääosin luontaisesti.

    Mutta en kaipaa yhtään luvanvaraisuutta ja byrokratiaa lisää.

    jees h-valta

    Voihan sitä avohakkuuta nimitellä vaikka puuston rakenteelliseksi uudistukseksi jos se paremmin piiperoita miellyttää. Lyhennetty metsäkin kävisi.

    Scientist Scientist

    Nuoressa metsässä ja hakkuualueellakin on lajistonsa. Itse asiassa putkilokasvien monimuotoisuus lisääntyy. Tulee melko pian horsmaa, vadelmaa yms. Ahomansikkakin saattaa elpyä. Omassa metsässäni jopa löytyi villiruusua ja metsäorvokkia. Tietyt linnutkin tykkäävät enemmän avomaastosta.

    jees h-valta

    Kyllä, olen niin monet aukot jo metsittänyt että voin kokemuksella kertoa että kaikkein mielenkiintoisin on kulkea kahden-kolmen vuoden päästä aukoksi muodostumisesta. Silloin vaihtoehtoluonto on jo herännyt ja eritoten perhoset ja kaikenalaiset pienmönkijätkin jo lämmittelevät auringossa ihan mielikseen. Myös käärmeen saattaa nähdä jos hyvä tuuri käy.

    nuori isäntä

    Rasti seinään.🙂 Nyt täytyy sanoa, että oon Jeessin kanssa aikalailla samaa mieltä. Meillä sellainen n. 1ha:n uudistusala nyt 3 vuoden takaa. Aiemmin tuntui, että alalta sai etsiä merkkejä eläimistä Nyt siellä liikkuu valtava määrä eri eläimiä. Erityisesti eri lintuja ja perhosia.

    Jean S

    Oliskohan tässä kuitenkin myös sellainen asia, että isossa peitteisessä metsässä elelee muutenkin sellaisia lajeja, jotka ovat vähän enemmän metsittyneitä, eli viihtyvät piilossa. Jotain perää asiassa toki ilman muuta on.

    Joo, ei lisää byrokratiaa. Metsää on kuitenkin Suomessa niin paljon, että hädin tuskin metsänomistajat tuntevat omat metsänsä ja mahdollisesti osaavat päättää, mikä niille olisi hyväksi. Jos siinä sitten vielä joku virkamies kävisi metsiä läpi ja miettisi, voiko tähän myöntää aukkohakkuuluvan vai ei, niin hallintokoneiston resurssit eivät tule riittämään.

    Jos jk-hakkuita haluttaisiin jollakin tavalla edistää sen hitaan yleistymisen lisäksi, joka nyt jo on käynnissä, pitäisi edelleen puuttua puumarkkinoiden kauppatapoihin. Aukon tekemisessä ja harvennushakkuussa työmäärä per kuutio on toki eri, mutta ero ei kuitenkaan ole niin suuri kuin mitä puun myyntihinnasta voisi päätellä.

    Käytännössä siis teollisuus päättää mitä ostetaan, eikä niinkään niinpäin, että myyjä päättää mitä myy.

    Puuki

    JK:n ja tasaikäisen kasvatuksen korjuun hinnanerot johtuu siitä, että se on vain  kalliimpaa keräillä puita isolta alueelta kuin pienemmältä alueelta ilman jäävän puuston varomishaittaa .   Toki harvennushakkuissakin korjuu tulee  yksikköhinnaltaan  kalliimmaksi mutta koska kiertoajan  puista suurin osa korjataan vasta päätehakkuuvaiheessa, k:n keskihinta laskee  n. 3 – 6 € alle jk:n korjuuhinnan.  Hakkuukertojakin tulee jk:ssa  yl. 1-2 useampia /kiertoaika. Sekin lisää kustannuksia,  ja jos hakkuut joudutaan tekemään sulan maan aikaan, lisääntyy usein myös maaperävauriot.

    Esim. täysin sulkeutuneessa vanhassa kuusikossa ei pensas-ja pohjakerroksessa kasva  mitään kasveja.  Maan pinnan voi peittää kokonaan  ruskea neulasmatto.   Minusta semmosen alueen monimuotoisuus paranee , jos tehdään kohteelle sopiva ( mm. maastoon sopiva,ei liian laaja-alainen) aukkohakkuu tai sp-hakkuu tms. (Miksei myös joskus väljennyshakkuu  luontaista uudistusta varten vaikka se olisikin pitänyt tehdä jo ennen metsän täyttä sulkeutumista).  Ötököille jätetään tietysti säästöpuita ja-puuryhmiä, lahopuita yms.

     

    Scientist Scientist

    Lajirunsaus on ympäristössä yleensä suuremmillaan erilaisissa rajapinnoissa. Esimerkiksi ympäristössä, jossa on metsää, peltoa, vettä ja aukeaa/suota jne. Pelkän vanhan metsän lajirunsaus ei ole suurin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 1,990)