Keskustelut Metsänhoito Vain yksi harvennus kasvatuskierrossa

Tämä aihe sisältää 69 vastausta, 28 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Metät kunnossa! 3 kuukautta, 1 viikko sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 69)
  • Vain yksi harvennus kasvatuskierrossa

    Kun tässä viime vuosina tehnyt ensiharvennuksia hankintana ja katsellut naapureiden motolla tehtyjä ensiharvennuksia,niin alkanut mieli yhä enemmän kääntymään kasvatuskierrossa yhteen harvennuskertaan
    -hankintahakku on taloudellisesti kannattamantonta,ensiharvennuksen voi korvata
    myöhäisellä taimikonhoidolla maahankaatona
    -motohakkuussa metsä meneen usein liiankin harvaksi ja tuulituhot lisääntyvät etenkin kuusikoissa,samoin maanousemariski kasvaa,taloudellisesti kehnoa tienestiä
    ´-ajolinjat kannattaa suunnitella jo istutusvaiheessa,on turha istuttaa taimia ajolinjoille,taimet jouttuu kuitenkin kaatamaan 4m:n leveydeltä

  • torppari

    jos ajourat valmiiksi aukeat niin jää kertymä aika pieneksi.
    sama kai on istuttaa 600 kpl / ha niin ei ole harvennus huolia.
    raivaat vaan kerran ja oottelet 60 vuotta.
    köyhälle vaan pienikin tili on iso………..

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Musta riittää ku jättää yhden lenkin aukolle muuten samoilla linjoilla.

    Panu Panu

    Tätähän se Mielikäinen uusimmassa Makasiinissa ehdotti. Kuuselle tämä kai olisi potentiaalisin taktiikka.

    Ajourilta saa kuitenkin kuitu- tai jopa tukkipuuta, joten en jättäisi niitä istuttamatta.

    tamperelainen tamperelainen

    Hyviä kommentteja.Yhden harvennuksen taktiikassa ajourat kannattaa varmaankin istuttaa,mutta ei mielestäni kannata niitä istuttaa kahden harvennuksen systeemissä.Tilanne tietysti myös muuttuu kahdelle harvennukselle myötämielisemmäksi,jos kuidun hinta nousisisi 35 – 40 euroon/kiintomotti,johon ei kuitenkaan usko

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Jos ilmasto muuttuu täällä Etelä-Ruotsin kaltaiseksi niin luulisi täällä puutkin kasvavan samalla tavalla eli harventamatta hurjasti. Kerran pitää kuitenkin harventaa, että saa lannoitteet levitettyä.

    Pete

    Itse tähtään yhteen harvennukseen, jonka tulee olla ainespuuharvennus. Risut jätän ajouran suojaksi. Ajouria on mahdoton ennakoida joten ne istutetaan myös. Ne voisi istuttaa ja/tai kasvattaa tiheämmässäkin asennossa. Kannot ovat tärkeässä asemassa hakkuutähteen kanssa jotta harvennus onnistuu kesäkelissäkin, eli esimerkiksi nyt.

    Yhden harvennukseen mallissa taimikonhoidot ( pääsääntöisesti 2kpl per kierto) täytyy tehdä jämptisti ja ajallaan. Tavoitteena tulee olla se, että harvennuksessa jäävät puut ovat kunnon kasvuiskussa ja tukkia alkaa järeytyä heti. Energiapuuharvennuksen jälkeen näin ei ole, sen jäljiltä myös ajoura on jo jossain määrin piloilla jatkoaika ajatellen. Kannot ehtivät lahota ennen seuraavaa harvennusta.

    Istutuskuusikko ”kestää” tiheydessä 900-1000kpl/ha kiertoajan loppuun asti. Näin varsinkin jos lannoittaa ja ollaan mt tai omt pohjalla. Männiköissä 1000kpl/ha on liikaa, eli vaatii toisen harvennuksen. Se ei ole männiköissä kuitenkaan ongelma. Turvemaat ovat asia erikseen, mutta niillä kannattaakin pyrkiä vain yhteen harvennukseen. Toki turvemaissa on todella paljon eroja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Harvana kasvattaminen alusta lähtien on muuten ok, mutta menetelmä voi vaatia karsintaa oksikkuuslaadun turvaamiseksi, ellei harvaan istutusasentoon tule väleihin luonnontaimia tiheyttä lisäämään.

    Timppa

    Tuollainen 1500 runkoa/ha on mielestäni aika sopiva kasvatustiheys. Silloin metsä sulkeutuu, eikä tarvita mitään ennakkoraivauksia, jotka nekin maksavat.

    Kyseessä miten sitten harvennetaan on samalla kyse riskinottohalusta. Ja sitten se, mitä päätehakkuutiheyttä tavoitellaan. Ainakin meillä suuri osa maista on niin karuja, että vaaditaan melkoista dopingia, jotta saisi kasvatettu 1000 runkoa/ha.

    Meillä osa metsistä on niin korkealla, että aina joskus esiintyy myös lumituhoja. Ja tietysti myös tuulituhoja. Lahotuhoja ei juurikaan esiinny. Tuo kahden harvennuksen malli tuntuu jotenkin varmemmalta. Asiaa puoltaa myös se, että meillä on runsaasti vanhoja metsiä, joten päätehakkuilla ei ole kiirettä. Toisin olisi, jos pitäisi kasvattaa nopeasti lahoriskialttiilla seudulla.

    Pähkäilijä

    Englannin nummilla (turvesoilla) ei tehdä yhtään harvennusta vaan noin 40 vuotiaana aukoksi kerrasta. Suomessakin tulee harventamattomia metsiä avohakkuuseen mutta ne on olleet hoitamattomia.

    Täällä on tehty suokuvioita yhden harvennuksen taktiikalla, vedetty noin ainoalla harvennuksella 400-500 rungon paikkeille hehtaari ja ojalinjat auki.

    raivuri

    Tähän pitäisi toki pyrkiä. Itse tulen kuitenkin jatkamaan kahdella harvennuksella pahimpia tuulipaikkoja ja lahokuusikoita lukuunottamatta. Siihen löytyy muutamia syitä.

    Ensinnäkin tiloilla on niin paljon yli 60 vuotta vanhoja metsiköitä, että aukkohehtaareiden tuoma hoitotyö yms. olisi kerralla liian suuri.
    Toiseksi rehevillä pohjilla saadaan todella hyvä hyöty irti harvennuksista kasvattamalla koivutukkia seassa.
    Kolmanneksi aikamoista nuolentaa vaatisi esim. omissa OMT-kuusikoissa taimikonhoito, jotta yhdellä selvittäisiin. Joissakin paikoin jopa 3 kertaa. Nykyään pyrinkin työmäärän vuoksi soveltuvissa rehevissä kohteissa uudistamaan koivulle. Mutta mahdollisilla ostotiloilla ja omilla hirvilaitumilla ei kuuset lopu.
    Neljänneksi tämän hetkinen vaihtoehtoisten sijoitusten heikko tuotto ja epävarmuus kannustavat puumäärän lisäämiseen metsässä. Tällä hetkellä järkevintä sijoittamista on kasvattaa hyväkuntoisten hoidettujen talousmetsien tilavuutta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 69)