› Keskustelut › Metsänhoito › Vain yksi harvennus kasvatuskierrossa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 69)
1 2 3 … 5 6 7

  • Vain yksi harvennus kasvatuskierrossa

    Sent on: 8.12.2014, 14:54

    Kun tässä viime vuosina tehnyt ensiharvennuksia hankintana ja katsellut naapureiden motolla tehtyjä ensiharvennuksia,niin alkanut mieli yhä enemmän kääntymään kasvatuskierrossa yhteen harvennuskertaan
    -hankintahakku on taloudellisesti kannattamantonta,ensiharvennuksen voi korvata
    myöhäisellä taimikonhoidolla maahankaatona
    -motohakkuussa metsä meneen usein liiankin harvaksi ja tuulituhot lisääntyvät etenkin kuusikoissa,samoin maanousemariski kasvaa,taloudellisesti kehnoa tienestiä
    ´-ajolinjat kannattaa suunnitella jo istutusvaiheessa,on turha istuttaa taimia ajolinjoille,taimet jouttuu kuitenkin kaatamaan 4m:n leveydeltä

    Tekijä
    tamperelainen tamperelainen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 20.12.2014, 21:49

    En ole vielä kertaakaan kuullut motomiehen valittavan että väärin harevnnettu tai väärään aikaan kun on puimassa päätehakkuuta. Ei ne korjuu/lahovauriot peitä sitä hyötyä joka hervennuksella saavutetaan.
    Rahallisestikkaan tahi kasvullaan.

    Metät kunnossa! 20.12.2014, 22:58

    Puhtaassa kuusikossa alan olemaan otsikossa mainittua mieltä. Riskinä ovat korjuu, tuuli, laho, lumi yms. Ideaalimaailmassa yksi harvennus on toki liian vähän.

    Gla Gla 21.12.2014, 05:48

    Oksapuun menetelmä voi olla hyvinkin toimiva, kunhan se tehdään raivaussahalla eli riittävän ajoissa ja runkoluku jää suuremmaksi kuin normaalin ensiharvennuksen jälkeen. Menetelmälle on olemassa nimikin: Taimikon harvennus.

    raivuri 21.12.2014, 07:24

    Männiköissä tulee niin vähän korjuuvaurioita ja tuhoja etten näe mitään syytä jättää ensiharvennustuloja pois. Olen sillä linjalla, että rehevän maan männikkö jätetään taimikonhoidossa tiheäksi ja sitten 20 vuoden ikäisenä joko yhdistelmä harvennus tai energiaksi. Aion siirtyä itse tekemään lähitiloillani männikön eh:t, koska kun on aikaa katsella kopista enemmän ja pahat paikat sahalla niin saa reilusti parempaa jälkeä ja ennenkaikkea tasalaatuisuutta jäävään metsään.

    Kurki 21.12.2014, 11:32

    Puun takaa:
    Vesitalouskaan ei läheskään aina ole kunnossa, vaikka vettä ei aivan maanpinnalla näkyisikään.

    Lämpösumman vaikutus puun kasvuun perustunee siihen, että maapohja on kasvukaudella lämpimämpi suuremman lämpösumman alueella kuin alemman. Tämä on käynyt ilmi pohjoisen Suomen aurausalueilla, joissa kasvupaikka on ikäänkuin siirtynyt 500 km etelämmäksi ja kasvu vastaa eteläisemmän Suomen kasvulukuja.
    Ilman lämpötila ei näyttäisi olevan sellainen este kasvun edellyttämälle yhteyttämiselle, kuin maanlämpötila, josta ravinteet tulee kasvulle.

    .

    Metsäkupsa Metsäkupsa 21.12.2014, 14:38

    Kahta ,useimiten 3 harvennusta kasvatuskierossa metsissäni harrastana,eli hakkuuttanut.Laho pysynyt olemattomana,kuten myrsky ja lumituhot.Tällä konseptilla aion myös jatkossa toimia ja kuusvitosena rahoiksi päätehakkuulla.Tilukseni melko rehevää Etelä -Savolaista puunkasvumaata.

    pihkatappi pihkatappi 24.12.2014, 10:53

    Mittasin Rovaniemellä 50 vuotiaan pihakuusen, jonka lpm 39 cm ja pituus arviolta 16 m, kuusen 5 sädekasvun = 4 cm. Eli vuodessa läpimitta kasvaa 1,6 cm, pituus arviolta 20 cm. Jos olisi 300 tuollaista runkoa hehtaarille tekisi vuotuiseksi kasvuksi 20 m3 / ha. Onhan tuo kasvanut hyvin koko 50 vuotta, mutta viime vuodet ovat olleet huippukasvua. Eihän tuolla leveysasteilla teoria tietysti pidä paikkansa kun kuusikon sisällä on routa vielä kun pihapuu on jo täydessä kasvussa, mutta Antonin 20 motin kasvuja en epäile.

    jpjulku jpjulku 8.7.2019, 19:33

    Jollain haulla pomppasi esiin tällainen vanhempi keskustelu. Lukematta ihan koko ketjua kommentoisin, että hakkuun jälkeinen uudistamisvelvoite ei täyty vähillä taimimäärillä. Havupuilla raja taitaa olla 1500 tainta hehtaarille. Suomessa lainsäädäntö ja koko valtiollinen metsäkoneisto (kemerat, tapion hyvän metsänhoitotavan suositukset jne jne) on viritetty palvelemaan selluteollisuuden tarpeita. Tällä turvataan sellutehtaiden puuhuolto. Sinänsä tätä turvaa myös markkinatalous. Jos alettaisiin tuottamaan pelkkää tukkia, niin taitaisi mennä sekaisin koko ala. Koneisto vaatii, että isossa kuvassa kuitua ja tukkia syntyy suunnilleen jossain tietyssä suhteessa. Jos tavoiteltaisiin pelkkää tukkia, vaaditut taimimäärät lienevät aivan liioiteltuja. Ainakin jos oksaisuuslaatu pystyttäisiin pitämään ok:na jalostuksen avulla.

    Tolopainen 9.7.2019, 04:23

    Ostajien laatuvaatimukset pitävät huolen siitä, että riittävä määrä puuta ohjautuu myös kuiduttavaan teollisuuteen. Aivan turha kuvitella, että millään leimikolla pääsee 100% tukkisaantoon. Sehän on aika kummallista, että nykytekniikalla ei pystytä lenkoa puuta sahaamaan tai huomioimaan oksaisuutta. Rakentamisessa tarvitaan myös lyhyttä puutavaraa, ei kaikkien tukkien tarvitsisi olla yli 5m, kuten näyttää pienissä määrissä olevan kun yhtiö suorittaa hakkuun.

    Jätkä 9.7.2019, 09:10

    Nykytekniikalla pystytään sahaamaan myös lehkoja puita, mutta ei kaikilla sahoilla.

    Moderneilla sahoilla pystyään huomioimaan myös oksaisuus jopa kesken sahauksen.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 69)
1 2 3 … 5 6 7