Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Aloittajan otsikko on hiukan enteellinen, joten parasta olla neuvomatta.Edellä esim. Timpalla on puolenvuosisadan kokemus metsähoidosta ja aina ei mene suunitelmien mukaisesti. Oma kokemukseni on,että sisukkuutta väliin tarvitaan ja jos ensimmäisestä vastoinkäynnistän lannistuu, silloin kyllä syytä harkita manttujen myyntiä.

    Riippumaton ajattelija

    Männyn istuttaminen karulle maaperälle on täysin perusteltua. Istutus on vieläpä tilastollisesti varmin tapa uudistaa metsää.

    Maallikolta, eli metsäalan koulutusta vailla olevalta on ehkä huonoin ajatus kysyä neuvoa näihin asioihin. Näillä kun mielipiteet perustuvat yleensä perstuntumaan ja essson baarissa tehtyihin suuriin linjauksiin.

    Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että jokainen metsäalan organisaatio tavoittelee voittoa. Istutusketjun myynnistä saa yleensä enemmän ”sitä hyvää” ja siksi sielä aloittajankin metsässä on pottitaimista alkuunlähtenyt taimikko.

    Sitä en osaa sanoa, valikoituuko metsäalalle keskimääräistä tyhmempää väkeä. Itse hakeuduin ja mukavaa on ollut. Joskus saa jopa tuntea itsensä älykkääksi, kun lukee netin keskustelupalstoja!

    Visakallo Visakallo

    Jokainen voi kysyä itseltään, luotatko enemmän sijoitusasiantuntijaan kuin metsäammattilaiseen?

    Tolopainen

    Mitäs tuolla luottamuksella tekee. Molemmat voivat erehtyä. Taloustiede ei ole mitään tiedettä ja metsäala on täysin suhdanteiden varassa. Paperilla on oheneva tulevaisuus ja sellun hintaa keikuttavat kiinalaiset.

    Per Ä Reikäs

    Itellä ollut vastaavaa hirvi tuho ongelmaa luontaisilla siemenpuu uudistuksillakin,joita tuhon vuoksi täydennys istutellut.Taimikon raivausta kun vähänkin tekee,tulee hirvet perässä syö,kuorii ja teloo loput.Joudunkin siis kasvatteleen yli tiheinä 3-5 metrin pituuteen,jolloin hirvet enää yllä latvoja katkoon.No pienriista kuten kanalinnut hyötynevät tästä.

    Visakallo Visakallo

    Tuolla tavalla se on meilläkin. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Kaikki männylle uudistettavat alueet kylvetään, varhaisperkauksessa poistetaan kaikki lehtipuu. Toisessa raivauksessa väljennetään mäntyjä ja poistetaan kaikki lehtipuu. Kolmas käsittely on koneellinen energiapuuharvennus.

    puunhalaaja

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti.

    Ei tuo välttämättä erityisen ihmeellistä ole, valitettavasti. Kuten keskustelussa edellä jo kerrottiin, hirvet ja peurat vaivaavat isoa osaa omistajista. Talous kärsii, luonnon monimuotoisuus kärsii.

    Suosittelen painostamaan ja informoimaan kansanedustajaasi, miksei muitakin poliitikkoja. Ota yhteyttä lehtiin ja tarjoa juttuideaa. Mitä enemmän yhteiskunnassa syntyy ääntä asiasta, sitä isompi on riistakeskuksella paine tehdä jotain.

    Tilaamasi metsänhoitosuunnitelma on epäilemättä kaikkien säädösten mukainen, sillä periaatteessa saisi maksimaalisen kasvun alueelle. Paljon on erilaista tutkimusta tehty, kehitetty jalostettuja taimia ja vaikka mitä. Iso osa tutkimuksesta on tehty veronmaksajien rahoilla. Samaan aikaan toiset tutkijat tuottavat tietoa, jonka mukaan hirvistä ja peuroista ei ole isompaa haittaa. Metsästäjät ovat luikerrelleet yhteiskunnallisen vallan ylimpiin portaisiin. Siinä ei sun perintömailla ole mitään väliä, tärkeintä on se että toisilla piisaa ammuttavaa.

    jees h-valta

    Kyllä ne katkotutkin taimet mäntyjä pukkaa edelleen. En aloittajana tekisi mitään vaan antaa niiden kasvaa sieltä mättäistä ylös vaan. Alkuun näyttää karseilta mutta kyllä niistä vain mäntyjä aika suurelta osin tulee. Pahimmin syödyt tietysti saattaa kuolla. Mutta luontaista tulee kun on muokattua maata, jopa liikaakin. Sekametsä siitä tulee mutta eipä tuo ainakaan huono asia ole lämpenevässä ilmastossamme.

    sammeli

    Aloittaja kirjoitti ”On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen.”

    Olet saanut parhaan käytettävissä olevan tiedon ja menetelmä on epäilemättä juuri paras mahdollinen. Mikäli selailet hetkenkin näitä keskustelu palstoja huomaat mikä on olut vuosi kausia ehdottomasti yleisin ja eniten keskustelua herättävä aihe- juurikin hirvieläin vahingot. Tervetuloa vain metsänomsitajien joukkoon. Jokainen metsäammattilainen varmasti pyrkii kaikenaikaa tuomaan esiin hirviongelmaa. Hirvet ovat valtionlehmiä ja loppupelissä mmministeriön alaiset riistaviranomaiset tekevät päätökset sallitusta kannasta. Ei muuta kuin pidä vain ääntä, mutta kohde on mielestäni väärä.

    Metsäsuunnitelmasta. Kyllä suunnitelmaan täytyykin laittaa paras menetelmä ehdolle. Suunnittelijalla ei ole valtaa päättää hirvitiheyksistä eikä myöskään hakkuun ajankohdista. Hirvet kun sattuvat paikalle niin jälki on pahaa, mikäli eivät olisi sattuneet olisit nyt tyytyväinen uuden taimikon omistaja. Metsänomistajalla on jonkinlainen vastuu pitää hirvet pois taimikoistaan eikä sitä voi siirtää viljelytyön suorittajalle. Omalta osaltani olen pyrkinyt vuosia karkottamaan hirviä taimikoistani, mutta olen kohtalotoverisi ja monen muunkin, kalliilla rahalla ja kovalla työllä perustettuja taimikoita hirvet söivät hirvivahinkokorvauksen perusteella 18,3 ha ja kolmevuota aikaisemmin vajaa 30ha. Vaan ei auta kuin kova kovaa vasten.

    Piennä lohtuna aloittajalle. Mikäli runkopuuta on hiukankin jäljellä on mahdollista, että leposilmusta lähtee uusi kasvu kun juuristo on vielä hengissä ja muokattuun maahan voi itse käydä varsin edullisesti suorittamassa täydennys kylvön männyn siemenellä. Toki taimikkoa voi kuusellakin koittaa täydentää, mutta karulla maalla kuusen kasvu jää helposti puoleen männystä ja tuholaisensa on silläkin.

    Kyllä se siitä!

    Varsinaiseen kysymykseen en osaa minäkään antaa vastausta.

     

    jees h-valta

    Ja sen Tolopaisen kuokan siitä männyn simentämisestä saa kyllä unohtaa. Kunhan ripottelee muutaman siemenen joka syötyyn mättääseen. Kyllä ne rikotusta pinnasta lähtee. Ei luontokaan siemeniä peitä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 299)