Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • Rane

    Aloituksen kaupunkilaisrouva ilmeisesti tuskailee neuvojen erilaisuuden ja ristiriitaisuudenkin takia.Metsäala ei kuitenkaan ole tässä mikään poikkeus muista elämänaloista.Otetaan esimerkiksi vaikkapa ruoka ja ravitsemus.Asiastaan varmoja neuvojia riittää ja kaikki ovat täsmälleen eri mieltä.Muoti ja tyyli on myös hyvä esimerkki.

    Pointti on se että täytyy itse ottaa asioista selvää,kantapäänkin kautta,niin että voi sitten valita neuvoista ne hyvät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tärkein asia mitä metsänomistaja voi tehdä hirviongelman ratkaisemiseksi, on vuokrata maansa paikalliselle hirviseurueelle ja lisäksi voi pyytää, että näillä main pidettäisiin kanta mahdollisimman alhaisena. Vuokramiestä sitovia määrällisiä hirvikantatavoitteita ei voida asettaa yksittäiselle seurueelle, koska kantaa ei voida luotettavasti laskea pienille alueille.  Toinen tärkeä muistettava asia on se, että männyntaimikoista pitää raivauttaa mäntyä varjostavat lehtipuut pois; varjostetut männyt maistuvat hirville erityisen hyvin. – Semmoinen otsikkoon liittyvä huomio vielä, että jos asiantuntijaa lähestyy sillä asenteella että pitää heikkolahjaisena, voi olla että häneltä ei kovin hyviä neuvoja saa, vaan kohdehenkilö siirtää kysyjän mieluummin jonkun toisen vaivoiksi.

    Jätkä

    Ilmeisesti heikkoja lahjoja on Arjalle jaettu. Ehkä tuossa tapauksessa täysin lahjattomia ovat metsästäjät ja heidän lupajärjestelmän hoitajat. Heillä ei ole mitään yhteyttä metsänomistukseen, näin ollen lahjat ovat korkeintaan heikot

    Miikkam

    Juuri varhaisperkasin pienen kuvion, joka aikanaan istutettiin männylle. Myöhemmin sitten kuuselle. Yhtään mäntyä ei alueelta löytynyt.

    Visakallo Visakallo

    Meillä tehtiin kesällä taimikonhoito 4 ha alueeseen, joka oli ensin kylvetty männylle, mutta hirvet söivät koko alueen. Alue mätästettiin uudestaan ja istutettiin kuuselle.

    Arja H

    Taisi olla vähän huono otsikko. Se ei koske metsänomistajia, metsureita eikä koneenkuljettajia, eikä kaikkia muitakaan. Kyllä tuossa on ihan fiksu metsänhoitajakoulutuksen saanut pankinjohtajanakin. Ei saisi yleistää. Mikä lie piru tuli päähäni hiilihangon kanssa laatimaan otsikkoa. Anteeksi!

    Tarkennan vielä mitä tarkoitin. En tarvitse metsänhoito-ohjeita ja vielä vähemmän sijoitusohjeita tai myy mettäs pois ohjeita. Hämmästelen vaan metsäalan neuvontaa ja ohjeita.

    En ole yksittäistapaus. Metsänhoitoyhdistyksen ja metsäkeskuksen metsänomistajille järjestetyissä koulutuksissa on ollut paljon ”kohtalotovereita”. Kaikilla oli sama sanoma, että männyn istutus on tuhoon tuomittu yritys ja metsänhoitoyhdistyksen neuvojakin sanoi, että tilanne on kestämätön. Miksi sitten kuitenkin metsätaloussuunnitelmassa  on merkitty useaan kuvioon uudistuksen jälkeen ”istutus mänty”. Mikä ihmeen järki siinä on?

    Toimintaympäristö on muuttunut pysyvästi, eikä istutus enää onnistu. Miksi sellaista taimikon perustamistapaa kaupataan, minkä tiedetään olevan tuhoon tuomittu yritys? Ymmärrän kyllä, että asioita opitaan vähitellen kantapään kautta ja ennakoimattomia vastoinkäymisiä tulee. Mielestäni on vastuutonta myydä ohjeita, joiden etukäteen tietää olevan käyttökelvottomia, ymmärtääkseni metsänhoitosuositukset  ovat vielä peräisin valtion rahoittamista lähteistä.

    Kiitos nimimerkki ”Timpalle” asiallisesta kommentista. Kysäisinkin heti metsänhoitoyhdistykseltä miksi kylvöä ei ehdotettu. Kyseisen kuvion maaperä on kuulemma hienojakoista, jossa kylvö ei routimisen vuoksi, onnistu.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    En tiedä mistä johtuu,väliin männikkö säilyy ja syövät vain varpuja.Useimiten taasen terosoivat niin,etten ole kymmeneen vuoteen mäntyjä istuttanut.Koivua maisema paikkoihin,mutta vaikka ovat asutuksen lähellä,on niissäkin leimaaja käynnyt. Ei pidä ihmetellä, jos istuttaja kuusiin päätyy, tyhjän kun saa pyytämättä. Luonto muokattuun maahan ajan kanssa jotakin antaa, riippuu paljolti kuinka kovaan kilpailuun heinikon kanssa maahan varisseet siemenet joutuvat.

    jees h-valta

    Istutus männylle on aivan oiva ja hyvä ohje. Ei siinä minullekkaan mitään vikaa ole ollut. Joissain kohteissa on aika hyvin saatu männyt kasvuun, useimmissa vasta muutaman syöntimutkan jälkeen. Jokaiseen alueeseen sitten on omanlaisensa metsä muodostunut eikä mänty kasva sekametsässä ollenkaan huonosti. Nyt juuri raivaan sellaista e-puuhakkuuta varten ja vieläkin niitä kuivuneita hirvien raiskaamia tulee vastaan jatkuvasti. Mutta tulipa tänään hirvenlihaakin kotiovesta sisään vacuumipakkauksessa että samalta alalta sekä takaiskuja että pakastimen täytettä. Toinen kerta jo samalta alalta tänä syksynä. He ovat pitäneet meidät luomulihassa hyvin.

    Per Ä Reikäs

    Jees kyllä hirven paistin liha silloin tällöin kelpais hyvityksinä puiden tuhoamisesta,mutta ilmaiseksi kaiken vievät.

    Miikkam

    Eihän se männyn istutus automaattisesti ole tuhoon tuomittu. Mutta siinä on aloittaja ehdottoman oikeassa, että riskeistä ja vaihtoehdoista olisi pitänyt kertoa. Toisaalta metsäsuunnitelmaankin on joku uudistamistapa ja puu laji laitettava, ei siinä oikein kaikkia voi luetella.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 299)