Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivan totta, kunnostuksen yhteydessä voidaan parantaa vesien suojelun rakenteet. Altaiden lisäksi tarvitaan yleensä kaivukatkoja ja pintavalutuskenttiä.

    Jean S

    Minä haluaisin nähdä kyseisen kirjeen. Tähän astihan politiikka on ollut, että uudistamisen yhteydessä hoidetaan vesitalous kuntoon metsänomistajan kustannuksella ja että kunnostusojitus ei ole tukikelpoinen niissä tilanteissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos metsä on ojituksen ansiosta hyvässä kasvukunnossa, kunnostusojitus ja siihen yhdistetty pakollinen (!) laadukas vesiensuojelu voisi olla edelleen mukana tulevassakin kemerassa. Sitten pitäisi oppia tunnistamaan ne kohteet joissa riittäisi vesiensuojelu, ja varsinaista ojien kunnostusta ei tarvita. Nämä ovat ehkä myös jatkuvan kasvatuksen kohteita.

    Edelleen, lisäksi pitäisi tunnistaa ne kohteet, jotka pitää jättää ennallistumaan/ennallistaa. Ennallistaminen tarkoittaisi useimmiten puiden poistoa ja kokoomaojien patoamista. Toinen vaihtoehto on nostaa pohjaveden pinta ja jättää puut lahoamaan.

    Metsuri motokuski

    Johonkin se ote kirjeestä taas hävisi.Kokeillaampa tästä nyt JeanS:n pyytämä kirje:
    <h2>Hakkuuaukeiden ja uudistuskypsien metsien kunnostusojitus suometsän hoitohankkeissa</h2>
    Suometsien hakkuuaukeilla olevien vanhojen ojien kunnostukseen ja vesiensuojelutoimenpiteisiin voidaan myöntää valtion Kemera-tukea, mutta uuden metsän perustamistöitä ja niiden kuluja ei voi sisällyttää tukihakemukseen. 

    Puuttomien uudistusalojen (A0-kehitysluokka) uudelleen metsittämisen kuluja ei voi sisällyttää suometsän hoidon Kemera-tukihakemukseen, koska hakkuuaukean uudistaminen on metsälain mukaan maanomistajan velvollisuus. Sen sijaan hakkuuaukeiden vanhan ojaston kunnostukseen, vesiensuojelutoimenpiteisiin sekä ojitusalueen kunnostustöitä helpottavien piennarteiden rakentamiseen on mahdollista saada tukea. Kunnostettavaa ojaa voi olla enimmillään 280 metriä hehtaarilla

    Perko

    Tässä Arja H :n aloituksessa  on paljon pohdittavaa opiksi otettavaa.  Tolkullisen tiedon saanti  tuolta järjestelmistä tai muu kehitys on  luhistunut.  Se mitä  siellä pitäis tehdä ja saada aikaisiksi ei tunnu olevan  selvillä.   Laitokset jakelee mainoslehtisiä (eilenkin tuli yks ) niissä teknikot otsat kurtussa levittelee karttoja ja tähtäillään relaskoopin läpi taivaalle pari ihmettelijää seuraa näytöstä.   Ylin maatalousteknikko J. Leppä ei ole pyrkinyt ylempiin oppilaitoksiin eikä ole  edes siinä 98 % pudonneiden joukossa. Hän on alistunut metsästäjä talebanien  joukkoon.

    //www.google.fi/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FEksponentiaalinen_kasvu&psig=AOvVaw2ZRLoIzUkG-2nYtdkFuy-X&ust=1629440823362000&source=images&cd=vfe&ved=2ahUKEwi0xvicurzyAhWFtyoKHSXjBnwQr4kDegUIARCgAQ

    Jos tuo kuva avautuu Teille,  siirtämällä punaisen viivan alkua tuonne vitosen kohtaan, se kuvaa sitä metsän tuottoa  ja vihreä kulujen kasvua.  Tämä tapahtuu silloin kun metsä hakataan paljaaksi ja tavoitellaan uutta tuottoa.   Tulot ja menot erkaantuu lopuksi valonnopeudella.

    ****  lisätty ; Metsän ( kasvu) tuotto  on sitä lineaarista punaisella  ja  kulujen kasvu on vihreällä

    Perko

    Anneli J. Eikö linkki auennut?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko, kyllä aukesi mutta laitoin suoran linkin.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Eksponentiaalinen_kasvu

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En näe täällä missään eksponentiaalista kasvua. Puut kyllä voivat kasvaa nuorena eksponentiaalisesti mutta kulut kai eivät?

    http://lipas.uwasa.fi/~mla/orms1030avoin/VKY_L7.pdf

    Timppa

    Luin taas tuota Arjan aloitusta.  En kyllä usko juttua ennen kuin olen nähnyt tilanteen paikan päällä.  Niin trollilta se vaikuttaa.

    Perkolle sanoisin, että tilalla kulut kertyvät lineaarisesti.  Ovat siis seurausta metsän pinta-alasta.  Jatkuvassa kasvatuksessa tulojen kertymäkuvaaja alkaa jatkuvasti taipua alasuuntaan, koska tilan metsien kasvu pienenee.  Jaksollisessa taas tulojen kasvukäyrä alkaa taipua ylöspäin, koska hakkuuseen tulee jatkuvasti uusia täystiheitä hyvin hoidettuja nopeakasvuisia metsiä.  Tämähän ei ole siis mitään teoriaa vaan esimerkiksi meidän metsissä vuosikymmenien aikana tehtyihin havaintoihin perustuva tosiasia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hahmottuisiko tilanne jaksollinen vs. jatkuva paremmin jos aloitettaisiin kierto paljaalta maalta? Jaksollinen ja jatkuva kasvattaja saivat molemmat edelliseltä sukupolvelta perinnöksi valmiin sekataimikon mustikkatyypin pohjalla. Molemmat hoitavat taimikot, mutta jatkuva kasvattaja alkaa suosia erirakenteisuutta ja yläharvennuksia. Ensimmäisellä kierrolla on siis vain taimikonhoitokuluja ja hakkuutuloja, joita jaksollinen kasvattaja saa päätehakkuun kohdalla enemmän, joten hän on tässä vaiheessa kenties voitolla.

    Toisella kierroksella jatkuva kasvattaja jatkaa yläharvennuksia ja taimikonhoitoja. Jaksollinen joutuu investoimaan päätehakkuutuloistaan taimikonhoidon lisäksi myös uudistamiseen. Kysymys kuuluu, kattaako hänen metsänsä parempi kasvu syntyneet uudistamiskulut ja minkä suuruisen koron hän saa tuolle investoinnille?

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 299)