Keskustelut Metsänhoito Vanha metsälaki takaisin

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 104)
  • Vanha metsälaki takaisin

    Merkitty: 

     

    Metsien hiilensidonnan lisäämiseksi on ehdotettu niin lisäsuojelua kuin metsänomistajille maksettavaa korvausta hakkuiden lykkäämisestä. Molemmat vaihtoehdot ovat vaikeita toteuttaa ja aiheuttaisivat yhteiskunnallista eripuraa.

     

    Pöytälaatikosta kannattaisikin pelastaa Metsäkeskuksen muutosneuvotteluiden tuoksinassa vanhan metsälain mukaiset metsien uudistamisläpimitat ja -iät. Yksityisten metsänomistajien mielissä ne toimivat edelleen yleisesti päätehakkuun ajankohtaa määrittävänä tekijänä. Paluu vanhaan olisi siksi helppo hyväksyä ja valtion rahoja säästyisi.

    Kiertoaikojen määrittäminen palvelisi myös metsäluontoa. Valtion ja yhtiöiden metsissä hakataan parhaillaan aukoksi 1970-luvulla perustettuja männiköitä. Tämä hirvittää jopa leimikoita suunnittelevia metsäammattilaisia. Tauti tarttuu yksityismetsiin, sillä uuden sukupolven käsitys päätehakkuukypsyydestä on hämärtynyt.

    Vanhan lain mukaiset uudistamisrajat loisivat luontevan rajapyykin myös hiilensidontakorvauksille. Metsänomistajat sitoutuisivat lakirajoihin, mutta jos kiertoaikaa tästä jatkettaisiin, olisivat he oikeutettuja korvaukseen hiilivaraston ylläpidosta.

    Valtion ja yhtiöiden metsissä päätehakkuisiin saattaisi tosin tulla muutaman vuosikymmenen tauko.

    Artikkeli viimeisessä Metsälehdessä

  • Visakallo Visakallo

    Viljelymenetelmien sekä siemen/taimiaineksen kehitys, sekä ilmaston lämpeneminen ovat tehneet nuo ikävuosirajat tarpeettomiksi. Läpimittarajat olisivat järkeviä, jos jotain rajoituksia yleensä haluttaisiin.

    isaskar keturi

    Miksei voisi olla kuten ennenkin, kun silloin jomman kumman täyttyminen riitti – joskus ei vain järeydy ja ikä alkaa tulla vastaan.

    Panu Panu

    Muutoksia on tulossa mutta ei näillä näkymin läpimittarajoja. Täältä voi seurailla miten homma etenee:

    https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM023:00/2025

    Kokouspöytäkirjoista ym. materiaalista selviää mm. seuraavaa:

    ”Viljelemällä toteutettua uudistamista ja luontaista uudistamista koskeva ilmoitus on toimitettava sen jälkeen, kun 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut uudistamiseen liittyvät perustamistoimenpiteet on tehty, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua puunkorjuun päättymisestä.”

    ”pohjapintaalaan perustuvat lakirajat on muutettu runkoluvuiksi keskipituudeltaan erilaisiin tasaikäisenä käsiteltäviin metsiköihin.”

    ”Todettiin, että metsien kasvatustiheyttä on mahdollista nostaa nuorissa kasvatusmetsissä.”

    Mitä loppujen sopuksi päätyy säädöksiin ja koska emme toki tiedä vielä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ennen vanhan metsälain piirteiden palautusta kannattaa tutkia onko uuden metsälain mukainen uudistaminen kuinka laaja ongelma – käsittääkseni kuitenkin aika harvoin. Jos sillä puolestaan yritetään lisätä metsien kasvua, tulosta voidaan saada, mutta silloin maksatetaan kasvun lisääminen (hiilinielujen puute) vain metsänomistajan kukkarolla.

    Perko

    Miten sillä parturilla joka on jo turmellut kaljuksi pään pystyy korjaamaan kampauksen?  Onko nyt tiedossa jokin ajatus jota  ”uusilaki ”  tavoittelisi.

    On turha syyttää meitä jk-metsänomistajia siitä, että teidän himo ’kalju pää’ ei enää kasva takaisin yhdellä kesällä. Te ajatte itse itsenne tähän nurkkaan: teitte avohakkuita, kun olisi pitänyt katsoa tulevaisuuteen, ja nyt kun huomaatte, että maaperä on köyhtynyt, vesiensuojelu sakkaa ja hiilinielut huutavat hoosiannaa, te alatte osoitella sormella niitä, jotka pitivät huolta metsän peitteellisyydestä.
    Teidän ongelmanne ei ole ’uusi laki’ tai ’jk-menestyjät’. Teidän ongelmanne on se, että olette rakentaneet koko taloutenne sen varaan, että metsä pitää kerralla tuhota, jotta siitä saa tiliä. Nyt kun se tili on syöty ja edessä on vuosikymmenten kallis taimikonhoito ja odotus, teitä harmittaa, että meillä on täällä metsää, joka tuottaa tukkia jatkuvasti ja ilman istutuslaskuja.
    Se, että te syytätte meitä ’poiminnasta’, on pelkkää kateutta siitä, että meillä on yhä se ’kampaus’ tallessa, jota te yritätte nyt epätoivoisesti korjata säästöpuilla ja tekopökkelöillä. Avohakkuu on kertaluontoinen virhe, jonka korjaaminen kestää ihmisiän – ja on suoraan sanoen röyhkeää väittää, että se olisi ” muiden syytä.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Höpö höpö, täällä ketään syytelty, kunhan ihmetellään…

    Perko

    Ketä höpöjen pitää lailla hallita?  mikä on pielessä?  Lait ovat hallintoa.

    Visakallo Visakallo

    Kerropas nyt Perko, kun olet niin mahdottoman viisas, miten se on mahdollista, että metsissäni on nyt enemmän motteja/ha, kuin silloin kun tulin niiden omistajaksi 42 vuotta sitten, ja olen koko sen ajan hakannut aukkoja, ja hakkaan niitä edelleen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minusta se olisi epäreilua jos jaksollisen uudistamisrajoja kiristettäisiin mutta jätettäisiin vaatimukset jatkuvan kasvatuksen puustoille ennalleen.

    Perko

    Summa summarum
    Metsäammattilaisten viestintä vastustaa vielä ajatusta, koska koko heidän ansainta logiikkansa, tarpeellisuus ja maailmankuvansa perustuu sille, että metsä pitää ”uudistaa” (eli hakata ja istuttaa). He selittää muutoksen uhkana perinteiselle metsätaloudelle, kun taas edelläkävijät näkevät sen ainoana tapana pelastaa metsäalan tulevaisuus kannattavana.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 104)