› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 99 100 101 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • hemputtaja 2.8.2018, 15:57

    En menisi vannomaan, että Trump ketään nälvi hiilikasalla. Muistelen, että jotenkin hoiteli USA:ssa hiilikaivoksia käyntiin eli kyse voi olla sisäpolitiikasta ja omien äänten kalastelusta.

    Näyttää punaniskoilleen, että näin ne vain Euroopassakin hiiltä polttelevat.

    jees h-valta 2.8.2018, 20:03

    Trump on ollut kokolailla hyödyllinen pressa USA:ssa. Joskus pitää kaikki kivet kääntää ja tuulettaa ummehtumat pois ja kunnolla. Jos siinä samalla liennytetään maailman rauhaa ja parannetaan kansojen välisiä suhteita ja kanssakäymistä en pidä pahana lainkaan. Tuo pipertäjien kurituskin sopii ainakin minun järkeeni mainiosti. Järki kaikessa ja mennään koheltamatta eteenpäin. Tämäkin lämmin kesä on nyt tuomittu lähes maailmanlopun aluksi vaikka näitäkin on ollut ja kuuluukin olla näillä leveysasteilla. Ilmastomme lämpenee mutta ei rysähtämällä. Keritään hyvin vähemmälläkin kohelluksella ottaa sitä hallintaan.

    puunhalaaja 2.8.2018, 21:28

    En kyllä ole vieläkään ymmärtänyt sitä miten se, että kasvatamme kuusta, mäntyä ja koivua ja vähän muutakin vaikuttaa luonnon monimuotoisuutta heikentävästi, kun verrataan tilanteeseen 200-, 150-, 100- tai vaikka 50-vuotta sitten. 

    Vastailenpa tähän laajemmin. Olen monta kertaa tuijottanut ruutua silmät pyöreänä kun täällä joku maalailee miten avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta enemmän kuin peitteinen metsänkasvatus tai metsien suojelu.

    En keksi kuin yhden tilanteen jossa avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta. Kuvitellaan, että metsäpalstasi ympärillä on peninkulma joka suuntaa jotain hippien suojelureservaattimetsää. Paikoin se  on vanhaa metsää, paikoin muuten vaan hämärää ja tiuhassa kasvanutta kuusikkoa. Nyt jos tuossa tilanteessa mennä pamauttaa kymmenen hehtaarin aukon, niin jovain luonnon monimuotoisuus kasvaa: Tulee horsmaa, vatukkoa, korvasieniä, pajulintuja, ehkä kivitaskujakin. Lajeja, joita ei ole ympäröivissä metsissä yhtään tai ainakaan paljon.

    Aika harvassa on tuollaiset tilanteet, oikeastaan tilanne on päinvastainen. Jos sulla on kymmenen hehtaaria vanhaa ja lahoavaa metsää, niin sen suojeleminen lisää luonnon monimuotoisuutta enemmän kuin hakkaaminen. Tuossa vanhassa metsässä on sellaisia lajeja, joita ei ole ympäröivissä järkevästi operoiduissa metsissä.

    Meillä ei ole vaarassa hävitä talousmetsissä viihtyvät lajit. Kyllä löytää punakylkirastas pesänpaikan, ei ole kanta huvennut. Monella muulla lajilla tilanne on eri. Tästä syystä vanhojen metsien suojelu on niin tärkeää. Tarvitaan monenlaisia metsiä. On tilaa avohakkuille ja aukoille, kunhan vaan saadaan lisää sitä kammottua lahopuuta pursuavaa vanhaa metsää suojelluksi. Ja sanon vielä sen, että tämä suojelun lisäys tulisi minusta saada valtion metsistä, yksityisten mailta vain kunnon korvauksilla.

     

     

    jees h-valta 2.8.2018, 21:34

    Kerrohan sitten mitä sieltä vanhasta lahoavasta metsästäsi löytyy. Kun kerran aukon lajitkin tiedät.

    puunhalaaja 2.8.2018, 21:58

    Kerrohan sitten mitä sieltä vanhasta lahoavasta metsästäsi löytyy. Kun kerran aukon lajitkin tiedät.

    Siis mullahan ei itsellä ole virallisesti suojeltuna kuin vajaa hehtaari. Eikä sekään ole tyypillistä ikivanhaa metsää, ei ole siis synkkää kuusikkoa vaan isoja petäjiä ja haapoja. Joten lajisto on erilainen kuin tyypillisesti vanhoissa metsissä.

    Nopean googlauksen tuloksena seuraavat hyödylliset linkit, joista saa osviittaa lajeista.

    http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Metsalajien_esittelyt

    http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c4-threatened-forest.htm

    https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsatalous-ja-uhanalaiset-lajit-julkaisu.pdf

    https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/metsat/me13-metsien-uhanalaiset-lajit

    Visakallo Visakallo 2.8.2018, 22:15

    Palataan hetkeksi merivesiin ja sinilevään.  Suomenlahden veden lämpötiloissa on tällä hetellä jopa yli 20 asteen eroja. Se selittää sinilevän kasvun Suomen rannikolla.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005778061.html?ref=rss

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.8.2018, 22:19

    Kiitos puunhalaajalle hyvistä kirjoituksista. Osut naulan kantaan kun sanot että monimuotoisuuden edistämiseksi tärkeintä olisi saada lisää metsää hakkuiden ulkopuolelle. Minä kun en noita ötökkälajeja tai kääpiä tunne, olen aina korostanut toista monimuotoisuuden tukijalkaa eli talousmetsiin pitäisi saada lisää uhanalaisten tarvitsemia ominaispiirteitä. Ne on monta kertaa täällä lueteltu joten säästän  toistolta.

    Jatkuva kasvatus ei tee metsää vielä kovin monimuotoiseksi muuten kuin että metsän rakennehan siinä on vaihtelevampi ja sekametsää saattaa olla enemmän.

    Timppa 2.8.2018, 22:33

    Selvennykseksi Puunhalaajalle.  Olen lukenut mm maanmittarien kuvauksen 1800-luvun alun syntymäpaikastani Muuramesta.  Kuvauksen mukaan metsät olivat melkein totaalisesti hävitetty.  Niin ne olivat hävitetty myös laajalti koko Suomesta.  Oli pitäjiä, joista ei saanut kunnon rakennushirsiä.   Eikö silloin hävinneet kaikki vanhojen ja nuortenkin metsien lajit ja jäljelle jäi kaskiahojen ja erilaisten pusikoiden lajit.  Eikö nykytilanne ole aivan loistava entisiin aikoihin verrattuna?

    Olen kulkenut metsissä 1940-luvun alkupuolelta saakka.  Siihen nähden tilanne on paljon monipuolisempi.  Silloin 1940-luvulla valtaossa metsistä oli synytynyt 1800-luvun lopussa joko vielä poltettujen kaskien alueille tai määrämittahakkuiden jälkeen syntyneisiin suurempiin tai pienempiin aukkoihin.  En kyllä millään voi ymmärtää tuota väitettä, että metsät olivat ennen monimuotoisempia.

    Rane2 2.8.2018, 22:38

    Kuinka paljon suojeltuja metsiä olisi riittävästi?

    Jätkä 2.8.2018, 22:39

    Kuinka voidaan ajatella, että metsät pitäisi olla kliimaksivaiheessa, että ne olisivat monimuotoisia?

    Koko käsitys on sairas. Metsien pitää – ollakseen monimuotoisia, olla sukkesiovaiheessa, jolloin siellä on kaikki se, mitä siellä voi olla. Eläimistä ja ötököistä alkaen.

    Koko monimuotokulttuurista houraileva populaatio pitäisi panna pakkotöihin istuttamaan, vesomaan ja niittämään heiniä oikein porukalla. Esim metsäniitty syntyy nykypäivänä vain kovalla työllä, mutta se ei ole taloudellisesti tuottava maa-alue. Töitä se kyllä teettää.

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 99 100 101 … 411 412 413