Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,001 - 1,010 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    En osaa antaa tarkkaa lukua mutta joillakin järjestöillä taitaa olla 10 prosentin tavoite suojeltua metsäpinta-alasta.

    Kliimaksia tarvitaan koska siitä on pulaa. Taimikoista ei ole pulaa. Timppa on kyllä oikeassa ihmetellessään eikö nyt ole enemmän vanhaa metsää kuin vaikka sata vuotta sitten. Varmasti on. Lajeja kuitenkin kuolee sukupuuttoon ja emme tiedä mitkä niistä ovat tarpeellisia.

    Visakallo Visakallo

    Metsiä voisi hyvin verrata ihmisiin, koska molempien eliniät ovat lähellä toisiaan, ja molempien kasvun ja kehityksen hitaus ovat vertailukelpoisia.

    Sanotaan, että vanhat metsät, joissa on elävien puiden lisäksi myös kuolevia ja kuolleita puita, olisivat kaikkein monimuotoisimpia. Jos sama ajatus siirretään ihmisten puolelle, vain vanhusten palvelutalojen asukkaat, terminaalihoidossa olevat kuolevat ja ruumishuoneilla makaavat vainajat edustaisivat suurinta ihmiskunnan monimuotoisuutta.

    Eikö syntyvät ja kasvavat lapset, nuoret, ja työikäiset aikuiset kuulukkaan elämän monimuotoisuuteen?

    Myönnän, että joskus minulla on vaikeuksia tunnistaa tätä maata samaksi isänmaakseni, mihin synnyin yli 60 vuotta sitten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei tämä ole lainkaan pahempi paikka asua.

    suorittava porras suorittava porras

    Samoja ajatuksia ,kuin ”Visakallolla”. Normaali työaika on jo takana , mutta jatketaan vielä ,kun peukalo heiluu ja tsaarin aikaan syntynyt äiti vielä kurvailee pyörätuolilla palvelutalossa.

    Ihmettelen siis minäkin ehtoopuolen metsien suosimista ja ylistystä siitä ,että siellä monimuotoisuus kukoistaa . Kalman katkua sieltä vain löytyy ja vain niukasti elinvoimaa. Taimikoissa ja nuorissa metsissä on eloa ja turvaa tulevaisuutta varten .

    Puuki

    Laiduntamisen väheneminen (miltei loppuminen) on vähentänyt metsäniittyjen määrää ja niillä viihtyviä jatkuvaa valoisuutta vaativia lajeja.  Joskus niiden säilyttäminen ihmistoimin on mahdotonta. Laiduntavat lampaat pystyi ennallistamaan  erään jättiputken valtaaman niityn, jota oli yritetty kunnostaa tuloksetta jo pidemmän ajan niittämällä ja kitkemällä.

    Jatkuvasti peitteinen metsä lisää pitkityksessä kuusettumista muilla kuin karuimmilla männynkasvatusaloilla. Pienaukkohakkuilla lehtipuuta saadaan lisää mutta se ei ole talousmetsissä  kannattavaa; taimikon kasvu hidastuu paljon. Puulajien yksipuolistumista voi paremmin estää sekapuustojen suosimisella jo taimikkovaiheesta lähtien. Metsien monimuotoisuuden kannalta lahopuut, suuret puut ja sekapuustot ovat niitä tärkeimpiä kohteita.

    Sienten ja jäkälien väheneminen näkyi olevan suurin negatiivinen muutos metsissä lyhyellä aikavälillä. Se voi johtua juuri puulajien yksipuolistumisesta, harvennusrästeistä eli pusikoitumisesta ja myös ilmaston muutoksesta.

    Visakallo Visakallo

    Anelille vastaan, että olen kyllä tuosta samaa mieltä, mutta minun on joskus lähes mahdotonta ymmärtää joitakin tämän päivän asioita ja mielipiteitä. Tuntuu, kuin olisin niiden osalta muuttunut vieraaksi omassa maassani. Lähipiirissäni on ihmisiä tohtoreista Kelan mannekiineihin, ja kaikkia siltä väliltä. Samoin töissäni olen saanut olla tekemisissä tuhansien erilaisten ihmisten kanssa. Hekin ovat hyvin monesti sanoneet, että yhteiskunnassa on esillä, ja siellä ajetaan sellaisia asioita, jotka eivät ole lähtöisin suomalaisesta ajattelusta.

    jees h-valta

    Hyvin paljon samaa mieltä Visakallon ja suorittavan portaan kaas. Todella, Nuorissa ja nuorissa metsissäkin on tulevaisuus ja me pääteikää lähestyvät emme ole enää monimuotoisia vaan jurputamme kovin yksoikoisella näkemyksellä lahojen päidemme kanssa kohti maatumisvaihetta. Emme ole suojelun arvoisia kuten ei vanha yksipuolinen lahoava metsäkään. Luonnon kiertokulussa tuo pitäisi olla hyvin ymmärrettävä asia myös vihertävämmällekkin väestön osalle. Mielestäni tässä suojeluvimmassa täytyy olla aivan muut taka-ajatukset joita Visakallokin on väläytellyt. Mitään tolkullista järkeähän tuossa ei muuten ole. Lisäisin tuohon vielä että jotenkin minulle on viheriäisistä nuorista tullut aika elämään kypsymätön ja hektinen kuva joten vanha metsä saattaa tarjota sitä vanhan ihmisen turvasataman tunnetta jota tällaiset elämää nähneet eivät enää tarvitse. Oikaisten sanoisin lapsellisiksi fanaatikoiksi.

    Tolopainen Tolopainen

    Vihreiden politiikka on täysin epärealistista. Suomessa on jouduttu metsiä hakkaamaan aivan pakosta kun nälkä ja vilu ovat olleet vieraana. Jos joku haluaa metsiään suojella tehköön sen omilla rahoillaan tai myyköön vaikka Linkolan säätiölle, se ostaa metsiä oikealla rahalla suojeltavaksi. Muuten Suomessa on metsiä ja soita suojelussa jo paljon liikaa. Kun ajelee autolla etelästä päin Ouluun siinä on Limingassa tuhansien hehtaarien suoalue ihan tiestä alkaa, koskaan ei ole ketään näkynyt siellä liikkumassa. Luulisi tuollaisen alueen vetävän vihreitä kuin liimapaperin kärpäsiä.

    jees h-valta

    Toloppa oikeassa. Sama näyttää olevan Pomarkussa suojellun suon suhteen. Onkohan Isosuo nimeltään. Näkyy vain sen parkkialue isolle tielle ja loistaa useimmiten tyhjyyttään kuten suokin. Mitäkutahan varten näitä perustellaan ja pitkospuupolkuja viritellään? Ja mistä ihmeestä syntyy ne suuret kävijämäärät josta aina virallisesti kyllä raportoidaan. Joissa kasvuakin muka lähes joka vuosi. Taidetaan laskea yön lepakotkin mukaan.

    Gla Gla

    Minusta ihmisiä ja metsiä on turha verrata, koska ovat eri asioita. Mutta jos verrataan, pitää mennä syvemmälle kuin katsoa jotain vahakabinettia päältä päin.

    Monimuotoisuus voidaan määritellä monella tavalla. On elinympäristöä, lajistoa, yksilöitä, perintötekijöitä yms. tekijöitä. Sitten tietyt lajit vaativat tietynlaista elinympäristöä ja jonkun mielestä monimuotoinen mosaiikki ei tällöin välttämättä tarjoa elinkelpoisuutta. Helppona esimerkkinä vaikka kuukkeli. Toisaalta vanhoja metsiä on turha nähdä yksipuolisina, pimeinä kuusikoina. Sellaisia ovat vain rästeistä kärsivät talousmetsät. Luonnossa tilaa ja valoa kyllä syntyy, samoin erirakenteisuutta yms. monimuotoisuutta tarjoavia piirteitä.

    Vanhojen, mutta elinvoimaisten ihmisten monimuotoisuus ilmenee korvien välissä olevana ymmärryksen määränä. Elämänkokemus on tartuttanut sinne viisautta, jota ei teinillä ole. Koska palstalaisten keski-ikä lienee vähintään sama kuin metsänomistajienkin, tätä tuskin haluatte kiistää. Toisaalta vanhainkoti on aika keinotekoinen ympäristö, koska luonnostakaan ei tasarakenteista pystyyn lahoavaa metsää löydy. Ja koska metsässä on kaatuneita puita, vertailuun ihmisten kanssa pitää ottaa mukaan hautausmaat.

    Viimeistään nyt huomataan tämän asetelman mielettömyys.

     

Esillä 10 vastausta, 1,001 - 1,010 (kaikkiaan 4,127)