› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 101 102 103 … 411 412 413

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Lähetetty: 6.6.2018, 10:51

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 3.8.2018, 09:00

    ” Lajeja kuitenkin kuolee sukupuuttoon ja emme tiedä mitkä niistä ovat tarpeellisia.”

    Suomessa on 20 miljoonaa hehtaaria metsää.  Väittääkö joku aivan ”aikuisten oikeasti”, että voi varmuudella sanoa, että lajeja kuolee.  Tietenkin jostain voi kuollakin tai vain vain vetäytyä piiloon.  Sama laji voi sitten putkahtaa esille jossain toisessa paikassa, jota tutkija ei satu tietämään.

    Ymmärrän, että sademetsän hakkaaminen ja paikan muuttuminen ruohikoksi hävittää lajeja.  Sehän on selvä.  Tai niityn muuttuminen metsäksi.  Mutta Suomen metsissä, joissa kasvaa samat puulajit kuin ennenkin ja jotka ovat palautuneet metsäisemmiksi aikaisempien metsänhävitysten jäljiltä, olisi tapahtumassa joku sukupuuttoaalto on täysin järjenvastaista.

    Tolopainen Tolopainen 3.8.2018, 10:13

    Maapallolle on aina syntynyt ja kuollut lajeja. Jos dinosaurukset eivät olisi kuolleet ne olisivat tappaneet kaikki ihmiset sukupuuttoon. Olihan se lähellä jo aikoinaan, kun ihmisiä on ollut jäljellä alle tuhat Afrikan eteläosissa. Miten muuten on ollut mahdollista että soluihin on syntynyt perimä heti ensimmäisestä jakautumisesta kun mitään perimää ei ole ollut olemassakaan.

    Puuki 3.8.2018, 10:31

    ” Miten muuten on ollut mahdollista että soluihin on syntynyt perimä heti ensimmäisestä jakautumisesta kun mitään perimää ei ole ollut olemassakaan.”

    ”Miten ahvenasta tuli ihminen”- sitä ihmetteli Tuntemattomassa Sotilaassakin , en muista minkäniminen sotilas. Mutta sama joka oli silakkaa hakemassa kohmeloonsa.

    Evoluutioteoria on niin hatara kyhäelmä, että luomiskertomus kuulostaa sitä uskottavammalta.

    puunhalaaja 3.8.2018, 11:44

    Selvennykseksi Puunhalaajalle.  Olen lukenut mm maanmittarien kuvauksen 1800-luvun alun syntymäpaikastani Muuramesta.  Kuvauksen mukaan metsät olivat melkein totaalisesti hävitetty.

    Itse törmäsin samoihin tietoihin tässä hyvässä kirjassa: Luonnon ehdoilla vai ihmisen arvoilla? : polemiikkia metsiensuojelusta 1850-1990 Tästä aiheesta olen kirjoittanut aiemmin, ja vastaan lisää kun pääsen parin päivän päästä koneelle ajan kanssa. Kirjaan tätä ruokatunnilta töistä ja heti kun työt loppuu, lähden viikonlopuksi Jätkän kuvaamalle työmaalle: Niittelen heiniä raivaamaltani metsäniityltä/hakamaalta. Niityn tapauksessa puuston raivaus ja maiseman avoimena pitäminen selvästi lisää luonnon monimuotoisuutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.8.2018, 12:26

    Evoluutioteorian kritiikistä kiinnostuneille sopii luettavaksi Tapio Puolimatkan teos ”Tiedekeskustelun avoimuuskoe”.

    Jean S 3.8.2018, 12:36

    En nyt ole syvällisesti perehtynyt asiaan, mutta pitää myös muistaa, että 1700-luvulla käsitys hävitetystä metsästä käsittääkseni oli vähän erilainen. Hävitetty metsä saattoi esimerkiksi olla sellainen, josta ei saanut hyviä mastopuita ruotsalaisiin sotalaivoihin tai vaikka 50cm paksuja hirsiä. Tässä mielessä kaikki nykyiset alle 80-vuotiaat metsät ovat hävitettyjä.

    Lisäksi pitää muistaa, että noina aikoina on ollut myös jännitteitä siitä, kuka metsät omistaa ja pitääkö niistä maksaa veroja. Jos oman kylän metsät on haukkunut oikein hyvin, todennäköisyys siihen, että kuningas on ottanut ne itselleen, on saattanut pienentyä tai veronmaksuvelvollisuus vähentyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.8.2018, 13:15

    On olemassa ainakin yksi melko luotettava silminnäkijädokumentti: ”Kertomus Suomenmaan metsistä”.

    Timppa 3.8.2018, 13:25

    Maanmittarin kuvaus Isojakoa varten Muuramesta vuodelta 1801:

    ”Parruiksi ja tukeiksi ei ole metsiä hakattu.  Kumminkin ovat paljon kaskenneet, varsinkin rintamaita, jos ne siihen ovat soveltuneet, niin että suurempi osa siitä on metsätöinnä tai kasvaa ainoastaan heikkoja koivunvesoja.”

    Kaskenpolttoa harjoitettiin vielä 1800-luvun viimevuosikymmeninäkin esimerkiksi isäni kotitalon mailla.

    Kaskeamiskelvottomat metsät hakattiin tukeiksi määrämittahakkuilla 1860-luvulta lähtien, kun sahateollisuus syntyi Kymijoen suulle.  1900-luvun alkupuolen uudet metsät olivat siis syntyneet kaskimaille tai määrämittahakkuuaukkoihin.  Välillä näitä metsiä yritettiin kasvattaa poimintahakkuilla, mutta homman osoitauduttua metsiä hävittäväksi, siirryttiin metsälöhakkuisiin ja yleensä keinollisiin uudistamisiin.

    Nykymetsiä emme pysty nykyhoitokäytännöillä millään hävittämään.  Ja varmaan ötököilleklin on sijansa.

    Visakallo Visakallo 3.8.2018, 14:19

    Gla: ”Ja koska metsässä on kaatuneita puita, vertailuun ihmisten kanssa pitää ottaa mukaan hautausmaat. Viimeistään nyt huomataan tämän asetelman mielettömyys.”

    Tuo hautausmaa pitää todellakin ottaa mukaan vertailuun! Mitä mieletöntä siinä on? Monimuotoisuus metsillä ja ihmisillä pitää aina sisällään kehityksen siemenestä kuolemaan. Mitään elämänvaihetta ei voida pysäyttää ja säilöä. Vanhat metsät ja -ihmiset ovat viimeinen lenkki elämän ketjussa. Ilman ensimmäistä lenkkiä ei olisi viimeistäkään, joten kaikki lenkit ovat siten samanarvoisia. Näin vaarina voin sanoa, että lastenlapset ja lapset ovat minulle vähintäänkin  sata kertaa arvokkaampia kuin minä itse. Joku voi toki ajatella asian toisinkin. Mitä Suomen metsiin tulee, ne ovat tällä hetkellä lähimpänä luonnontilaa, eli aikaa ennen kuin tämä maa asutettiin ja metsiä alettiin eri tavoin käyttää. Tämä voi olla joillekin hieman vaikea asia ymmärtää ja hyväksyä, mutta näin se vain puuhtaasti biologisesti on. Meidän pitäisi päästä metsäpuolellakin eroon vanhoista hokemista, ja alkaa ajatella asioita hieman enemmän.

    Tikkula Tikkula 3.8.2018, 14:38

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005778800.html.    Vitsatkin on vihreille käyttökelposta puuainesta. Monimuotoisuus luonnossa ennen kaikkea. Hyvä toukopouko.

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 4,127)
1 2 3 … 101 102 103 … 411 412 413